Ulkomaat http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/3/all Tue, 19 Jun 2018 08:41:59 +0300 fi Nicaraguan kriisineuvottelut keskeytyivät http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257120-nicaraguan-kriisineuvottelut-keskeytyivat <p>Nicaraguan kriisineuvottelut jatkuivat eilen vain hetken ja keskeytyivät, koska Nicaraguan hallitus ei ole vielä kutsunut kansainvälisiä ihmisoikeustarkkailijoita maahan, kuten viime perjantaina neuvottelupöydällä oli sovittu.</p><p>Katolisen kirkon johtamissa neuvotteluissa oli sovittu, että Ortegan hallitus kutsuisi Amerikan maiden ihmisoikeustoimikunnan, CIDH:n, YK:n ihmiskomissaarin ja EU:n edustajat Nicaraguaan selvittämään tapahtumien kulkua. Eilisessä kriisineuvottelutapaamisessa kansalaisjärjestöjen edustajat lähtivät neuvotteluista, koska hallituksen edustajilla ei ollut todisteita siitä, että kutsukirjeet olisi lähetetty, kuten piti. Paikallislehden mukaan <a href="http://www.cen-nicaragua.org/">katolisen kirkon piispat</a> ilmoittivat, että neuvotteluun palataan vasta kun hallitus on esittänyt kopiot kutsukirjeistä ja kansainväliset tahot ovat vahvistaneet kutsujen saapumisen.</p><p>Neuvotteluun osallistuva tohtori <a href="https://www.laprensa.com.ni/2018/06/18/politica/2437152-alianza-civica-por-la-democracia-suspende-dialogo-por">Carlos Tunnerman kertoi La Prensalle</a>, että Daniel Ortegalla ei ole halua kutsua kansainvälisiä tarkkailijajärjestöjä. Kansainvälisten tarkkailijoiden läsnäolo maassa olisi tärkeää, jotta nicaragualaisille voitaisiin taata, ettei hallituksen kannattajien harjoittama sorto ja väkivalta jatkuisi.</p><p>&rdquo;Ulkoministerin kirjeen kirjoittaminen kestää minuutteja. Luulen, että se johtuu tahdosta. Toistamme, että pitää olla näyttö tahdosta&rdquo;, sanoo Juan Sebastián Chamorro samalle lehdelle.</p><p>Eilen YK:n ihmisoikeuskomissaari sanoi eilen, että Nicaraguan &rdquo;väkivaltaisuuden vakavuus&rdquo; Daniel Ortegan hallintoa vastustavissa mielenilmauksissa eri kaupungeissa &rdquo;voi vaatia kansainvälisen tutkimuskomission&rdquo; perustamista.</p><p>Nicaraguan kriisi alkoi tasan kaksi kuukautta sitten. Paikallisten ihmisoikeusjärjestön mukaan kuolleiden määrä on nyt 175-215. Haavoittuneita on noin kaksituhatta ja kadonneiden ja pidätettyjen määrä on sadoissa.</p><p>Eilen <a href="http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256753-jo-146-kuollut-nicaraguan-vakivaltaisuuksissa">Masayan kaupunki</a>, joka on saartanut itsensä tiesulkuihin jotta Ortegan joukot eivät pääsisi tuhoamaan kaupunkia ja kylvämään kauhua, julistautui itsenäiseksi. He eivät enää noudata Ortegan hallinnon käskyjä. Luin juuri nyt, että kaupungissa soitetaan taas kirkon kelloja hallituksen joukkojen hyökkäyksen varoitukseksi.</p> Nicaraguan kriisineuvottelut jatkuivat eilen vain hetken ja keskeytyivät, koska Nicaraguan hallitus ei ole vielä kutsunut kansainvälisiä ihmisoikeustarkkailijoita maahan, kuten viime perjantaina neuvottelupöydällä oli sovittu.

Katolisen kirkon johtamissa neuvotteluissa oli sovittu, että Ortegan hallitus kutsuisi Amerikan maiden ihmisoikeustoimikunnan, CIDH:n, YK:n ihmiskomissaarin ja EU:n edustajat Nicaraguaan selvittämään tapahtumien kulkua. Eilisessä kriisineuvottelutapaamisessa kansalaisjärjestöjen edustajat lähtivät neuvotteluista, koska hallituksen edustajilla ei ollut todisteita siitä, että kutsukirjeet olisi lähetetty, kuten piti. Paikallislehden mukaan katolisen kirkon piispat ilmoittivat, että neuvotteluun palataan vasta kun hallitus on esittänyt kopiot kutsukirjeistä ja kansainväliset tahot ovat vahvistaneet kutsujen saapumisen.

Neuvotteluun osallistuva tohtori Carlos Tunnerman kertoi La Prensalle, että Daniel Ortegalla ei ole halua kutsua kansainvälisiä tarkkailijajärjestöjä. Kansainvälisten tarkkailijoiden läsnäolo maassa olisi tärkeää, jotta nicaragualaisille voitaisiin taata, ettei hallituksen kannattajien harjoittama sorto ja väkivalta jatkuisi.

”Ulkoministerin kirjeen kirjoittaminen kestää minuutteja. Luulen, että se johtuu tahdosta. Toistamme, että pitää olla näyttö tahdosta”, sanoo Juan Sebastián Chamorro samalle lehdelle.

Eilen YK:n ihmisoikeuskomissaari sanoi eilen, että Nicaraguan ”väkivaltaisuuden vakavuus” Daniel Ortegan hallintoa vastustavissa mielenilmauksissa eri kaupungeissa ”voi vaatia kansainvälisen tutkimuskomission” perustamista.

Nicaraguan kriisi alkoi tasan kaksi kuukautta sitten. Paikallisten ihmisoikeusjärjestön mukaan kuolleiden määrä on nyt 175-215. Haavoittuneita on noin kaksituhatta ja kadonneiden ja pidätettyjen määrä on sadoissa.

Eilen Masayan kaupunki, joka on saartanut itsensä tiesulkuihin jotta Ortegan joukot eivät pääsisi tuhoamaan kaupunkia ja kylvämään kauhua, julistautui itsenäiseksi. He eivät enää noudata Ortegan hallinnon käskyjä. Luin juuri nyt, että kaupungissa soitetaan taas kirkon kelloja hallituksen joukkojen hyökkäyksen varoitukseksi.

]]>
6 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257120-nicaraguan-kriisineuvottelut-keskeytyivat#comments Ulkomaat Ihmisoikeudet Ihmisoikeudet Nicaraguassa Nicaragua Nicaraguan kriisineuvottelut Ulkomaat Tue, 19 Jun 2018 05:41:59 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257120-nicaraguan-kriisineuvottelut-keskeytyivat
Nälkäpeli http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256950-nalkapeli <p>Ihmisoikeudet ovat toiselta vuosituhannelta. Näin voisi ajatella kun seuraa viime päivien uutisia. Pohjois-Korean diktaattori ei edes yllättäisi,&nbsp; jos maan rannoille ilmestyisi rantahotelleja. Mahdollisella rakennuttajalla on kokemusta Floridasta, eikä häntä näytä hävettävän mikään.</p><p>Miljoonia maksavat jalkapallon MM18-kisat saavat monet innostumaan. Toiset näkevät oivan tilaisuuden muistuttaa epäkohdista.</p><p><a href="https://rsf.org/en/campaigns/world-cup-hasnt-loosened-russias-grip-media-freedom-rsf-says">Kansainvälinen järjestö Toimittajat ilman rajoja RSF kampanjoi Venäjän sananvapauden puolesta. </a>Se käynnisti kampanjan, jolla halutaan kiinnittää huomiota muun muassa Kremlin tiukentuneisiin otteisiin Venäjän medioissa.</p><p>Näkyvyyttä saavat helposti myös elokuva-alan ihmiset ja taiteilijat, mutta yhteisen tavoitteen allekirjoittaminen ei ole helppoa. Ei ainakaan kun kyseessä on terrorismirikoksesta tuomitun puolustaminen. Venäjän kaltaisissa autoritaarisissa maissa voidaan terrorismista tuomita melkein kuka tahansa.</p><p><strong>Jalkapallohuumaan ajoittuu myös paljon kurjempi asia</strong></p><p><a href="https://publishingperspectives.com/2018/06/world-cup-2018-pen-authors-press-moscow-oleg-sentsov/">Ohjaaja Oleg Sentsovin nälkälakko on kestänyt jo yli 30 vuorokautta.</a></p><p>Eri puolilla maailmaa on seurattu, kuinka venäläisessä vankilassa viruu mies, jonka <a href="https://tvrain.ru/news/medinskij_nazval_golodovku_sentsova_tragediej-465608/">nälkälakkoa maan kulttuuriministeri pitää tragediana, mutta kukaan ei näytä kykenevän mihinkään käytännön toimeen.</a></p><p>Euroopan unioni on tuominnut Sentsovin oikeudenkäynnin kansainvälisen oikeuden vastaiseksi. <a href="https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005704066.html?ref=rss">Amnesty International on nimennyt hänet mielipidevangiksi, Memorial-järjestö pitää häntä poliittisena vankina</a> ja esimerkiksi ohjaaja <a href="https://www.is.fi/haku/?query=aki+kaurismaki">Aki Kaurismäki</a> on vedonnut hänen puolestaan.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/osasto/novosti/v_khelsinki_pokazhut_film_protsess_ob_ukrainskom_rezhissere_olege_sentsove/10252197">Keskiviikkona Sentsovin tueksi järjestettiin Helsingissä elokuvanäytös.</a></p><p>Venäläisellä elokuvafestivaalilla osoitettiin yksityisesti tukea vaikeaan tilanteeseen joutuneille, mutta tietty varovaisuus leimaa yleistä ilmapiiriä.</p><p>Julkisuudessa on puhuttu, että ukrainalaiset ja venäläiset voisivat vaihtaa tunnettuja vankeja: Ukrainassa pidätettiin toukokuussa toimittaja Kirill Vyšinskov. <a href="http://toimittajatilmanrajoja.com/fi/2018/06/07/ukrainalaiselle-toimittajalle-12-vuotta-vankeutta-vakoilusta/">Moskovassa Ukrainan valtion uutistoimisto Ukrinformin Pariisin-kirjeenvaihtaja Roman Suštšenko tuomittiin Venäjällä </a>vastikään 12 vuodeksi tiukan kurin vankilaan.</p><p>Vangitsemiset ja oikeudenkäynnit on helppoa nähdä uhkailuna. Kun televisioyhtiö Doždin toimittajat pyysivät venäläisiä kulttuurialan ihmisiä kommentoimaan vangitun ukrainalaisohjaajan tilannetta, näyttelijä Jevgeni Mironov antoi vastauksessaan ymmärtää, että koska kyseessä on tuomio terrorismista, on päätös joka tapauksessa presidentin käsissä.&nbsp;</p><p><strong>Venäjä tekee hidasta itsemurhaa</strong></p><p>Kolkko näkemys on jo vuosien takaa, mutta äskettäin sen nosti esiin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=-2WKxy-920k">Glasnost-säätiön puheenjohtaja Sergei Grigorjants Radio Eho Moskvyn haastattelussa</a>. Kyse ei ole yksittäisestä nälkälakosta, vaan siitä, että vaikka Neuvostoliiton haamu KGB on muuttanut jo vuosia sitten nimensä, toimivat FSB:n, Venäjän sisäisen turvallisuuspalvelun ihmiset työssään kuten ennenkin.&nbsp; Menneisyyskin jo velvoittaa.</p><p><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D1%80%D0%B8%D0%B3%D0%BE%D1%80%D1%8C%D1%8F%D0%BD%D1%86,_%D0%A1%D0%B5%D1%80%D0%B3%D0%B5%D0%B9_%D0%98%D0%B2%D0%B0%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87">Grigorjants kertoi neuvostoaikojen kokemuksen opettaneen</a>, että kuukauden nälkälakosta johtuvia vakavia muutoksia on jo tapahtunut. Elimistö mukautuu, mutta ei rajattomasti. Silti syömälakot ovat vankien ainoa tapa kyetä vahvistamaan vaatimuksiaan ja saada joku vankilan ulkopuolella kiinnostumaan. Neuvostoaikoina koetettiin vaikuttaa paikallisia korkeampiin puoluejohtajiin ja tuomioistuimiin.&nbsp;</p><p>Toisinajattelun veteraani muistuttaa, että nykyajan yksittäiset sankarit eivät tiedä, ketä vastaan he ovat nousseet. Ei toki kovin montaa sellaista ole, joka tunnettaisiin edes Venäjällä. Y<a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201806142201013707_ul.shtml">ksi heistä on tietenkin poliitikko Aleksei Navalnyi, joka vapautui juuri 30 päivän tuomiostaan. </a></p><p>Sentsov on luku sinänsä. Ukrainalainen kahden lapsen isä Oleg Sentsov (s.1976) tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan suunnittelemistaan terroristisista toimista kotikaupungissaan Simferopolissa ja muualla Krimillä. FSB on asiasta varma, Sentsov kiistää. Nälkälakollaan Sentsov haluaa edistää kaikkien poliittisten vankien vapauttamista Venäjän vankiloista.</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/k8qfOCTcMao?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/k8qfOCTcMao?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p><strong>Kaupankäyntiä ihmishengillä</strong></p><p>Keskustelua vankien vaihdosta on pitänyt julkisuudessa myös se, että presidentti Vladimir Putin on suhtautunut hyvin jyrkästi Sentsoviin. Virallisen venäläisnäkemyksen mukaan Venäjällä ei tietenkään ole poliittisia vankeja.</p><p>Sentsov pidätettiin terrorismista ja pommi-iskun valmistelusta eikä journalistisesta työstä. Pommi-iskussa olisi voinut loukkaantua ihmisiä. Sentsovia koskeviin kysymyksiin Putin on vastannut vuodesta toiseen melkein sanasta sanaan samalla ilmaisulla. (<a href="https://www.youtube.com/watch?time_continue=22&amp;v=ix-g8pHNdlY">Tämän voi helposti kuka vaan tarkistaa youtubesta</a>.)</p><p>Edistysaskeleena on ehditty jo pitää sitä, että <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10246619?origin=rss">Venäjän ja Ukrainan presidentit keskustelivat ilmeisesti myös vankien vaihdosta viime viikonvaihteessa.</a> Ukrainan ensisijainen tavoite on vapauttaa Sentsov. Venäjä on myös vaatinut venäläisten journalistien vapauttamista Ukrainassa. Tietotoimistolähteiden mukaan maat sopivat viranomaiskäynneistä vangittujen luokse kummassakin maassa.</p><p>Perjantaina selvisi, että Venäjä ei päästänyt vielä Ukrainan ihmisoikeushenkilö Ljudmila Denisovaa Sentsovin luokse vaikka tämä lensi pohjoiseen Jamalille tapaamaan nälkälakkolaista. Rangaistusleirin johtaja kielsi tapaamisen ukrainalaisilta, sillä Venäjän näkemyksen mukaan Sentsov on Venäjän kansalainen. Venäjän ihmisoikeushenkilön mukaan vankien vaihdossa olisi kyse ennen muuta heistä, joilla on sekä Ukrainan että Venäjän kansalaisuus. Tatjana Moskalkovan ja Denisovan on määrä tavata maanantaina 18. päivä kesäkuuta Moskovassa.</p><p>Kyynisten on helppoa ymmärtää kiire. Jopa Moskovassa ajatellaan jo, että &rdquo;kaupankäynti&rdquo; koskenee lähinnä Sentsovia eikä ketään muuta, koska on jo ilmiselvä vaara, että hän ei selviä MM-kisojen loppuun asti hengissä.</p><p><a href="https://echo.msk.ru/programs/personalno/2219516-echo/">Eho Moskvyssa käydyssä taustoittavassa keskustelussa toimittaja Tatjana Felgenhauer</a> kysyi politiikan tutkija Gleb Pavlovskilta sitä, miksi Vladimir Putin reagoi joka kerta niin jyrkästi Oleg Sentsovia koskeviin kysymyksiin ja johdattaa vastatessaan asian journalisteihin Kiovassa. Vaikka nämähän eivät ole lainkaan verrannollisia kysymyksiä.</p><p>&rdquo;<em>Joku on asettanut jutut vähän väärin hänen kansioonsa. Miksi hän toistaa tätä joka kerralla?</em>&rdquo;</p><p>Pavlovskin mukaan nämä ihmiset toimivat oman propagandansa keskellä. On mieletöntä yrittää tulkita heitä järkevästi.</p><p>&rdquo;<em>Toisaalta kyse on ääneen lausutusta mahdollisuudesta vaihtoon. Tietenkään tässä ei ole mitään samanarvoisuutta, mutta Kiovan valtaapitävät ovat luoneet sen keinotekoisesti. Ehkä juuri Sentsovia ajatellen tai sitten ei. Kyllähän jutun saumat irvistelevät sielläkin eikä henkilö ole sellaisen uhan alaisena.</em>&rdquo;</p><p><strong>Jalkapallon varjossa</strong></p><p>Venäjän suuremmat kysymykset koskevat (jalkapallotermein) sitä, miten Venäjän kanssa pelataan. <a href="https://inforesist.org/kremlyu-ostaetsya-sozdavat/">Tätä mieltä on ukrainalaissivuston julkaisemassa kolumnissaan politiikan tutkija Lilia Ševtsova</a>. Tutkija arvioi, että kohta nähdään, pelaavatko länsimaat Kremlin kanssa kunnolla vai ahdistavatko sen nurkkaan. Vastaus saadaan, kun selviää, miten ratkeaa (tai ei ratkea) Venäjän syyttäminen vastuulliseksi malesialaislentokoneen alasampumisesta.</p><p>&rdquo;<em>Sitten vielä: miten Kreml pystyy peittämään syrjähyppynsä ja väistämään syytökset kansallismielisten petoksesta?&nbsp; Propagandakoneiston täytyy kyetä hoitamaan asia niin, että se tukee maan sisäistä sotilaallispatrioottista hysteriaa. Kansa alkaa tosin ennemmin tai myöhemmin kysellä, miksi meidän täytyy taistella vihollista vastaan, jos me teemme sen kanssa yhteistyötä ja hallitseva eliitti nauttii kaikesta ihanasta vihollisleirissä?</em>&rdquo;</p><p>Kyseessä voi aivan hyvin olla šakki, matti tai patti. Viimeksi mainittu jopa tavoite. Ševtsova muistuttaa lukijaansa venäläisestä tammipelistä, jota pelasivat Tšitšikov ja Nozdrev Gogolin Kuolleissa Sieluissa. Siinä &nbsp;voittaa se, jolla ei ole enää mahdollisuutta siirtää. Juuri sitä peliä Kreml pelaa. Muu maailma pelaa aivan toisenlaista tammipeliä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisoikeudet ovat toiselta vuosituhannelta. Näin voisi ajatella kun seuraa viime päivien uutisia. Pohjois-Korean diktaattori ei edes yllättäisi,  jos maan rannoille ilmestyisi rantahotelleja. Mahdollisella rakennuttajalla on kokemusta Floridasta, eikä häntä näytä hävettävän mikään.

Miljoonia maksavat jalkapallon MM18-kisat saavat monet innostumaan. Toiset näkevät oivan tilaisuuden muistuttaa epäkohdista.

Kansainvälinen järjestö Toimittajat ilman rajoja RSF kampanjoi Venäjän sananvapauden puolesta. Se käynnisti kampanjan, jolla halutaan kiinnittää huomiota muun muassa Kremlin tiukentuneisiin otteisiin Venäjän medioissa.

Näkyvyyttä saavat helposti myös elokuva-alan ihmiset ja taiteilijat, mutta yhteisen tavoitteen allekirjoittaminen ei ole helppoa. Ei ainakaan kun kyseessä on terrorismirikoksesta tuomitun puolustaminen. Venäjän kaltaisissa autoritaarisissa maissa voidaan terrorismista tuomita melkein kuka tahansa.

Jalkapallohuumaan ajoittuu myös paljon kurjempi asia

Ohjaaja Oleg Sentsovin nälkälakko on kestänyt jo yli 30 vuorokautta.

Eri puolilla maailmaa on seurattu, kuinka venäläisessä vankilassa viruu mies, jonka nälkälakkoa maan kulttuuriministeri pitää tragediana, mutta kukaan ei näytä kykenevän mihinkään käytännön toimeen.

Euroopan unioni on tuominnut Sentsovin oikeudenkäynnin kansainvälisen oikeuden vastaiseksi. Amnesty International on nimennyt hänet mielipidevangiksi, Memorial-järjestö pitää häntä poliittisena vankina ja esimerkiksi ohjaaja Aki Kaurismäki on vedonnut hänen puolestaan.

Keskiviikkona Sentsovin tueksi järjestettiin Helsingissä elokuvanäytös.

Venäläisellä elokuvafestivaalilla osoitettiin yksityisesti tukea vaikeaan tilanteeseen joutuneille, mutta tietty varovaisuus leimaa yleistä ilmapiiriä.

Julkisuudessa on puhuttu, että ukrainalaiset ja venäläiset voisivat vaihtaa tunnettuja vankeja: Ukrainassa pidätettiin toukokuussa toimittaja Kirill Vyšinskov. Moskovassa Ukrainan valtion uutistoimisto Ukrinformin Pariisin-kirjeenvaihtaja Roman Suštšenko tuomittiin Venäjällä vastikään 12 vuodeksi tiukan kurin vankilaan.

Vangitsemiset ja oikeudenkäynnit on helppoa nähdä uhkailuna. Kun televisioyhtiö Doždin toimittajat pyysivät venäläisiä kulttuurialan ihmisiä kommentoimaan vangitun ukrainalaisohjaajan tilannetta, näyttelijä Jevgeni Mironov antoi vastauksessaan ymmärtää, että koska kyseessä on tuomio terrorismista, on päätös joka tapauksessa presidentin käsissä. 

Venäjä tekee hidasta itsemurhaa

Kolkko näkemys on jo vuosien takaa, mutta äskettäin sen nosti esiin Glasnost-säätiön puheenjohtaja Sergei Grigorjants Radio Eho Moskvyn haastattelussa. Kyse ei ole yksittäisestä nälkälakosta, vaan siitä, että vaikka Neuvostoliiton haamu KGB on muuttanut jo vuosia sitten nimensä, toimivat FSB:n, Venäjän sisäisen turvallisuuspalvelun ihmiset työssään kuten ennenkin.  Menneisyyskin jo velvoittaa.

Grigorjants kertoi neuvostoaikojen kokemuksen opettaneen, että kuukauden nälkälakosta johtuvia vakavia muutoksia on jo tapahtunut. Elimistö mukautuu, mutta ei rajattomasti. Silti syömälakot ovat vankien ainoa tapa kyetä vahvistamaan vaatimuksiaan ja saada joku vankilan ulkopuolella kiinnostumaan. Neuvostoaikoina koetettiin vaikuttaa paikallisia korkeampiin puoluejohtajiin ja tuomioistuimiin. 

Toisinajattelun veteraani muistuttaa, että nykyajan yksittäiset sankarit eivät tiedä, ketä vastaan he ovat nousseet. Ei toki kovin montaa sellaista ole, joka tunnettaisiin edes Venäjällä. Yksi heistä on tietenkin poliitikko Aleksei Navalnyi, joka vapautui juuri 30 päivän tuomiostaan.

Sentsov on luku sinänsä. Ukrainalainen kahden lapsen isä Oleg Sentsov (s.1976) tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan suunnittelemistaan terroristisista toimista kotikaupungissaan Simferopolissa ja muualla Krimillä. FSB on asiasta varma, Sentsov kiistää. Nälkälakollaan Sentsov haluaa edistää kaikkien poliittisten vankien vapauttamista Venäjän vankiloista.

https://www.youtube.com/watch?v=k8qfOCTcMao

Kaupankäyntiä ihmishengillä

Keskustelua vankien vaihdosta on pitänyt julkisuudessa myös se, että presidentti Vladimir Putin on suhtautunut hyvin jyrkästi Sentsoviin. Virallisen venäläisnäkemyksen mukaan Venäjällä ei tietenkään ole poliittisia vankeja.

Sentsov pidätettiin terrorismista ja pommi-iskun valmistelusta eikä journalistisesta työstä. Pommi-iskussa olisi voinut loukkaantua ihmisiä. Sentsovia koskeviin kysymyksiin Putin on vastannut vuodesta toiseen melkein sanasta sanaan samalla ilmaisulla. (Tämän voi helposti kuka vaan tarkistaa youtubesta.)

Edistysaskeleena on ehditty jo pitää sitä, että Venäjän ja Ukrainan presidentit keskustelivat ilmeisesti myös vankien vaihdosta viime viikonvaihteessa. Ukrainan ensisijainen tavoite on vapauttaa Sentsov. Venäjä on myös vaatinut venäläisten journalistien vapauttamista Ukrainassa. Tietotoimistolähteiden mukaan maat sopivat viranomaiskäynneistä vangittujen luokse kummassakin maassa.

Perjantaina selvisi, että Venäjä ei päästänyt vielä Ukrainan ihmisoikeushenkilö Ljudmila Denisovaa Sentsovin luokse vaikka tämä lensi pohjoiseen Jamalille tapaamaan nälkälakkolaista. Rangaistusleirin johtaja kielsi tapaamisen ukrainalaisilta, sillä Venäjän näkemyksen mukaan Sentsov on Venäjän kansalainen. Venäjän ihmisoikeushenkilön mukaan vankien vaihdossa olisi kyse ennen muuta heistä, joilla on sekä Ukrainan että Venäjän kansalaisuus. Tatjana Moskalkovan ja Denisovan on määrä tavata maanantaina 18. päivä kesäkuuta Moskovassa.

Kyynisten on helppoa ymmärtää kiire. Jopa Moskovassa ajatellaan jo, että ”kaupankäynti” koskenee lähinnä Sentsovia eikä ketään muuta, koska on jo ilmiselvä vaara, että hän ei selviä MM-kisojen loppuun asti hengissä.

Eho Moskvyssa käydyssä taustoittavassa keskustelussa toimittaja Tatjana Felgenhauer kysyi politiikan tutkija Gleb Pavlovskilta sitä, miksi Vladimir Putin reagoi joka kerta niin jyrkästi Oleg Sentsovia koskeviin kysymyksiin ja johdattaa vastatessaan asian journalisteihin Kiovassa. Vaikka nämähän eivät ole lainkaan verrannollisia kysymyksiä.

Joku on asettanut jutut vähän väärin hänen kansioonsa. Miksi hän toistaa tätä joka kerralla?

Pavlovskin mukaan nämä ihmiset toimivat oman propagandansa keskellä. On mieletöntä yrittää tulkita heitä järkevästi.

Toisaalta kyse on ääneen lausutusta mahdollisuudesta vaihtoon. Tietenkään tässä ei ole mitään samanarvoisuutta, mutta Kiovan valtaapitävät ovat luoneet sen keinotekoisesti. Ehkä juuri Sentsovia ajatellen tai sitten ei. Kyllähän jutun saumat irvistelevät sielläkin eikä henkilö ole sellaisen uhan alaisena.

Jalkapallon varjossa

Venäjän suuremmat kysymykset koskevat (jalkapallotermein) sitä, miten Venäjän kanssa pelataan. Tätä mieltä on ukrainalaissivuston julkaisemassa kolumnissaan politiikan tutkija Lilia Ševtsova. Tutkija arvioi, että kohta nähdään, pelaavatko länsimaat Kremlin kanssa kunnolla vai ahdistavatko sen nurkkaan. Vastaus saadaan, kun selviää, miten ratkeaa (tai ei ratkea) Venäjän syyttäminen vastuulliseksi malesialaislentokoneen alasampumisesta.

Sitten vielä: miten Kreml pystyy peittämään syrjähyppynsä ja väistämään syytökset kansallismielisten petoksesta?  Propagandakoneiston täytyy kyetä hoitamaan asia niin, että se tukee maan sisäistä sotilaallispatrioottista hysteriaa. Kansa alkaa tosin ennemmin tai myöhemmin kysellä, miksi meidän täytyy taistella vihollista vastaan, jos me teemme sen kanssa yhteistyötä ja hallitseva eliitti nauttii kaikesta ihanasta vihollisleirissä?

Kyseessä voi aivan hyvin olla šakki, matti tai patti. Viimeksi mainittu jopa tavoite. Ševtsova muistuttaa lukijaansa venäläisestä tammipelistä, jota pelasivat Tšitšikov ja Nozdrev Gogolin Kuolleissa Sieluissa. Siinä  voittaa se, jolla ei ole enää mahdollisuutta siirtää. Juuri sitä peliä Kreml pelaa. Muu maailma pelaa aivan toisenlaista tammipeliä.

 

 

]]>
3 http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256950-nalkapeli#comments Ulkomaat Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Oleg Sentsov Sananvapaus Toimittajat ilman rajoja Ukraina Fri, 15 Jun 2018 14:11:43 +0000 Jarmo Koponen http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256950-nalkapeli
Ei päivää ilman Trumpia http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia <p>Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kova poika hämmentämään. Hän on jatkuvien twiittien ja valheiden lisäksi hämmentänyt maailmaa esimerkiksi irrottamalla Yhdysvallat elintärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, laittamalla tuontitulleja läntisten yhteistyökumppanimaiden terästuotteille ja tapaamalla maailmanpolitiikan hylkiömaa Pohjois-Korean johtajaa.</p><p>Vaikka Trumpin tapaa hoitaa asioita voi perustellusti kritisoida, niin näen Pohjois-Korea neuvottelut positiivisena asiana. On erittäin tärkeää, että dialogia käydään. Vaikka ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan maan kanssa diilien tekeminen on moraalisesti vaikeaa, on toisaalta paljon parempi käydä keskusteluja ja tehdä sopimuksia kuin käydä sotia. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin allekirjoittama julkilausuma tosin on aika ympäripyöreä, eikä vielä riitä edistämään Korean niemimaan ydinaseriisuntaa. Parempi sopimus tulee edellyttämään monenkeskisempää yhteistyötä, vähintään Kiina ja Etelä-Korea on otettava mukaan neuvotteluihin.</p><p>Sen sijaan on vaikea nähdä mitään positiivista siinä, että Trump pyrkii heikentämään monenkeskistä maailmanjärjestelmää irtautumalla kansainvälisistä sopimuksista ja heikentämällä YK:ta. Monenkeskisen yhteistyön heikentäjiä löytyy muistakin suurvalloista, myös Venäjä on omalla käytöksellään vaikeuttanut elintärkeiden asioiden ratkaisua.</p><p>Nopean ilmastonmuutoksen, leviävien konfliktien, isojen muuttoliikkeiden, valtamerten saastumisen, globaalien tuotantoketjujen ja veroparatiisien aikakaudella on selvää, että maapallon maiden ja ihmisten kohtalot ovat yhteenkietoutuneita. Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.</p><p>Kuitenkin monenkeskisen yhteistyön on oltava aidosti monenkeskistä, ei läntisten teollisuusmaiden sanelua muulle maailmalle. Esimerkiksi kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä tulisi sopia monenvälisesti YK:ssa eikä vain teollisuusmaiden kesken.</p><p>Suurvaltojen hallitsema YK:n turvallisuusneuvosto on ollut valitettavan kykenemätön ratkomaan konflikteja. Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä, joten siitä luopumista tulisikin ajaa.</p><p>YK-järjestelmää tarvitaan, mutta sen on toimittava nykyistä paremmin. Ongelmista huolimatta meidän on entistä vankemmin puolustettava sopimiseen ja yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä, sillä mitään muuta tietä ei lopulta ole. On ajettava koko ihmiskunnan asiaa eikä vain yksittäisten maiden lyhyen tähtäimen itsekkyyttä.&nbsp;Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys on paljon toivottavampi, kuin raakaan voimaan perustuva vahvemman oikeus.</p><p>Lähi-idän tilanne on tällä hetkellä erittäin jännittynyt. Trump on hämmentänyt myös siellä. Trumpin viimeaikaiset päätökset vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta ja siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ovat lisänneet Lähi-idän jännitteitä. Suomen, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi nyt toimia Lähi-idän tilanteen liennyttämiseksi kaikin keinoin. On tärkeää, että muu kansainvälinen yhteisö pitää kiinni Iranin ydinsopimuksesta. Suomen ja EU:n on tuettava Israelin laittoman miehityksen päättymistä Palestiinassa ja aitoa rauhanprosessia maiden välillä. Lisäksi Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan on tuomittava selkeästi.</p><p>Myös Suomella on peiliinkatsomisen paikka, mitä tulee Lähi-idän vakauteen. Suomen on myös noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja lopetettava kaikki asekauppa sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, jotka käyvät veristä sotaa Jemenissä.</p><p>Suomen on oltava maailman lääkäri, ei asekauppias. Lääkärin työkalupakkiin kuuluu myös kehitysyhteistyö, ja sen rahoituksen taso on saatava nousemaan. Kehitysyhteistyö on tapa tukea inhimillistä kehitystä ja maailman vakaata kehitystä tulevaisuudessakin. Erityisen tärkeätä olisi nyt varmistaa YK:n kehitystoimijoiden perusrahoitus, jota USA:n vetäytyminen rahoitusvastuusta on runnellut. Tällä hallituskaudella Suomen tuki monenkeskisille järjestöille ja YK:lle on kuitenkin suorastaan romahtanut.</p><p>Maailmassa on nyt yli 200 miljoonaa naista, jotka ovat vailla tarvitsemiaan moderneja ehkäisypalveluita, ja luku on kasvussa Trumpin päättämien rahoitusleikkausten vuoksi. Tämä johtaa köyhissä maissa kasvaviin määriin ei-toivottuja raskauksia, turvattomia abortteja ja äitiyskuolemia. Seksuaali‑ ja lisääntymisterveysoikeuksien ja ‑palveluiden puute on myös yksi merkittävä nopean väestönkasvun ja epävakauden lähde. Suomen ja EU:n olisikin ohjattava kehitysrahoitusta entistä enemmän seksuaali‑ ja lisääntymisterveyspalveluihin, erityisesti YK:n väestörahasto UNFPA:lle, joka kärsii nyt merkittävästä perusrahoituksen puutteesta, joka johtaa siihen, että naiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita kehitysmaista. Kun naiset eivät voi päättää omasta elämästä ja ruumiistaan ja valita lapsilukuaan, johtaa se nopeaan väestönkasvuun ja ihmisoikeusongelmiin.</p><p>Trumpin kauppapoliittinen hyökkäys vanhoja kumppanimaita kohtaan on aiheuttanut ymmärrettävää hämmennystä. Trumpin näkemys kansallisesta edusta vaikuttaa lyhytnäköiseltä. Parasta olisi, että kansainvälisen kaupan pelisäännöt pystyttäisiin määrittelemään monenkeskisesti ja reilusti maailmankauppajärjestö WTO:ssa, eikä vain kahdenvälisten sopimusten kautta. Näin voitaisiin päästä mahdollisimman reiluun ja tasapuoliseen kauppajärjestelmään.</p><p>Suomi on EU:ssa ajanut voimakkaasti uusia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka osaltaan nakertavat monenkeskisen järjestelmän perusteita. On syytä muistaa myös, että teollisuusmaiden blokki, johon Suomikin kuuluu, on myös osaltaan ollut pahentamassa WTO:n umpikujaa, jolla kiihtyvä kahdenvälisyys usein oikeutetaan.</p><p>Kaupan turhien esteiden purkaminen on perusteltua, mutta työoikeuksia, ympäristösääntelyä, julkisia palveluita ja terveysnormeja ei pidä eikä voi nähdä kaupan esteenä. Kaupan pelisääntöjen tulee olla myös globaaleja suuryrityksiä velvoittavia esimerkiksi verojen maksuun ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyen.</p><p>Me olemme kaikki lopulta samassa veneessä. Kaikki maat ja kaikki kansat. Maailmanlaajuiset ongelmat vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. Monenkeskinen yhteistyö on välttämättömyys, ja se on lopulta kaikkien etu. Se on lopulta myös amerikkalaisten etu. Toivottavasti myös Trump sen ymmärtäisi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kova poika hämmentämään. Hän on jatkuvien twiittien ja valheiden lisäksi hämmentänyt maailmaa esimerkiksi irrottamalla Yhdysvallat elintärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, laittamalla tuontitulleja läntisten yhteistyökumppanimaiden terästuotteille ja tapaamalla maailmanpolitiikan hylkiömaa Pohjois-Korean johtajaa.

Vaikka Trumpin tapaa hoitaa asioita voi perustellusti kritisoida, niin näen Pohjois-Korea neuvottelut positiivisena asiana. On erittäin tärkeää, että dialogia käydään. Vaikka ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan maan kanssa diilien tekeminen on moraalisesti vaikeaa, on toisaalta paljon parempi käydä keskusteluja ja tehdä sopimuksia kuin käydä sotia. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin allekirjoittama julkilausuma tosin on aika ympäripyöreä, eikä vielä riitä edistämään Korean niemimaan ydinaseriisuntaa. Parempi sopimus tulee edellyttämään monenkeskisempää yhteistyötä, vähintään Kiina ja Etelä-Korea on otettava mukaan neuvotteluihin.

Sen sijaan on vaikea nähdä mitään positiivista siinä, että Trump pyrkii heikentämään monenkeskistä maailmanjärjestelmää irtautumalla kansainvälisistä sopimuksista ja heikentämällä YK:ta. Monenkeskisen yhteistyön heikentäjiä löytyy muistakin suurvalloista, myös Venäjä on omalla käytöksellään vaikeuttanut elintärkeiden asioiden ratkaisua.

Nopean ilmastonmuutoksen, leviävien konfliktien, isojen muuttoliikkeiden, valtamerten saastumisen, globaalien tuotantoketjujen ja veroparatiisien aikakaudella on selvää, että maapallon maiden ja ihmisten kohtalot ovat yhteenkietoutuneita. Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.

Kuitenkin monenkeskisen yhteistyön on oltava aidosti monenkeskistä, ei läntisten teollisuusmaiden sanelua muulle maailmalle. Esimerkiksi kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä tulisi sopia monenvälisesti YK:ssa eikä vain teollisuusmaiden kesken.

Suurvaltojen hallitsema YK:n turvallisuusneuvosto on ollut valitettavan kykenemätön ratkomaan konflikteja. Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä, joten siitä luopumista tulisikin ajaa.

YK-järjestelmää tarvitaan, mutta sen on toimittava nykyistä paremmin. Ongelmista huolimatta meidän on entistä vankemmin puolustettava sopimiseen ja yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä, sillä mitään muuta tietä ei lopulta ole. On ajettava koko ihmiskunnan asiaa eikä vain yksittäisten maiden lyhyen tähtäimen itsekkyyttä. Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys on paljon toivottavampi, kuin raakaan voimaan perustuva vahvemman oikeus.

Lähi-idän tilanne on tällä hetkellä erittäin jännittynyt. Trump on hämmentänyt myös siellä. Trumpin viimeaikaiset päätökset vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta ja siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ovat lisänneet Lähi-idän jännitteitä. Suomen, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi nyt toimia Lähi-idän tilanteen liennyttämiseksi kaikin keinoin. On tärkeää, että muu kansainvälinen yhteisö pitää kiinni Iranin ydinsopimuksesta. Suomen ja EU:n on tuettava Israelin laittoman miehityksen päättymistä Palestiinassa ja aitoa rauhanprosessia maiden välillä. Lisäksi Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan on tuomittava selkeästi.

Myös Suomella on peiliinkatsomisen paikka, mitä tulee Lähi-idän vakauteen. Suomen on myös noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja lopetettava kaikki asekauppa sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, jotka käyvät veristä sotaa Jemenissä.

Suomen on oltava maailman lääkäri, ei asekauppias. Lääkärin työkalupakkiin kuuluu myös kehitysyhteistyö, ja sen rahoituksen taso on saatava nousemaan. Kehitysyhteistyö on tapa tukea inhimillistä kehitystä ja maailman vakaata kehitystä tulevaisuudessakin. Erityisen tärkeätä olisi nyt varmistaa YK:n kehitystoimijoiden perusrahoitus, jota USA:n vetäytyminen rahoitusvastuusta on runnellut. Tällä hallituskaudella Suomen tuki monenkeskisille järjestöille ja YK:lle on kuitenkin suorastaan romahtanut.

Maailmassa on nyt yli 200 miljoonaa naista, jotka ovat vailla tarvitsemiaan moderneja ehkäisypalveluita, ja luku on kasvussa Trumpin päättämien rahoitusleikkausten vuoksi. Tämä johtaa köyhissä maissa kasvaviin määriin ei-toivottuja raskauksia, turvattomia abortteja ja äitiyskuolemia. Seksuaali‑ ja lisääntymisterveysoikeuksien ja ‑palveluiden puute on myös yksi merkittävä nopean väestönkasvun ja epävakauden lähde. Suomen ja EU:n olisikin ohjattava kehitysrahoitusta entistä enemmän seksuaali‑ ja lisääntymisterveyspalveluihin, erityisesti YK:n väestörahasto UNFPA:lle, joka kärsii nyt merkittävästä perusrahoituksen puutteesta, joka johtaa siihen, että naiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita kehitysmaista. Kun naiset eivät voi päättää omasta elämästä ja ruumiistaan ja valita lapsilukuaan, johtaa se nopeaan väestönkasvuun ja ihmisoikeusongelmiin.

Trumpin kauppapoliittinen hyökkäys vanhoja kumppanimaita kohtaan on aiheuttanut ymmärrettävää hämmennystä. Trumpin näkemys kansallisesta edusta vaikuttaa lyhytnäköiseltä. Parasta olisi, että kansainvälisen kaupan pelisäännöt pystyttäisiin määrittelemään monenkeskisesti ja reilusti maailmankauppajärjestö WTO:ssa, eikä vain kahdenvälisten sopimusten kautta. Näin voitaisiin päästä mahdollisimman reiluun ja tasapuoliseen kauppajärjestelmään.

Suomi on EU:ssa ajanut voimakkaasti uusia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka osaltaan nakertavat monenkeskisen järjestelmän perusteita. On syytä muistaa myös, että teollisuusmaiden blokki, johon Suomikin kuuluu, on myös osaltaan ollut pahentamassa WTO:n umpikujaa, jolla kiihtyvä kahdenvälisyys usein oikeutetaan.

Kaupan turhien esteiden purkaminen on perusteltua, mutta työoikeuksia, ympäristösääntelyä, julkisia palveluita ja terveysnormeja ei pidä eikä voi nähdä kaupan esteenä. Kaupan pelisääntöjen tulee olla myös globaaleja suuryrityksiä velvoittavia esimerkiksi verojen maksuun ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyen.

Me olemme kaikki lopulta samassa veneessä. Kaikki maat ja kaikki kansat. Maailmanlaajuiset ongelmat vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. Monenkeskinen yhteistyö on välttämättömyys, ja se on lopulta kaikkien etu. Se on lopulta myös amerikkalaisten etu. Toivottavasti myös Trump sen ymmärtäisi.

]]>
23 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia#comments Ulkomaat Donald Trump Euroopan unioni Kansainvälinen politiikka Yhdistyneet Kansakunnat Wed, 13 Jun 2018 14:13:26 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia
Mitä, jos Kim toteuttaakin lupauksensa pilkuntarkasti http://usjussi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256802-mita-jos-kim-toteuttaakin-lupauksensa-pilkuntarkasti <p>Nobelisti, sotilasasiantuntijat, lehdistö, USA:n demokraatit ja republikaanit tyrmäävät yhdellä äänellä flopiksi Trumpin ja Kimin sitovan julkilausuman. He siis tietävät etukäteen sen, koska aikaisemminkaan Pohjois-Korea ei ole pitänyt lupauksiaan, vaan vedättänyt muita.</p><p>Aikaisemmin ei ole tapahtunut sitäkään, että Pohjois-Korean diktaattori ja USA:n presdentti tapaavat toisensa. Sen piti olla aivan mahdotonta.&nbsp;</p><p>Mites sitten suu pannaan, jos Kim toteuttaakin pilkuntarkasti sen, mitä paperille on präntätty. Pysyykö länsi perässä? Kaikki on mahdollista- tämäkin.</p> Nobelisti, sotilasasiantuntijat, lehdistö, USA:n demokraatit ja republikaanit tyrmäävät yhdellä äänellä flopiksi Trumpin ja Kimin sitovan julkilausuman. He siis tietävät etukäteen sen, koska aikaisemminkaan Pohjois-Korea ei ole pitänyt lupauksiaan, vaan vedättänyt muita.

Aikaisemmin ei ole tapahtunut sitäkään, että Pohjois-Korean diktaattori ja USA:n presdentti tapaavat toisensa. Sen piti olla aivan mahdotonta. 

Mites sitten suu pannaan, jos Kim toteuttaakin pilkuntarkasti sen, mitä paperille on präntätty. Pysyykö länsi perässä? Kaikki on mahdollista- tämäkin.

]]>
20 http://usjussi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256802-mita-jos-kim-toteuttaakin-lupauksensa-pilkuntarkasti#comments Ulkomaat Pohjois-Korea Wed, 13 Jun 2018 03:39:05 +0000 Heikki Karjalainen http://usjussi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256802-mita-jos-kim-toteuttaakin-lupauksensa-pilkuntarkasti
Singaporen jälkeen http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256754-sinaporen-jalkeen <p>Foxin kirjeenvaihtajan freudilaisen lipsautuksen mukaan USA:n ja Pohjois-Korean &rdquo;diktaattorien&rdquo; välinen tapaaminen johti yhteisen &ndash; toistaiseksi julkaisemattoman &ndash; asiakirjoituksen allekirjoittamiseen.</p><p>Luottamukseni tapaamisen tulosten suhteen ei ole korkealla tasolla, vaikka Trump ei tällä kertaa peruuttaisikaan jo paluulennolla vain hetkeä aiemmin tekemiään sitoumuksia niin kuin hän teki viime viikolla Kanadan G7-huippukokouksen jälkeen.</p><p>Ensi tietojen mukaan Pohjois-Korea ei ole sitoutunut täydelliseen ja valvottuun ydinaseriisuntaan tälläkään kertaa, joten tältä osin toistuu sama asetelma kuin ennenkin. Pohjois-Korean johto haluaa saada itselleen sekä näennäisen yhteistyöhalukkuuden tuomat taloudelliset hyödyt että säilyttää mahdollisuuden kiristää ydinaseillaan tulevaisuudessa uusia myönnytyksiä. Vankileirille pohjoiskorealaiset joutunevat jatkossa yhtä herkästi kuin tähänkin saakka, eivätkä siellä jo olevat saane kuulla Singaporen tapahtumista yhtään mitään ennen teloittamistaan tai nälkäkuolemaansa. Heidän pelastumistoiveitaan tuskin lisää Yhdysvaltain lupaus turvatakeista Pohjois-Korealle ja sen nykyjohdolle.</p><p>Tästä huolimatta nykytilannekin on paljon parempi kuin se, että Yhdysvallat olisi pyrkinyt tuhoamaan Pohjois-Korean ydinaseet sotilaallisesti. Tuolloin Pohjois-Korea olisi vastannut massiivisilla tykistöiskuilla muun muassa Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin ja ehkä myös ohjushyökkäyksillä Japaniin.</p><p>Sekä Singaporen neuvotteluihin valmistautuessaan että siellä sovittuja asioita toimeenpantaessa USA:n viranomaiset joutuvat perehtymään paljon tähänastista paremmin Pohjois-Korean tilanteeseen, mikä on sinänsä hyvä asia. Ja kun Yhdysvaltain johto on nyt näyttänyt mitä se kykenee saamaan aikaan, pallo siirtyy muille kansainvälisille toimijoille, jotka voivat tehdä oman osansa rauhanomaisen kehityksen ja ihmisoikeuksien toteutumisen tukemiseksi Pohjois-Koreassa. Erityisesti tämä koskee Kiinaa, Etelä-Koreaa ja Japania.</p><p>Parhaassa tapauksessa pääsemme ehkä jossakin vaiheessa todistamaan Koreoiden rauhanomaista yhdistymistä, sadan vaaran oleellista vähenemistä ja kansalaisten elinolojen ja oikeuksien paranemista niemimaan pohjoisosassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Foxin kirjeenvaihtajan freudilaisen lipsautuksen mukaan USA:n ja Pohjois-Korean ”diktaattorien” välinen tapaaminen johti yhteisen – toistaiseksi julkaisemattoman – asiakirjoituksen allekirjoittamiseen.

Luottamukseni tapaamisen tulosten suhteen ei ole korkealla tasolla, vaikka Trump ei tällä kertaa peruuttaisikaan jo paluulennolla vain hetkeä aiemmin tekemiään sitoumuksia niin kuin hän teki viime viikolla Kanadan G7-huippukokouksen jälkeen.

Ensi tietojen mukaan Pohjois-Korea ei ole sitoutunut täydelliseen ja valvottuun ydinaseriisuntaan tälläkään kertaa, joten tältä osin toistuu sama asetelma kuin ennenkin. Pohjois-Korean johto haluaa saada itselleen sekä näennäisen yhteistyöhalukkuuden tuomat taloudelliset hyödyt että säilyttää mahdollisuuden kiristää ydinaseillaan tulevaisuudessa uusia myönnytyksiä. Vankileirille pohjoiskorealaiset joutunevat jatkossa yhtä herkästi kuin tähänkin saakka, eivätkä siellä jo olevat saane kuulla Singaporen tapahtumista yhtään mitään ennen teloittamistaan tai nälkäkuolemaansa. Heidän pelastumistoiveitaan tuskin lisää Yhdysvaltain lupaus turvatakeista Pohjois-Korealle ja sen nykyjohdolle.

Tästä huolimatta nykytilannekin on paljon parempi kuin se, että Yhdysvallat olisi pyrkinyt tuhoamaan Pohjois-Korean ydinaseet sotilaallisesti. Tuolloin Pohjois-Korea olisi vastannut massiivisilla tykistöiskuilla muun muassa Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin ja ehkä myös ohjushyökkäyksillä Japaniin.

Sekä Singaporen neuvotteluihin valmistautuessaan että siellä sovittuja asioita toimeenpantaessa USA:n viranomaiset joutuvat perehtymään paljon tähänastista paremmin Pohjois-Korean tilanteeseen, mikä on sinänsä hyvä asia. Ja kun Yhdysvaltain johto on nyt näyttänyt mitä se kykenee saamaan aikaan, pallo siirtyy muille kansainvälisille toimijoille, jotka voivat tehdä oman osansa rauhanomaisen kehityksen ja ihmisoikeuksien toteutumisen tukemiseksi Pohjois-Koreassa. Erityisesti tämä koskee Kiinaa, Etelä-Koreaa ja Japania.

Parhaassa tapauksessa pääsemme ehkä jossakin vaiheessa todistamaan Koreoiden rauhanomaista yhdistymistä, sadan vaaran oleellista vähenemistä ja kansalaisten elinolojen ja oikeuksien paranemista niemimaan pohjoisosassa.

]]>
20 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256754-sinaporen-jalkeen#comments Ulkomaat Korean kriisi Tue, 12 Jun 2018 07:27:06 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256754-sinaporen-jalkeen
Korean tilanne ei aukene yhdellä kättelyllä http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256748-korean-tilanne-ei-aukene-yhdella-kattelylla <p>Trumpin ja Kimin tapaaminen on ollut hieno muutos näytelmässä, joka ei vielä lähelläkään loppuaan. Trumpin mainitsema allekirjoitettu sopimus tullee nähtäväksi ensin päätelmiä varten.</p><p>On hyvin mahdollista, että ydinaseiden purku menee nuottien mukaan. Mutta emme tiedä tätäkään varmasti, koska kyse Kimin henkivakuutuksesta, jolla hän pääsi neuvotteluun Trumpin kanssa. Pelkkien kenttätykkien sojotuksella ei tämä olisi onnistunut koskaan.</p><p>Pohjois-Korean vapautuminen on vaikea asia, koska Kimin aseman lisäksi hänen henkensä on silloin vaarassa. Hänen ja sukunsa ihmisoikeusrikokset maassaan eivät unohdu sukupolveen eivätkä ulkovallat ole asemassa niitä unohtaa maan kansan puolesta.</p><p>Tilanne olisi sama kuin maailmansodan jälkeen oltaisiin Hitleriä kätelty ja annettu menneiden olla. Hitler tiesi hyvin, ettei anteeksiantoa ollut saatavilla ja päätti päivänsä.</p><p>Samasta syystä ei Kiinassa voitu luopua keskitetystä vallasta vaan kommunistinen puolue jatkaa johdossa välttääkseen katkerat teot kommunistien hirmuvallan kostamiseksi.&nbsp;</p><p>Siksi myös Kimin voi olla mahdotonta löysätä otettaan enempää.</p> Trumpin ja Kimin tapaaminen on ollut hieno muutos näytelmässä, joka ei vielä lähelläkään loppuaan. Trumpin mainitsema allekirjoitettu sopimus tullee nähtäväksi ensin päätelmiä varten.

On hyvin mahdollista, että ydinaseiden purku menee nuottien mukaan. Mutta emme tiedä tätäkään varmasti, koska kyse Kimin henkivakuutuksesta, jolla hän pääsi neuvotteluun Trumpin kanssa. Pelkkien kenttätykkien sojotuksella ei tämä olisi onnistunut koskaan.

Pohjois-Korean vapautuminen on vaikea asia, koska Kimin aseman lisäksi hänen henkensä on silloin vaarassa. Hänen ja sukunsa ihmisoikeusrikokset maassaan eivät unohdu sukupolveen eivätkä ulkovallat ole asemassa niitä unohtaa maan kansan puolesta.

Tilanne olisi sama kuin maailmansodan jälkeen oltaisiin Hitleriä kätelty ja annettu menneiden olla. Hitler tiesi hyvin, ettei anteeksiantoa ollut saatavilla ja päätti päivänsä.

Samasta syystä ei Kiinassa voitu luopua keskitetystä vallasta vaan kommunistinen puolue jatkaa johdossa välttääkseen katkerat teot kommunistien hirmuvallan kostamiseksi. 

Siksi myös Kimin voi olla mahdotonta löysätä otettaan enempää.

]]>
30 http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256748-korean-tilanne-ei-aukene-yhdella-kattelylla#comments Ulkomaat Korean kriisi Tue, 12 Jun 2018 06:39:25 +0000 Juha Hämäläinen http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256748-korean-tilanne-ei-aukene-yhdella-kattelylla
Saako Trump Kimistä uuden kaverin? http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256681-saako-trump-kimista-uuden-kaverin <p>Ketkä ovat Trumpin kavereita?</p><p>Israelin pääministeri on yksi kaveri.</p><p>Putin on oikein hyvä ystävä.</p><p>G7- kokouksesta ei lisää kavereita Trumpille löytynyt.</p><hr /><p>Nyt Trump kokeilee että jospa Kimin kanssa onnistuisi.</p><p>Toivotan hänelle onnea tässä pyrkimyksessä.</p><hr /><p>Trumpin charmi ei ole oikein purrut Euroopan mahtinaisiin Theressa Mayhun&nbsp; ja Angela Merkeliin.</p><p>Englannin ulkoministerin&nbsp;Boris Johnsonin kerrotaan toivoneen että Trump tulisi ja pelastaisi heidän brexitinsä. Mutta pystyykö Trump tähän tekoon?&nbsp; Jos pystyy, niin saa varmaan Boriksesta kaverin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta jos Kimin tai Boriksen kanssa ei Trumpilla synkkaisi, kannattaisi kokeilla josko Suomesta löytyisi kavereita Trumpille.&nbsp;Veikkaan että täältä Suomesta jotain saattaisi löytyä.</p> Ketkä ovat Trumpin kavereita?

Israelin pääministeri on yksi kaveri.

Putin on oikein hyvä ystävä.

G7- kokouksesta ei lisää kavereita Trumpille löytynyt.


Nyt Trump kokeilee että jospa Kimin kanssa onnistuisi.

Toivotan hänelle onnea tässä pyrkimyksessä.


Trumpin charmi ei ole oikein purrut Euroopan mahtinaisiin Theressa Mayhun  ja Angela Merkeliin.

Englannin ulkoministerin Boris Johnsonin kerrotaan toivoneen että Trump tulisi ja pelastaisi heidän brexitinsä. Mutta pystyykö Trump tähän tekoon?  Jos pystyy, niin saa varmaan Boriksesta kaverin.

 

Mutta jos Kimin tai Boriksen kanssa ei Trumpilla synkkaisi, kannattaisi kokeilla josko Suomesta löytyisi kavereita Trumpille. Veikkaan että täältä Suomesta jotain saattaisi löytyä.

]]>
77 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256681-saako-trump-kimista-uuden-kaverin#comments Ulkomaat Kaveripiiri Trump Mon, 11 Jun 2018 05:48:28 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256681-saako-trump-kimista-uuden-kaverin
Yhdysvalloissa yli yksi kouluampumista viikossa http://tuijakalpala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256242-yhdysvalloissa-yli-yksi-kouluampumista-viikossa <p>Indianan Noblesvillen kouluampuminen viime perjantaina oli viimeisin luokkaansa. Vain viikkoa aikaisemmin Texasin Santa Fen koulussa pamahteli, mikä oli muuten Yhdysvaltojen neljänneksi raain koulusurma. Kun tieto Santa Fen tapahtumista 18.5. aamulla klo 8:30 kantautui Houstonissa sijaitsevaan konttoriimme, noin 30km päässä Santa Fen lukiosta, päivittelimme amerikalaisen kollegani kanssa tapahtumaa. Mietimme yhteistuumin, että tämä taisi olla kolmas kouluampumiskohtaus tänä vuonna. &rdquo;Joo, kyllä tämän täytyy olla kolmas. Tais olla Florida ja New Mexico ennen tätä&rdquo;, päivittelimme yhdessä. Kun en täysin muistanut missä järjestyksessä nämä menivätkään, nopeasti turvauduin kännykkääni ja googlasin todellisen luvun. Meinasi aamun vihreätee mennä väärään kurkkuun kun yhden nettisivun mukaan niitä olisi ollut jo yli 40 tänä vuonna - siis yksistään Yhdysvalloissa! Tämä tarkoittaa yli yhtä kouluampumista viikossa. Miten tämä on mahdollista? Miksi emme ole kuulleet näistä aikaisemmin? Miksi vain murto-osa on päätynyt kansallisiin uutisiin? Onko nämä jo arkipäivää?</p><p>&nbsp;</p><p>Texasin varakuvernööri Dan Patrick antoi Texasin kouluampumisen jälkeen julkilausuman ja sanoi, että ongelma on koulujen ulko-ovien lukumäärässä. Ei siis suinkaan aseissa tai mielenterveysongelmissa - vaan siis koulun ulko-ovien lukumäärässä! Hänen mukaansa niitä pitäisi vähentää, jotta ovella voisi olla vartijat aina paikalla. Tällä hetkellä vartijat kiertävät ovelta toiselle. Paikallismediassa tätä pidettiin naurettavana ajatuksena, koska lukiossa (high school) täällä useita tuhansia oppilaita. Jos kaikki nämä yli tuhat oppilasta käyttäisivät aamulla samoja ovia, kouluihin olisi aamuruuhka. Tosin onhan tämä sama saatu onnistumaan lentokentillä missä liikkuu helposti useita kymmeniä tai saoja tuhansia ihmisiä päivässä ilman sen suurempia ongelmia. Kysehän on siitä miten tämä sisäänmeno käytännössä järjestetään. Metallinpaljastimien läpi kävelemiseen ei kovin kauaa mene verrattuna yksittäisten laukkujen tarkistamiseen tai läpivalaisemiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Presidentti Trumpin ratkaisu kyseiseen ongelmaan on se, että annetaan opettajille aseet. Sen sijaan, että rajoitettaisiin aseita kouluissa, niin Trump haluaisi niitä lisätä. Millä Yhdysvaltojen hallinto ajatteli varmistaa sen ettei yksittäinen opettaja sekoa kesken koulupäivän? Ennemmin pitäisi estää aseiden tuonti kouluihin. Yksittäinen kieltokyltti koulun oven edessä ei paljon ehkäise kuten olemme jo nähneet. Yli 40 kouluampumista jo pelkästää tänä vuonna Yhdysvalloista on liikaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuinka paljon kouluampumisia oikein on ja miksi?&nbsp;Eri Amerikkalaisten lähteiden mukaan kouluampumisia on ollut vaihteleva määrä. Tämä johtuu siitä, että eri lähteet laskevat ampumiset eri tavalla. Osa laskee vain ne missä on ollut ulkopuolinen osallisena. Osa taas laskee mukaan jo pelkän uhan tai kouluampujan eliminoinnin jo ennen ensimmäistäkään ulkopuolista kuolonuhria.</p><p>&nbsp;</p><p>Valitettavasti amerikkalainen koulujärjestelmä ei tue pahoinvoivan nuoren avun saantia. Kouluilla ei ole määrärahoja, jotta kuraattoreita olisi tarpeeksi. Toiseksi jos nuoren kotioloissa on puutetta eikä esimerkiksi vanhemmilla ole terveysvakuutuksia rahan puutteen tai työsuhteen takia, niin apua ole edes saatavilla. Moni nuori osaa myös peittää mielenterveysongelmansa. Koulujen massiivinen koko - useita tuhansia oppilaita, ei myöskään edesauta &rdquo;kaveria ei jätetä&rdquo;-ajatusmallia. Eihän kukaan voi tuntea edes omaa ikäluokkaansa koulussa jos siellä on useampi sata oppilasta per vuosiluokka.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvaltojen ala- ja keskikoulu ovat kooltaan huomattavasti pienempiä kuin nämä massiiviset lukio-kampukset. Olisikohan tässäkin kehittämisen paikka ja tehdä lukioista pienempiä yksiköitä kuten alemmilla kouluasteilla jo pelkästään oppilaiden ja opettajien turvallisuutta ajatellen? Toki suurin kampuksen hyöty on siinä, että valinnaisten oppiaineiden määrä on lähes rajaton aina arkkitehtuurikursseista ja kova tasoisiin urheilujoukkueisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielenterveysongelmien lisäksi syynä on Yhdysvalloissa tietysti aseiden saannin helppous. Lähes kaikki kouluampujat ovat ottaneet aseensa vanhempiensa asekaapista. Aseet ovat olleet laillisia. Pitää vain ihmetellä miten vastuuttomia vanhemmat ovat ja sinisilmäisiä kun jättävät aseensa lapsiensa saataville? Aseet pitäisi pitää lukkojen takana jo siitäkin syystä, ettei kukaan ulkopuolinen pääse käsiksi aseeseen. Aseet ovat Jenkeissä numeroitu ja viranomaisilla on lista aseiden omistajista. Poliisi pystyy siis selvittämään kenelle ase kuuluu. Pahimmassa tapauksessa väärä henkilö voi joutua vastuuseen jonkun toisen tekemästä rikoksesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Monet amerikkalaiset, etenkin liberaalit, ovat saaneet tarpeekseen löyhästä aselaista ja jatkuvista ampumavälikohtauksista eikä pelkästään kouluissa. Asialle ei kuitenkaan tehdä mitään. Presidentti Trump ja muut poliitikot ovat tuominneet teot julkisesti, mutta mitään konkreettista näiden ehkäisemiseksi ei ole tehty. Kouluissa on toki pelastussuunnitelmat ja osa kouluista on suorittanut pelastusharjoituksia. Lähes kaikissa tapauksissa ampuja on itse saman koulun oppilas ja käynyt itse myös lävitse nämä pelastusharjoitukset. Kouluampuja siis itse tietää koulun jokaisen piilopaikan, miten tilanteessa on ohjeistettu toimimaan sekä myös ne koulun sisällä olevat lukittavat ovet millä yritetään ehkäistä ampujan liikkumista koulun sisällä. Moni vanhempi nyt tosissaan pohtii mihin kouluun lapsensa laittaa. Mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan välttämättä katso vanhempien sosioekonomista taustaa, vaikkakin valtaosa kouluampumisista on tapahtunut julkisissa kouluissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jenkkien aselakiin tullaan tuskin koskemaan ainakaan Presidentti Trumpin valta-aikana. Toivoa on, että yksittäiset osavaltiot ja koulupiirit puuttuvat asiaan tiukemmin. Itseasiassa muutama osavaltioita on jo näin tehnyt esimerkiksi Florida. Jokatapauksessa tilanteen muuttamiseen tarvitaan tahtoa, joukkovoimaa, kansalaisjärjestöjä, yhteistyötä, määrärahoja ja lopulta sitä aserformia.</p><p>&nbsp;</p><p>Listoja Yhdysvaltojen kouluampumisista:</p><p><a href="https://www.cnn.com/2018/03/02/us/school-shootings-2018-list-trnd/index.html">CNN: List of School Shootings in 2018</a></p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_school_shootings_in_the_United_States">Wikipedia: List of School shootings in the United States</a>&nbsp;</p><p><a href="https://www.abc15.com/news/data/school-shootings-in-u-s-when-where-each-shooting-has-occurred-in-2018">ABC15: School shootings in US when where each shooting has occurred in 2018</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Indianan Noblesvillen kouluampuminen viime perjantaina oli viimeisin luokkaansa. Vain viikkoa aikaisemmin Texasin Santa Fen koulussa pamahteli, mikä oli muuten Yhdysvaltojen neljänneksi raain koulusurma. Kun tieto Santa Fen tapahtumista 18.5. aamulla klo 8:30 kantautui Houstonissa sijaitsevaan konttoriimme, noin 30km päässä Santa Fen lukiosta, päivittelimme amerikalaisen kollegani kanssa tapahtumaa. Mietimme yhteistuumin, että tämä taisi olla kolmas kouluampumiskohtaus tänä vuonna. ”Joo, kyllä tämän täytyy olla kolmas. Tais olla Florida ja New Mexico ennen tätä”, päivittelimme yhdessä. Kun en täysin muistanut missä järjestyksessä nämä menivätkään, nopeasti turvauduin kännykkääni ja googlasin todellisen luvun. Meinasi aamun vihreätee mennä väärään kurkkuun kun yhden nettisivun mukaan niitä olisi ollut jo yli 40 tänä vuonna - siis yksistään Yhdysvalloissa! Tämä tarkoittaa yli yhtä kouluampumista viikossa. Miten tämä on mahdollista? Miksi emme ole kuulleet näistä aikaisemmin? Miksi vain murto-osa on päätynyt kansallisiin uutisiin? Onko nämä jo arkipäivää?

 

Texasin varakuvernööri Dan Patrick antoi Texasin kouluampumisen jälkeen julkilausuman ja sanoi, että ongelma on koulujen ulko-ovien lukumäärässä. Ei siis suinkaan aseissa tai mielenterveysongelmissa - vaan siis koulun ulko-ovien lukumäärässä! Hänen mukaansa niitä pitäisi vähentää, jotta ovella voisi olla vartijat aina paikalla. Tällä hetkellä vartijat kiertävät ovelta toiselle. Paikallismediassa tätä pidettiin naurettavana ajatuksena, koska lukiossa (high school) täällä useita tuhansia oppilaita. Jos kaikki nämä yli tuhat oppilasta käyttäisivät aamulla samoja ovia, kouluihin olisi aamuruuhka. Tosin onhan tämä sama saatu onnistumaan lentokentillä missä liikkuu helposti useita kymmeniä tai saoja tuhansia ihmisiä päivässä ilman sen suurempia ongelmia. Kysehän on siitä miten tämä sisäänmeno käytännössä järjestetään. Metallinpaljastimien läpi kävelemiseen ei kovin kauaa mene verrattuna yksittäisten laukkujen tarkistamiseen tai läpivalaisemiseen.

 

Presidentti Trumpin ratkaisu kyseiseen ongelmaan on se, että annetaan opettajille aseet. Sen sijaan, että rajoitettaisiin aseita kouluissa, niin Trump haluaisi niitä lisätä. Millä Yhdysvaltojen hallinto ajatteli varmistaa sen ettei yksittäinen opettaja sekoa kesken koulupäivän? Ennemmin pitäisi estää aseiden tuonti kouluihin. Yksittäinen kieltokyltti koulun oven edessä ei paljon ehkäise kuten olemme jo nähneet. Yli 40 kouluampumista jo pelkästää tänä vuonna Yhdysvalloista on liikaa.

 

Kuinka paljon kouluampumisia oikein on ja miksi? Eri Amerikkalaisten lähteiden mukaan kouluampumisia on ollut vaihteleva määrä. Tämä johtuu siitä, että eri lähteet laskevat ampumiset eri tavalla. Osa laskee vain ne missä on ollut ulkopuolinen osallisena. Osa taas laskee mukaan jo pelkän uhan tai kouluampujan eliminoinnin jo ennen ensimmäistäkään ulkopuolista kuolonuhria.

 

Valitettavasti amerikkalainen koulujärjestelmä ei tue pahoinvoivan nuoren avun saantia. Kouluilla ei ole määrärahoja, jotta kuraattoreita olisi tarpeeksi. Toiseksi jos nuoren kotioloissa on puutetta eikä esimerkiksi vanhemmilla ole terveysvakuutuksia rahan puutteen tai työsuhteen takia, niin apua ole edes saatavilla. Moni nuori osaa myös peittää mielenterveysongelmansa. Koulujen massiivinen koko - useita tuhansia oppilaita, ei myöskään edesauta ”kaveria ei jätetä”-ajatusmallia. Eihän kukaan voi tuntea edes omaa ikäluokkaansa koulussa jos siellä on useampi sata oppilasta per vuosiluokka.

 

Yhdysvaltojen ala- ja keskikoulu ovat kooltaan huomattavasti pienempiä kuin nämä massiiviset lukio-kampukset. Olisikohan tässäkin kehittämisen paikka ja tehdä lukioista pienempiä yksiköitä kuten alemmilla kouluasteilla jo pelkästään oppilaiden ja opettajien turvallisuutta ajatellen? Toki suurin kampuksen hyöty on siinä, että valinnaisten oppiaineiden määrä on lähes rajaton aina arkkitehtuurikursseista ja kova tasoisiin urheilujoukkueisiin.

 

Mielenterveysongelmien lisäksi syynä on Yhdysvalloissa tietysti aseiden saannin helppous. Lähes kaikki kouluampujat ovat ottaneet aseensa vanhempiensa asekaapista. Aseet ovat olleet laillisia. Pitää vain ihmetellä miten vastuuttomia vanhemmat ovat ja sinisilmäisiä kun jättävät aseensa lapsiensa saataville? Aseet pitäisi pitää lukkojen takana jo siitäkin syystä, ettei kukaan ulkopuolinen pääse käsiksi aseeseen. Aseet ovat Jenkeissä numeroitu ja viranomaisilla on lista aseiden omistajista. Poliisi pystyy siis selvittämään kenelle ase kuuluu. Pahimmassa tapauksessa väärä henkilö voi joutua vastuuseen jonkun toisen tekemästä rikoksesta.

 

Monet amerikkalaiset, etenkin liberaalit, ovat saaneet tarpeekseen löyhästä aselaista ja jatkuvista ampumavälikohtauksista eikä pelkästään kouluissa. Asialle ei kuitenkaan tehdä mitään. Presidentti Trump ja muut poliitikot ovat tuominneet teot julkisesti, mutta mitään konkreettista näiden ehkäisemiseksi ei ole tehty. Kouluissa on toki pelastussuunnitelmat ja osa kouluista on suorittanut pelastusharjoituksia. Lähes kaikissa tapauksissa ampuja on itse saman koulun oppilas ja käynyt itse myös lävitse nämä pelastusharjoitukset. Kouluampuja siis itse tietää koulun jokaisen piilopaikan, miten tilanteessa on ohjeistettu toimimaan sekä myös ne koulun sisällä olevat lukittavat ovet millä yritetään ehkäistä ampujan liikkumista koulun sisällä. Moni vanhempi nyt tosissaan pohtii mihin kouluun lapsensa laittaa. Mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan välttämättä katso vanhempien sosioekonomista taustaa, vaikkakin valtaosa kouluampumisista on tapahtunut julkisissa kouluissa.

 

Jenkkien aselakiin tullaan tuskin koskemaan ainakaan Presidentti Trumpin valta-aikana. Toivoa on, että yksittäiset osavaltiot ja koulupiirit puuttuvat asiaan tiukemmin. Itseasiassa muutama osavaltioita on jo näin tehnyt esimerkiksi Florida. Jokatapauksessa tilanteen muuttamiseen tarvitaan tahtoa, joukkovoimaa, kansalaisjärjestöjä, yhteistyötä, määrärahoja ja lopulta sitä aserformia.

 

Listoja Yhdysvaltojen kouluampumisista:

CNN: List of School Shootings in 2018

Wikipedia: List of School shootings in the United States 

ABC15: School shootings in US when where each shooting has occurred in 2018

 

 

]]>
58 http://tuijakalpala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256242-yhdysvalloissa-yli-yksi-kouluampumista-viikossa#comments Ulkomaat Sat, 02 Jun 2018 01:29:15 +0000 Tuija Kalpala http://tuijakalpala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256242-yhdysvalloissa-yli-yksi-kouluampumista-viikossa
Italian euroeroa kenties mahdotonta pysäyttää enää http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256024-italian-euroeroa-kenties-mahdotonta-pysayttaa-enaa <p>Italian maaliskuun vaalien jälkeen markkinoiden tyyneys tuntui minusta täysin käsittämättömältä. Likipitäen koko huhtikuun aikana oli mahdollista myydä kaikki mahdollinen Italiaan liittyvä &ndash; ja shortata lisää. Vasta, kun Liitto (ex Pohjoisen Liitto) ja Viiden tähden liike aloittivat yhdessä hallitustunnustelut alkoi paniikki.</p><p>Paniikille oli tilausta jo <strong>ennen vaaleja</strong> [<a href="http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249363-eulla-syyta-odottaa-italian-vaaleja-kauhunsekaisin-tuntein">linkki 1</a>][<a href="https://www.suomenuutiset.fi/italian-vaaleissa-miinavaara-eulle-pohjoisen-liiton-viiden-tahden-liikkeen-kumppanuus-vaalien-jalkeen-myrkkya-brysselille/">linkki 2</a>].</p><p>Italian presidentti <strong>Sergio Mattarella</strong> kertoi sunnuntaina epäävänsä eurovastaisen valtiovarainministeri <strong>Paolo Savonan</strong>. Hänellä oli kaksi perustelua. Ensimmäinen niistä oli Italian joukkovelkakirjojen korkojen nousu (velkakirjan hinta laski.)</p><p>Tämän päätöksen jälkeen korot ovat nousseet entistä nopeammin. Tiistaina aamupäivällä Italian 2-vuotisen joukkovelkakirjan korko on noussut <a href="https://www.investing.com/rates-bonds/italy-2-year-bond-yield">jälkimarkkinoilla</a> yli 100 korkopistettä.</p><p>Mattarellan toinen perustelu oli, että koska vaalien alla eurojäsenyys ei ollut vaaliteemana niin sitä ei voi tuoda takaoven kautta hallitusohjelmaankaan.</p><p>Nyt tilanne on selvä. Jos Liitto ja Viiden tähden liike muodostaa vaaliliiton tuleviin syksyn vaaleihin niin tämä on samalla kannanotto Italian eurojäsenyydestä. Tuoreimmassa mielipidekyselyssä Viiden tähden liike mittautti 29,5 prosentin kannatuksen ja Liitto komeassa nosteessa pamautti ruutuun lukemat 27,5 prosenttia. Yhteensä tämä tekee siis 57 prosenttia, mikä riittäisi komeasti enemmistöhallitukseen. Se voi houkutella Liittoa jättämään oikeistokoalitio, jossa etenkin Forza Italia on laskussa.</p><p>Sekä Liiton puheenjohtaja <strong>Matteo Salvini</strong> ja Viiden tähden liikkeen puheenjohtaja <strong>Luigi Di Maio</strong> ovat kehottaneet kansalaisia protesteihin. Salvini on herroista selkeästi eurovastaisempi.</p><p>Siinähän teille on kansanäänestys eurosta. Lukema on osapuilleen sama kuin italialaisten näkemys Liiton ja Viiden tähden liikkeen hallitusohjelmasta. 61 prosenttia italialaisista piti sitä hyvänä.</p><p>Suomellahan ei varmaan vielä(kään) ole suunnitelmaa euroeron tai euron hajoamisen varalle? Ei kovin viisasta.</p><p><strong>Päivitys 29.5.2018 klo 11:45:</strong> Italian 2-vuotisen joukkovelkakirjan jälkimarkkinakorko on noussut jo 150 korkopisteellä. 10-vuotisen lainan korko on käyttäytynyt maltillisemmin ja noussut vain 68 korkopistettä. Lyhyen lainan ripeämpi nousu yli pidempien lainojen viittaa <em>maksukyvyttömyysuhkaan</em> ts. Italian eurojäsenyys päättyy rysähtäen seinien lävitse.</p><p><strong>Korjaus 29.5.2018 klo 15:40: </strong>Sergio Mattarella on Italian presidentti, eikä aiemmin virheellisesti ilmoitettu pääministeri.</p><p>&nbsp;</p> Italian maaliskuun vaalien jälkeen markkinoiden tyyneys tuntui minusta täysin käsittämättömältä. Likipitäen koko huhtikuun aikana oli mahdollista myydä kaikki mahdollinen Italiaan liittyvä – ja shortata lisää. Vasta, kun Liitto (ex Pohjoisen Liitto) ja Viiden tähden liike aloittivat yhdessä hallitustunnustelut alkoi paniikki.

Paniikille oli tilausta jo ennen vaaleja [linkki 1][linkki 2].

Italian presidentti Sergio Mattarella kertoi sunnuntaina epäävänsä eurovastaisen valtiovarainministeri Paolo Savonan. Hänellä oli kaksi perustelua. Ensimmäinen niistä oli Italian joukkovelkakirjojen korkojen nousu (velkakirjan hinta laski.)

Tämän päätöksen jälkeen korot ovat nousseet entistä nopeammin. Tiistaina aamupäivällä Italian 2-vuotisen joukkovelkakirjan korko on noussut jälkimarkkinoilla yli 100 korkopistettä.

Mattarellan toinen perustelu oli, että koska vaalien alla eurojäsenyys ei ollut vaaliteemana niin sitä ei voi tuoda takaoven kautta hallitusohjelmaankaan.

Nyt tilanne on selvä. Jos Liitto ja Viiden tähden liike muodostaa vaaliliiton tuleviin syksyn vaaleihin niin tämä on samalla kannanotto Italian eurojäsenyydestä. Tuoreimmassa mielipidekyselyssä Viiden tähden liike mittautti 29,5 prosentin kannatuksen ja Liitto komeassa nosteessa pamautti ruutuun lukemat 27,5 prosenttia. Yhteensä tämä tekee siis 57 prosenttia, mikä riittäisi komeasti enemmistöhallitukseen. Se voi houkutella Liittoa jättämään oikeistokoalitio, jossa etenkin Forza Italia on laskussa.

Sekä Liiton puheenjohtaja Matteo Salvini ja Viiden tähden liikkeen puheenjohtaja Luigi Di Maio ovat kehottaneet kansalaisia protesteihin. Salvini on herroista selkeästi eurovastaisempi.

Siinähän teille on kansanäänestys eurosta. Lukema on osapuilleen sama kuin italialaisten näkemys Liiton ja Viiden tähden liikkeen hallitusohjelmasta. 61 prosenttia italialaisista piti sitä hyvänä.

Suomellahan ei varmaan vielä(kään) ole suunnitelmaa euroeron tai euron hajoamisen varalle? Ei kovin viisasta.

Päivitys 29.5.2018 klo 11:45: Italian 2-vuotisen joukkovelkakirjan jälkimarkkinakorko on noussut jo 150 korkopisteellä. 10-vuotisen lainan korko on käyttäytynyt maltillisemmin ja noussut vain 68 korkopistettä. Lyhyen lainan ripeämpi nousu yli pidempien lainojen viittaa maksukyvyttömyysuhkaan ts. Italian eurojäsenyys päättyy rysähtäen seinien lävitse.

Korjaus 29.5.2018 klo 15:40: Sergio Mattarella on Italian presidentti, eikä aiemmin virheellisesti ilmoitettu pääministeri.

 

]]>
114 http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256024-italian-euroeroa-kenties-mahdotonta-pysayttaa-enaa#comments Ulkomaat Euro Italia Luigi Di Maio Matteo Salvini Tue, 29 May 2018 08:31:42 +0000 Henri Alakylä http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256024-italian-euroeroa-kenties-mahdotonta-pysayttaa-enaa
Venäjä on vastuussa MH17-koneen pudottamisesta http://mikalamminp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255872-venaja-on-vastuussa-mh17-koneen-pudottamisesta <p>Hollannin mukaan Venäjä on vastuussa malesialaisen matkustajakoneen MH17 alasampumisesta. Venäjän armeijan 53. ilmatorjuntaprikaatin&nbsp; Buk-Telar-ohjusajoneuvo ampui konetta. Ajoneuvo oli peräisin Venäjän Kurskista. Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla ollut MH17-kone tuhoutui Itä-Ukrainassa 17. heinäkuuta 2014 sen jälkeen, kun ohjus oli iskeytynyt siihen. Koneessa oli 298 ihmistä, joista noin kaksi kolmannesta hollantilaisia. Onneksi en ollut menossa sinnepäin hääpäivää viettämään. Oli se tällaisenaankin riittävän vaikuttava hääpäivälahja ystävällismieliseltä naapuriltamme.</p><p>Syytä tekoon ei vieläkään tiedetä. Tutkijat kaipaavat lisätietoja ohjuslavetin miehistöstä ja ohjeista: Keitä ohjuslavetin miehistöön kuului? Millaiset ohjeet heille oli annettu? Kuka oli vastuussa Buk-lavetin liikkeistä 17. heinäkuuta 2014?</p><p>Kaikkea tutkijoiden selville saamaa saamaa tietoa ei ole kerrottu julkisuuteen. &quot;Tutkimuksille ja myöhemmälle oikeusprosessille voi olla haitaksi, jos paljastamme vastuullisille, mitä tarkkaan ottaen tiedämme&quot;, johtava syyttäjä Fred Westerbacke sanoi lehdistötilaisuudessa.</p><p>MH17-tutkimukset koskettivat aikanaan myös Suomea, kun täältä pyydettiin oikeusapua ohjusta koskevassa teknisessä tutkinnassa. Suomessa muun muassa tehtiin ohjuksen koeräjätys 2015. Salaisena pidettäväksi sovitusta avusta sukeutui kohu seuraavana vuonna, kun tieto vuoti julkisuuteen Hollannissa.</p><p>Venäjä on toistuvasti kieltänyt syyllistyneensä millään tavoin malesialaiskoneen alasampumiseen. Hallinnosta viestitettiin torstaina, että mikään sen ohjusajoneuvoista ei ole päätynyt Ukrainaan, vaikka syyttäjillä onkin siitä kuvallisia todisteita. Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta kysyttiin perjantaina Pietarin talousfoorumissa, käytettiinkö Venäjän armeijan ohjusta koneen alasampumisessa. &quot;Ei tietenkään&quot;, Putin sanoi.</p><p>Ei tietenkään. Eihän venäläisiä ole koskaan missään, eikä ne mitään tee. Wagnerkin tekee vain oopperaa.</p><p>Putin sanoi myös, ettei Venäjän hallinto voi täysin luottaa Hollannin löydöksiin, koska se ei ole ollut mukana tutkinnassa. No, nythän olisi tilaisuus kohentaa luottamusta. Hollanti ja Australia ilmoittivat Venäjän hallinnolle, että ne odottavat siltä täyttä tukea tutkinnalle.</p> Hollannin mukaan Venäjä on vastuussa malesialaisen matkustajakoneen MH17 alasampumisesta. Venäjän armeijan 53. ilmatorjuntaprikaatin  Buk-Telar-ohjusajoneuvo ampui konetta. Ajoneuvo oli peräisin Venäjän Kurskista. Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla ollut MH17-kone tuhoutui Itä-Ukrainassa 17. heinäkuuta 2014 sen jälkeen, kun ohjus oli iskeytynyt siihen. Koneessa oli 298 ihmistä, joista noin kaksi kolmannesta hollantilaisia. Onneksi en ollut menossa sinnepäin hääpäivää viettämään. Oli se tällaisenaankin riittävän vaikuttava hääpäivälahja ystävällismieliseltä naapuriltamme.

Syytä tekoon ei vieläkään tiedetä. Tutkijat kaipaavat lisätietoja ohjuslavetin miehistöstä ja ohjeista: Keitä ohjuslavetin miehistöön kuului? Millaiset ohjeet heille oli annettu? Kuka oli vastuussa Buk-lavetin liikkeistä 17. heinäkuuta 2014?

Kaikkea tutkijoiden selville saamaa saamaa tietoa ei ole kerrottu julkisuuteen. "Tutkimuksille ja myöhemmälle oikeusprosessille voi olla haitaksi, jos paljastamme vastuullisille, mitä tarkkaan ottaen tiedämme", johtava syyttäjä Fred Westerbacke sanoi lehdistötilaisuudessa.

MH17-tutkimukset koskettivat aikanaan myös Suomea, kun täältä pyydettiin oikeusapua ohjusta koskevassa teknisessä tutkinnassa. Suomessa muun muassa tehtiin ohjuksen koeräjätys 2015. Salaisena pidettäväksi sovitusta avusta sukeutui kohu seuraavana vuonna, kun tieto vuoti julkisuuteen Hollannissa.

Venäjä on toistuvasti kieltänyt syyllistyneensä millään tavoin malesialaiskoneen alasampumiseen. Hallinnosta viestitettiin torstaina, että mikään sen ohjusajoneuvoista ei ole päätynyt Ukrainaan, vaikka syyttäjillä onkin siitä kuvallisia todisteita. Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta kysyttiin perjantaina Pietarin talousfoorumissa, käytettiinkö Venäjän armeijan ohjusta koneen alasampumisessa. "Ei tietenkään", Putin sanoi.

Ei tietenkään. Eihän venäläisiä ole koskaan missään, eikä ne mitään tee. Wagnerkin tekee vain oopperaa.

Putin sanoi myös, ettei Venäjän hallinto voi täysin luottaa Hollannin löydöksiin, koska se ei ole ollut mukana tutkinnassa. No, nythän olisi tilaisuus kohentaa luottamusta. Hollanti ja Australia ilmoittivat Venäjän hallinnolle, että ne odottavat siltä täyttä tukea tutkinnalle.

]]>
145 http://mikalamminp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255872-venaja-on-vastuussa-mh17-koneen-pudottamisesta#comments Ulkomaat Buk-tutkinta EU ja Venäjä Hollanti MH17 Presidentti Vladimir Putin Sat, 26 May 2018 13:26:00 +0000 Mika Lamminpää http://mikalamminp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255872-venaja-on-vastuussa-mh17-koneen-pudottamisesta
Israel, Venezuela, Nicaragua ja ihmisoikeudet http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255632-israel-venezuela-nicaragua-ja-ihmisoikeudet <p>Viime viikolla ja vielä tällä viikollakin on julkisuudessa puhuttu paljon palestiinalaisista uhreista jotka kuolivat Israelin iskuissa. Se on järkyttävää, koska kenenkään ei tarvitsisi kuolla vain siksi koska ilmaisee omia mielipiteitään. Järkyttävää oli myös kuulla, kuinka Nicaraguan presidentti Daniel Ortega tuomitsi Israelin toimet, mutta ei suostunut tunnustamaan, että hänen omat joukkonsa ovat tappaneet nicaragualaisia. Viime perjantaina hallituksen edustajat suostuivat sentään siihen, että heidän joukkojaan kielletään ryhtymästä väkivaltaisuuksiin viikonlopun aikana. Eli he myöntävät, että hallituksen joukot ovat väkivaltaisuuksien takana.</p><p>Tänään luin vasemmiston europarlamentaarikon Merja Kyllösen haastattelusta Israelin ja Palestiinan kysymyksestä. Merja Kyllönen on oikeassa, ja samalla vedolla hän voisi tuomita Venezuelan Maduron vilpilliset vaalit ja Nicaraguan Ortegan ja Venezuelan Maduron hirmuteot.</p><p>Venezuelan eilisissä vaaleissa oli 20 miljoonaa äänioikeutettua, joista vain noin 8 miljoonaa äänesti eilisissä presidentinvaaleissa. Nicolas Maduro sai noin 5,8 miljoonaa ääntä. Äänestysaktiivisuus oli noin 46%, mutta ne ovat vain Maduron hallinnon tarjoamia lukuja. Todellisuus voi olla aivan toisenlainen. Venezuelassa ei olisi järjestetty ennenaikaisia presidentinvaaleja ilman väkivaltaisiksi muodostuneita mielenosoituksia viime vuonna, joissa kuoli noin 70 venezuelalaisia. He vastustivat Maduron politiikkaa.</p><p>Samasta syystä, miksi Israelin ja Venezuelan johtajat päättivät kurittaa mielenosoittajia, Ortegan yrityksissä tukahduttaa mielenosoituksia on kuollut jo tähän mennessä yli 70 ihmistä, yli 600 on haavoittunut ja yli 80 on kadonnut. Nämä luvut perustuvat paikallisen ihmisoikeusjärjestön vastaanottamiin ilmoituksiin. Odotan myös Amerikan valtioiden järjestön(OAS) ihmisoikeusedustajien raporttia. Viikonloppuna he ovat olleet eri Nicaraguan kolkissa keräämässä tietoa ihmisoikeusrikoksista. Myös YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto on pyytänyt Nicaragualta pääsyä maahan keräämään todisteita opiskelijoiden kuolemista.</p><p>Merja Kyllönen: <a href="http://www.kulttuurivihkot.fi/lehti/jutut/uutiset/1055-kansanmurhan-on-loputtava-vaatii-merja-kyllonen">&quot;Tuhannet ja taas tuhannet ovat menettäneet henkensä tai vammautuneet vakavasti erilaisissa iskuissa. Vähintä mitä EU voi tehdä, on jäädyttää ja hyllyttää EU&ndash;Israel-assosiaatiosopimus ja pitää omalta osaltaan huolta, että kansainvälinen yhteisö suojelee myös palestiinalaisia.&rdquo; </a>Olen samaa mieltä ja toivon samanlaisia vaatimuksia Nicaraguan ja Venezuelan hallintoja vastaan.</p><p>Se mitä en ymmärrä, on joidenkin suomalaisten vasemmistolaisten logiikka. Tuomitaan Israelin hirmutekoja, mutta vaietaan silloin, kun pahis on muka vasuri. Ideologian vankina heitetään ihmisoikeudet roskikseen.</p><p>Päivitetty 22.5.2018</p><p>Eilen tuli julki Amerikan maiden järjestön ihmisoikeusedustajien ensimmäinen raportti. Nicaraguassa on ollut yhteensä 15 ihmisoikeusedustajaa maan eri osissa keräämässä todisteita, ilmoituksia, haastattelemassa ihmisiä jne. koskien ihmisoikeusrikkomuksia, joita on tapahtunut 18.4. alkaneista levottomuuksista lähtien. He kävivät myös valtion eri virastoissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, ym. Tietoja kerättiin aikavälillä 17-21. 5.2018. Raportti on karua luettavaa. <strong>Yhdessä kuussa protesteissa kuoli 76 ihmistä ja 868 haavoittui. Haavoittuneista viisi ovat yhä sairaaloissa vakavassa tilassa. 438 ihmistä oli pidätettyinä. Pidätettyjen joukossa oli opiskelijoita, siviilejä, ihmisoikeuspuolustajia ja toimittajia.</strong></p><p>Raportissa sanotaan myös, että Nicaraguan poliisi ja poliisin iskujoukot käyttivät aseita, kumiluoteja sekä kyynelkaasuja umpimähkäisesti hajottaakseen mielenosoituksia. Monissa kertomuksissa mainitaan tarkka-ampujat. Tämä todistaa, että ihmisiä on teloitettu ilman tuomiota. Nicaraguan poliisin ylin johtaja on Daniel Ortega. Kenraali Francisco Díaz on poliisien korkein johtaja, jonka tytär on naimisissa Ortegan pojan kanssa. Vastuu tapahtumissa on heillä samoin, kuten Nicolás Maduro on vastuussa Venezuelan mielenosoituksissa kuolleista. Pitää muistaa, että kyseisissä maissa presidentti on samalla pääministeri ja keisarin kaltainen johtaja. Nämä &rdquo;vasemmistolaiset&rdquo; presidentit ovat vieneet johtajakulttinsa ja valtansa liian pitkälle.</p> Viime viikolla ja vielä tällä viikollakin on julkisuudessa puhuttu paljon palestiinalaisista uhreista jotka kuolivat Israelin iskuissa. Se on järkyttävää, koska kenenkään ei tarvitsisi kuolla vain siksi koska ilmaisee omia mielipiteitään. Järkyttävää oli myös kuulla, kuinka Nicaraguan presidentti Daniel Ortega tuomitsi Israelin toimet, mutta ei suostunut tunnustamaan, että hänen omat joukkonsa ovat tappaneet nicaragualaisia. Viime perjantaina hallituksen edustajat suostuivat sentään siihen, että heidän joukkojaan kielletään ryhtymästä väkivaltaisuuksiin viikonlopun aikana. Eli he myöntävät, että hallituksen joukot ovat väkivaltaisuuksien takana.

Tänään luin vasemmiston europarlamentaarikon Merja Kyllösen haastattelusta Israelin ja Palestiinan kysymyksestä. Merja Kyllönen on oikeassa, ja samalla vedolla hän voisi tuomita Venezuelan Maduron vilpilliset vaalit ja Nicaraguan Ortegan ja Venezuelan Maduron hirmuteot.

Venezuelan eilisissä vaaleissa oli 20 miljoonaa äänioikeutettua, joista vain noin 8 miljoonaa äänesti eilisissä presidentinvaaleissa. Nicolas Maduro sai noin 5,8 miljoonaa ääntä. Äänestysaktiivisuus oli noin 46%, mutta ne ovat vain Maduron hallinnon tarjoamia lukuja. Todellisuus voi olla aivan toisenlainen. Venezuelassa ei olisi järjestetty ennenaikaisia presidentinvaaleja ilman väkivaltaisiksi muodostuneita mielenosoituksia viime vuonna, joissa kuoli noin 70 venezuelalaisia. He vastustivat Maduron politiikkaa.

Samasta syystä, miksi Israelin ja Venezuelan johtajat päättivät kurittaa mielenosoittajia, Ortegan yrityksissä tukahduttaa mielenosoituksia on kuollut jo tähän mennessä yli 70 ihmistä, yli 600 on haavoittunut ja yli 80 on kadonnut. Nämä luvut perustuvat paikallisen ihmisoikeusjärjestön vastaanottamiin ilmoituksiin. Odotan myös Amerikan valtioiden järjestön(OAS) ihmisoikeusedustajien raporttia. Viikonloppuna he ovat olleet eri Nicaraguan kolkissa keräämässä tietoa ihmisoikeusrikoksista. Myös YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto on pyytänyt Nicaragualta pääsyä maahan keräämään todisteita opiskelijoiden kuolemista.

Merja Kyllönen: "Tuhannet ja taas tuhannet ovat menettäneet henkensä tai vammautuneet vakavasti erilaisissa iskuissa. Vähintä mitä EU voi tehdä, on jäädyttää ja hyllyttää EU–Israel-assosiaatiosopimus ja pitää omalta osaltaan huolta, että kansainvälinen yhteisö suojelee myös palestiinalaisia.” Olen samaa mieltä ja toivon samanlaisia vaatimuksia Nicaraguan ja Venezuelan hallintoja vastaan.

Se mitä en ymmärrä, on joidenkin suomalaisten vasemmistolaisten logiikka. Tuomitaan Israelin hirmutekoja, mutta vaietaan silloin, kun pahis on muka vasuri. Ideologian vankina heitetään ihmisoikeudet roskikseen.

Päivitetty 22.5.2018

Eilen tuli julki Amerikan maiden järjestön ihmisoikeusedustajien ensimmäinen raportti. Nicaraguassa on ollut yhteensä 15 ihmisoikeusedustajaa maan eri osissa keräämässä todisteita, ilmoituksia, haastattelemassa ihmisiä jne. koskien ihmisoikeusrikkomuksia, joita on tapahtunut 18.4. alkaneista levottomuuksista lähtien. He kävivät myös valtion eri virastoissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, ym. Tietoja kerättiin aikavälillä 17-21. 5.2018. Raportti on karua luettavaa. Yhdessä kuussa protesteissa kuoli 76 ihmistä ja 868 haavoittui. Haavoittuneista viisi ovat yhä sairaaloissa vakavassa tilassa. 438 ihmistä oli pidätettyinä. Pidätettyjen joukossa oli opiskelijoita, siviilejä, ihmisoikeuspuolustajia ja toimittajia.

Raportissa sanotaan myös, että Nicaraguan poliisi ja poliisin iskujoukot käyttivät aseita, kumiluoteja sekä kyynelkaasuja umpimähkäisesti hajottaakseen mielenosoituksia. Monissa kertomuksissa mainitaan tarkka-ampujat. Tämä todistaa, että ihmisiä on teloitettu ilman tuomiota. Nicaraguan poliisin ylin johtaja on Daniel Ortega. Kenraali Francisco Díaz on poliisien korkein johtaja, jonka tytär on naimisissa Ortegan pojan kanssa. Vastuu tapahtumissa on heillä samoin, kuten Nicolás Maduro on vastuussa Venezuelan mielenosoituksissa kuolleista. Pitää muistaa, että kyseisissä maissa presidentti on samalla pääministeri ja keisarin kaltainen johtaja. Nämä ”vasemmistolaiset” presidentit ovat vieneet johtajakulttinsa ja valtansa liian pitkälle.

]]>
32 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255632-israel-venezuela-nicaragua-ja-ihmisoikeudet#comments Ulkomaat Ihmisoikeudet Israel Nicaragua Venezuela Mon, 21 May 2018 18:11:33 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255632-israel-venezuela-nicaragua-ja-ihmisoikeudet
Valittu kansa ampuu kovilla http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255337-valittu-kansa-ampuu-kovilla <p>Presidentti Trump avasi Pandoran lippaan &ndash; tai pikemminkin kauhukabinetin oven &ndash; toteuttamalla Yhdysvaltojen suurlähetystön siirron Jerusalemiin, israelilaisten ja palestiinalaisten pyhään kaupunkiin. Palestiinalaiset järjestivät tämän johdosta odotetusti mielenosoituksia Gazan alueella.</p><p>Israelilaiset tarkka-ampujat avasivat tulen kiviä ja palopommeja heitteleviä palestiinalaisnuorukaisia vastaan. Tähän mennessä kuolleita on yli viisikymmentä ja haavoittuneita melkein kolmetuhatta. Joukossa on myös lapsia. Samaan aikaan presidentti Trumpin vävy ja tytär juhlivat Jerusalemissa Israelin valtion seitsemänkymmenvuotista taivalta. Asetelmassa on tiettyä irvokkuutta.</p><p>YK:n edustaja ja moni valtio ovat tuominneet ampumiset sekä kehottaneet maltillisuuteen voimatoimissa. Yhdysvallat on puolustanut Israelin toimia ja estänyt turvallisuusneuvostossa esitetyn lausunnon, jossa vaadittiin Israelin toimien riippumatonta tutkimusta. Israelin pääministerin Netanjahun mukaan jokaisella valtiolla on velvollisuus puolustaa rajojaan (Yle.fi 15.5.).</p><p>Valtiolla on tietenkin oikeus puolustaa rajojaan, mutta siviilien tappaminen on hätävarjelun liioittelua, jollaista sivistysvaltioissa ei suvaittaisi. Aseistamattomat siviilit saataisiin torjutuksi kumiluodeilla, vesitykeillä ja etälamauttimilla. Mutta tuossa maailmankolkassa pehmeys tulkitaan heikkoudeksi.</p><p>Israelilla on selvästi tarkoitus luoda kovilla otteillaan tilanne sellaiseksi, että rauhanneuvottelut ja palestiinalaisten oman valtion perustaminen siirtyvät kauas horisontin taakse. Israelin ei tarvitse välittää kansainvälisen yhteisön mielipiteestä &ndash; Yhdysvaltojen tuki riittää.</p><p>Jos halutaan etsiä syyllisiä siviilien tappamiseen, se on tietysti Israel, sen poliitikot ja armeijan johto. Myös Trumpilla on tapahtumiin oma osuutensa, sillä hänen suurlähetystön siirtopäätöksensä aloitti levottomuudet, joita voitiin odottaa ottaen huomioon palestiinalaisten pitkäaikaisen turhautuneisuuden tilanteeseensa miehitettynä kansana.</p><p>Toisaalta myös mielenosittajilla on oma vastuunsa kohtalostaan, sillä heidän ei ole pakko juosta raja-aidalle kiviä ja palopommeja heitellen. Israelin tyly reaktio ei voinut olla kenellekään yllätys. Palestiinalaisten haastattelulausunnoissa vilahtaa sana marttyyrikuolema, joten ainakin osa mielenosoittajista on ottanut tahallisen riskin.</p><p>Edellytykset tilanteen kehittymiselle tähän pisteeseen loivat aikoinaan Britannia ja muut länsimaat, jotka tarjosivat mahdollisuuden perustaa Israelin valtio palestiinalaisten asuttamalle maalle. Oma vaikutuksensa nykytilanteeseen on ollut Euroopassa jo 1800-luvulla ja aikaisemminkin vallinneella juutalaisvastaisuudella, joka huipentui kammottaviin mittoihin Hitlerin natsi-komennossa. Jos juutalaisten olisi annettu rauhassa sopeutua, he olisivat tuskin kaivanneet omaa valtiota.</p><p>Israelin ongelmat liittyvät tällä hetkellä tietenkin myös kiistoihin naapurivaltioiden, erityisesti Iranin ja Syyrian kanssa. Nykyisen konfliktin juuret ovat siis syvällä, eikä näytä siltä, että tämä ikuinen konfliktipesäke rauhoittuisi. Israelin ja palestiinalaisten myrkkykeitto ei kaipaisi yhtään Trumpin vastuuttoman päätöksen tapaista kohentamista &ndash; se kiehuu vaarallisen kiivaasti ilman sitäkin.</p><p><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Presidentti Trump avasi Pandoran lippaan – tai pikemminkin kauhukabinetin oven – toteuttamalla Yhdysvaltojen suurlähetystön siirron Jerusalemiin, israelilaisten ja palestiinalaisten pyhään kaupunkiin. Palestiinalaiset järjestivät tämän johdosta odotetusti mielenosoituksia Gazan alueella.

Israelilaiset tarkka-ampujat avasivat tulen kiviä ja palopommeja heitteleviä palestiinalaisnuorukaisia vastaan. Tähän mennessä kuolleita on yli viisikymmentä ja haavoittuneita melkein kolmetuhatta. Joukossa on myös lapsia. Samaan aikaan presidentti Trumpin vävy ja tytär juhlivat Jerusalemissa Israelin valtion seitsemänkymmenvuotista taivalta. Asetelmassa on tiettyä irvokkuutta.

YK:n edustaja ja moni valtio ovat tuominneet ampumiset sekä kehottaneet maltillisuuteen voimatoimissa. Yhdysvallat on puolustanut Israelin toimia ja estänyt turvallisuusneuvostossa esitetyn lausunnon, jossa vaadittiin Israelin toimien riippumatonta tutkimusta. Israelin pääministerin Netanjahun mukaan jokaisella valtiolla on velvollisuus puolustaa rajojaan (Yle.fi 15.5.).

Valtiolla on tietenkin oikeus puolustaa rajojaan, mutta siviilien tappaminen on hätävarjelun liioittelua, jollaista sivistysvaltioissa ei suvaittaisi. Aseistamattomat siviilit saataisiin torjutuksi kumiluodeilla, vesitykeillä ja etälamauttimilla. Mutta tuossa maailmankolkassa pehmeys tulkitaan heikkoudeksi.

Israelilla on selvästi tarkoitus luoda kovilla otteillaan tilanne sellaiseksi, että rauhanneuvottelut ja palestiinalaisten oman valtion perustaminen siirtyvät kauas horisontin taakse. Israelin ei tarvitse välittää kansainvälisen yhteisön mielipiteestä – Yhdysvaltojen tuki riittää.

Jos halutaan etsiä syyllisiä siviilien tappamiseen, se on tietysti Israel, sen poliitikot ja armeijan johto. Myös Trumpilla on tapahtumiin oma osuutensa, sillä hänen suurlähetystön siirtopäätöksensä aloitti levottomuudet, joita voitiin odottaa ottaen huomioon palestiinalaisten pitkäaikaisen turhautuneisuuden tilanteeseensa miehitettynä kansana.

Toisaalta myös mielenosittajilla on oma vastuunsa kohtalostaan, sillä heidän ei ole pakko juosta raja-aidalle kiviä ja palopommeja heitellen. Israelin tyly reaktio ei voinut olla kenellekään yllätys. Palestiinalaisten haastattelulausunnoissa vilahtaa sana marttyyrikuolema, joten ainakin osa mielenosoittajista on ottanut tahallisen riskin.

Edellytykset tilanteen kehittymiselle tähän pisteeseen loivat aikoinaan Britannia ja muut länsimaat, jotka tarjosivat mahdollisuuden perustaa Israelin valtio palestiinalaisten asuttamalle maalle. Oma vaikutuksensa nykytilanteeseen on ollut Euroopassa jo 1800-luvulla ja aikaisemminkin vallinneella juutalaisvastaisuudella, joka huipentui kammottaviin mittoihin Hitlerin natsi-komennossa. Jos juutalaisten olisi annettu rauhassa sopeutua, he olisivat tuskin kaivanneet omaa valtiota.

Israelin ongelmat liittyvät tällä hetkellä tietenkin myös kiistoihin naapurivaltioiden, erityisesti Iranin ja Syyrian kanssa. Nykyisen konfliktin juuret ovat siis syvällä, eikä näytä siltä, että tämä ikuinen konfliktipesäke rauhoittuisi. Israelin ja palestiinalaisten myrkkykeitto ei kaipaisi yhtään Trumpin vastuuttoman päätöksen tapaista kohentamista – se kiehuu vaarallisen kiivaasti ilman sitäkin.


 

 

]]>
132 http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255337-valittu-kansa-ampuu-kovilla#comments Ulkomaat Israel Israel vs. Palestiina Palestiina Tue, 15 May 2018 13:08:42 +0000 Pekka Pihlanto http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255337-valittu-kansa-ampuu-kovilla
Sopimus koski ydinaseita, ei ohjuksia eikä terrorismia http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255102-sopimus-koski-ydinaseita-ei-ohjuksia-eika-terrorismia <p>Iranin kanssa solmittiin 12 vuotta kestäneiden neuvottelujen päätteeksi vuonna 2015 ydinsopimus (Comprehensive Plan of Action, <a href="http://www.consilium.europa.eu/en/policies/sanctions/iran/jcpoa-restrictive-measures/"><u>JCPOA</u></a>), jossa Iranin mahdollisuudet rakentaa ydinase poistettiin.</p><p>&nbsp;&ldquo;<em>After the sanctions were lifted, the dictatorship used its new funds to build its nuclear-capable missiles, support terrorism, and cause havoc throughout the Middle East and beyond.</em>&rdquo; (<a href="https://www.nytimes.com/2018/05/08/us/politics/trump-speech-iran-deal.html"><u>The New York Times 8.5.2018</u></a>).</p><p>Lainaus on presidentti Donald Tumpin eilisestä puheesta, jossa Yhdysvallat irtaantui Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta.</p><p>Presidentti Tumpin sanat vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Pakotteiden poistamisen jälkeen [Iranin] diktatuuri käytti voimavaroja rakentaakseen ydinlatauksin varustettavissa olevia ohjuksia, terrorismin tukemiseen ja synnyttämään kaaosta kaikkialla Lähi-idässä ja sen ulkopuolella</em>.&rdquo;</p><p>Presidentti Trump syyttää siis Irania ohjusten kehittämisestä ja terrorismin harjoittamisesta.</p><p>Trumpin olisi syytä huomata, että Iranin kanssa solmittu ydinsopimus ei käsittänyt ohjuksia eikä myöskään terrorismitoimintaa. Ne eivät olleet edes sopimusneuvottelujen kohteena.</p><p>Sopimuksen osapuolet ovat pitäneet kiinnii sopimuksesta. Sopimusta on noudatettu. Iran ei ole valmistanut ydinasetta eikä ole uhannut ketään ydinaseella. Tuon tosiasian kaikki myöntävät - myös Yhdysvallat.</p><p>Jos ei ole ydinasetta, ei myöskään ohjukset voi kuljettaa ydinasetta. Asiat on siis osattava asettaa oikeaan tärkeysjärjestykseen. On siis tärkeämpää estää ydinaseiden leviäminen kuin ohjusten leviäminen. Molemmat ovat toki tärkeitä.</p><p>Jos joku haluaa neuvotella Iranin kanssa ohjuksista ja terrorismin vastaista toimista, on sopimusfoorumi Iranin kanssa vapaa. Toivon yrittäjälle vakaasti onnea. Voimassa olevaa ydinsopimusta ei kuitenkaan ole syytä liittää noihin neuvotteluihin.</p><p>Se, joka onnistuu solmimaan ohjuksia ja terrorismia rajoittavan sopimuksen Iranin kanssa ja vieläpä yksin, on todellinen diilintekijä.</p><p>Onnea vaan yritykseen presidentti Trump.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iranin kanssa solmittiin 12 vuotta kestäneiden neuvottelujen päätteeksi vuonna 2015 ydinsopimus (Comprehensive Plan of Action, JCPOA), jossa Iranin mahdollisuudet rakentaa ydinase poistettiin.

 “After the sanctions were lifted, the dictatorship used its new funds to build its nuclear-capable missiles, support terrorism, and cause havoc throughout the Middle East and beyond.” (The New York Times 8.5.2018).

Lainaus on presidentti Donald Tumpin eilisestä puheesta, jossa Yhdysvallat irtaantui Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta.

Presidentti Tumpin sanat vapaasti suomennettuna:

Pakotteiden poistamisen jälkeen [Iranin] diktatuuri käytti voimavaroja rakentaakseen ydinlatauksin varustettavissa olevia ohjuksia, terrorismin tukemiseen ja synnyttämään kaaosta kaikkialla Lähi-idässä ja sen ulkopuolella.”

Presidentti Trump syyttää siis Irania ohjusten kehittämisestä ja terrorismin harjoittamisesta.

Trumpin olisi syytä huomata, että Iranin kanssa solmittu ydinsopimus ei käsittänyt ohjuksia eikä myöskään terrorismitoimintaa. Ne eivät olleet edes sopimusneuvottelujen kohteena.

Sopimuksen osapuolet ovat pitäneet kiinnii sopimuksesta. Sopimusta on noudatettu. Iran ei ole valmistanut ydinasetta eikä ole uhannut ketään ydinaseella. Tuon tosiasian kaikki myöntävät - myös Yhdysvallat.

Jos ei ole ydinasetta, ei myöskään ohjukset voi kuljettaa ydinasetta. Asiat on siis osattava asettaa oikeaan tärkeysjärjestykseen. On siis tärkeämpää estää ydinaseiden leviäminen kuin ohjusten leviäminen. Molemmat ovat toki tärkeitä.

Jos joku haluaa neuvotella Iranin kanssa ohjuksista ja terrorismin vastaista toimista, on sopimusfoorumi Iranin kanssa vapaa. Toivon yrittäjälle vakaasti onnea. Voimassa olevaa ydinsopimusta ei kuitenkaan ole syytä liittää noihin neuvotteluihin.

Se, joka onnistuu solmimaan ohjuksia ja terrorismia rajoittavan sopimuksen Iranin kanssa ja vieläpä yksin, on todellinen diilintekijä.

Onnea vaan yritykseen presidentti Trump.

]]>
20 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255102-sopimus-koski-ydinaseita-ei-ohjuksia-eika-terrorismia#comments Ulkomaat Wed, 09 May 2018 18:23:11 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255102-sopimus-koski-ydinaseita-ei-ohjuksia-eika-terrorismia
Trumpin tolkutonta touhua http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255095-trumpin-tolkutonta-touhua <p>Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilla on ollut kaikenlaisia ongelmia siitä lähtien, kun hän astui presidentin virkaan.</p><p>Trump rypee seksiskandaalissa ja tekee samaan aikaan maailman rauhaa ja talouden tasapainoa horjuttavia päätöksiä presidentin valtaoikeuksilla.</p><p>Trumpin tolkutonta touhua on maailma saanut kuunnella ja katsella päivästä toiseen eivätkä ne ikävä kyllä näytä ottavan loppuakseen. Uhma näyttää vain kiihtyvän sitä mukaa, kun uusia skandaaleja tulee lisää.</p><p>Iranin ydinsopimuksen irtisanominen todistamattomien väitteiden pohjalta ja mahdollinen kauppasota myös sen omia liittolaisiaan vastaan kertoo arvaamattomasta ja epätasapainoisesta ihmisestä, jolla kaikki ei ole hyvin eikä ole ollut enää pitkään aikaan.&nbsp;&nbsp;</p><p>Miten tällaisen ihmisen sanaan voi kukaan luottaa, joka ei näytä olevan sinut edes oman itsensä kanssa? Ymmärtääkö hän enää itsekään, mitä hän tekee? Mitä oma perhe ja läheiset hänestä ajattelee? Kauanko Amerikka jaksaa vielä Trumppia entä sen liittolaiset?</p><p>Se on kuitenkin luonnonlaki, että jossain kohtaa tulee yksinkertaisesti vielä aika hänellekin, että ns. valot yläkerrasta sammuu. Vauhti on nyt niin kovaa, että ne voi sammua piankin.</p> Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilla on ollut kaikenlaisia ongelmia siitä lähtien, kun hän astui presidentin virkaan.

Trump rypee seksiskandaalissa ja tekee samaan aikaan maailman rauhaa ja talouden tasapainoa horjuttavia päätöksiä presidentin valtaoikeuksilla.

Trumpin tolkutonta touhua on maailma saanut kuunnella ja katsella päivästä toiseen eivätkä ne ikävä kyllä näytä ottavan loppuakseen. Uhma näyttää vain kiihtyvän sitä mukaa, kun uusia skandaaleja tulee lisää.

Iranin ydinsopimuksen irtisanominen todistamattomien väitteiden pohjalta ja mahdollinen kauppasota myös sen omia liittolaisiaan vastaan kertoo arvaamattomasta ja epätasapainoisesta ihmisestä, jolla kaikki ei ole hyvin eikä ole ollut enää pitkään aikaan.  

Miten tällaisen ihmisen sanaan voi kukaan luottaa, joka ei näytä olevan sinut edes oman itsensä kanssa? Ymmärtääkö hän enää itsekään, mitä hän tekee? Mitä oma perhe ja läheiset hänestä ajattelee? Kauanko Amerikka jaksaa vielä Trumppia entä sen liittolaiset?

Se on kuitenkin luonnonlaki, että jossain kohtaa tulee yksinkertaisesti vielä aika hänellekin, että ns. valot yläkerrasta sammuu. Vauhti on nyt niin kovaa, että ne voi sammua piankin.

]]>
45 http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255095-trumpin-tolkutonta-touhua#comments Ulkomaat Donald Trump Iranin ydinsopimus Wed, 09 May 2018 15:21:00 +0000 Vesa Levonen http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255095-trumpin-tolkutonta-touhua
Iranista railo USA:n ja EU:n välille? http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255063-iranista-railo-usa-ja-eun-valille <p>Yhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsulkusopimuksesta aiheuttaa Euroopan unionille ongelman. On mielenkiintoista seurata mitä EU tekee, kun amerikkalaisten pakotteet alkavat. Unionimailla on isoja bisneksiä Iranissa, mutta USA on tärkeämpi kauppakumppani ja liittolainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sopimuksista on pidettävä kiinni, on kaunis periaate, jotta suurvallat eivät aina noudata. Euroopan unioni on taloudellinen suurvalta ja sotilaallinen kääpiö, jonka yhteinen puolustus- ja ulkopolitiikka ottaa vasta haparoivia alkuaskeleitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos Euroopan unioni pitää Iranin ydinsulkusopimuksesta kiinni tavalla joka haittaa amerikkalaisia vaikutukset voivat olla suuret. Ainakin unionin on syytä ryhtyä nopeasti luomaan puolustuskykyä, joka ei ole riippuvainen amerikkalaisista. Vaikka taipuminen Trumpin tahtoon onkin nöyryytys eurooppalaisille, niin sitä voisi kutsua reaalipolitiikaksi. &nbsp;Arvelen tämän vaihtoehdon tulevan valituksia jonkun ajan kuluttua.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen mahdollisuus on, että Trump palaa aiheeseen Natosta. Sillä voisi olla unionin syventämistä nopeuttava vaikutus. Siis nopeampi kuin tällä Iran päätöksellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvallat, Ruotsi ja Suomi tekivät eilen aiesopimuksen, jonka merkitystä tulee sitäkin arvioida sen suhteen mitä erimielisyydestä Iranin ydinsulkusopimuksesta ja amerikkalaisten uusista pakotteista seuraa.</p> Yhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsulkusopimuksesta aiheuttaa Euroopan unionille ongelman. On mielenkiintoista seurata mitä EU tekee, kun amerikkalaisten pakotteet alkavat. Unionimailla on isoja bisneksiä Iranissa, mutta USA on tärkeämpi kauppakumppani ja liittolainen.

 

Sopimuksista on pidettävä kiinni, on kaunis periaate, jotta suurvallat eivät aina noudata. Euroopan unioni on taloudellinen suurvalta ja sotilaallinen kääpiö, jonka yhteinen puolustus- ja ulkopolitiikka ottaa vasta haparoivia alkuaskeleitaan.

 

Jos Euroopan unioni pitää Iranin ydinsulkusopimuksesta kiinni tavalla joka haittaa amerikkalaisia vaikutukset voivat olla suuret. Ainakin unionin on syytä ryhtyä nopeasti luomaan puolustuskykyä, joka ei ole riippuvainen amerikkalaisista. Vaikka taipuminen Trumpin tahtoon onkin nöyryytys eurooppalaisille, niin sitä voisi kutsua reaalipolitiikaksi.  Arvelen tämän vaihtoehdon tulevan valituksia jonkun ajan kuluttua.

 

Toinen mahdollisuus on, että Trump palaa aiheeseen Natosta. Sillä voisi olla unionin syventämistä nopeuttava vaikutus. Siis nopeampi kuin tällä Iran päätöksellä.

 

Yhdysvallat, Ruotsi ja Suomi tekivät eilen aiesopimuksen, jonka merkitystä tulee sitäkin arvioida sen suhteen mitä erimielisyydestä Iranin ydinsulkusopimuksesta ja amerikkalaisten uusista pakotteista seuraa.

]]>
8 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255063-iranista-railo-usa-ja-eun-valille#comments Ulkomaat Iranin ydinsopimus Wed, 09 May 2018 06:21:19 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255063-iranista-railo-usa-ja-eun-valille