Hanna Sarkkinen

Kaikki blogit puheenaiheesta Tiede

Internetin alku ja juuri?

Mielenkiintoinen filosofinen kysymys lienee, montako ihmistä ihmiskunnan historiassa on tarvittu luomaan nykymuotoinen Internet? Epäilen että alle tuhanteen jää lukema.

En usko, että kyseessä on kovin suuri ihmisjoukko, vaikka Internet-suunnittelun aluksi katsotaan ihmiskunnan kielellinen kehittyminen ja etenkin kirjoitustaidon omaksuminen.

Antiikin Kreikan vaikutus Internetin toteuttamisessa on ollut lähinnä tieteellisen ajattelun alkuaskeleet, josta polveutuu myös nykyajan insinööriajattelu.

"If you want to be awe inspired..." (Christopher Hitchens)

Tämä kaveri lähti liian aikaisin. Sana haudan takaa tälle sunnuntaille tai mille tahansa päivälle, Christopher Hitchens:

https://

Tiede -uskonnon tuskan ja kidutuksen huudossa.

USA sai seuloa Euroopan työteliäimmät, rohkeimmat ja pelottomimmat yksilöt hyödyntämään valtioitaan. Pohjanmaa, josta vielä 1960- luvulla lähdettiin Ameriikkaan, menetti parhaimman väestöosansa 1850 – 1960 välillä. Sinä välissä tuhoutui nälkävuosiin ja sisällis- ja laajentumissotiin siitoskykyistä nuorukaista sadoin tuhansin.

 

Tiedeyhteisö ei ole mitenkään erityisen ahdasmielinen

Ihmisten, jotka ovat viehättyneet jostain sellaisesta ideasta tai käytännöstä, joka ei ole saanut kannatusta tieteen valtavirrassa, kuulee usein valittelevan tiedeyhteisön ahdasmielisyyttä. "Jos tiede ei olisi niin kapeakatseista, tämän menetelmän ja tuon teorian arvo olisi jo tunnustettu", he sanovat, epäilemättä sanomaansa uskoen.

Uskonnot -tieteen vastaiset voimat

Kirkkohan on yhä säilyttävä ja vaarallinen”tutkimuslaitos”. Sen piispat ja papit ovat ”kaiken osaavia tutkijoita” mielettömästä keskiajasta, aina ensimmäiseen suureen maailman sotaan. Piispat sanoivat, mikä oli jumalasta olevaa totuutta, tiedettä ja asiaa. Muuta totuutta tai ajattelua ei sallittu! siihen oli kiduttajat heti valmiina, kuin nytkin tiettyihin "asioihin" virkakoneistossamme.

 

Spirulina mikrolevä - Suomen maatalouden pelastus

paras(1)

(English coming... soon I hope)

Kuvassa Spirulinaa huonolla mikroskoopillani kuvattuna.

Spirulina on siis mikroskooppisen pieni: se kuuluu ryhmään nimeltä "mikrolevät". Sen nimi on tullut sen spiraalimaisesta rakenteesta.

Spirulina muodostaa samanlaisia lauttoja veden päälle, kuin kansanomaisesti tunnettu "sinilevä".

Spirulina voi kuitenkin myös liikkua kasvunesteessään kierimällä ympäri tai käyttämällä kaasurakkuloitaan.

Kaivinkone- vai teelusikkatiedettä? (2)

Esittelen tässä kirjoitussarjan toisessa osassa tutkimuskirjallisuutta ja empiriaa, jonka perusteella pidän pätevänä hypoteesina, että hyvin iso osa vaikuttavaksi luullusta tai tarkoitetusta nykyisestä tutkimuksesta on vaikuttavuudeltaan hyvin heikkoa tai jopa negatiivista.

Lisäksi esittelen hypoteesin antia suhteessa pariin ajankohtaiseen puheenaiheeseen eli sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseen ja alhaiseen syntyvyyteen.

Jared Diamond on esittänyt valtiotason hyvinvoinnin perustaksi erityisesti suotuisaa ilmastoa ja muita maantieteellisiä syitä.

Kaivinkone- vai teelusikkatiedettä? (1)

 

Professori Kari Enqvist vertaa tiedettä eräässä populaarissa kirjoituksessaan lapioon:

 

“Jos pitää kaivaa oja, jokainen ymmärtää, että 

lapio on paljon tehokkaampi menetelmä kuin 

raamatunlauseiden toistelu. Sikäli kuin tiedän, 

yhtään ojaa ei ole jälkimmäisellä keinolla saatu aikaan.”

 

Analyysin laajuudella ja syvyydellä on väliä

Yle julkaisi tänään hyvän esimerkin siitä, että erinomainen asiantuntemus voi jäädä turhan heikosti hyödynnetyksi, jos analyysissä tyydytään vain oman tieteenalan näkökulmaan.

Kirjoituksessa etevä psykologian professori emerita Keltikangas-Järvinen taustoittaa vanhempien toiminnan tietyn heikentymisen johtuvan "yksilöllistymisen kulttuurista", joka helposti ymmärretään asenteiden ja arvojen muutoksesta johtuvaksi ja jolle ei voi tehdä juuri mitään.

Suomen kielellä julkaiseminen

Vastoin odotuksiani herätti taannoinen mielipidekirjoitukseni (HS 9.2.2018) tiedejulkaisemisesta suomen kielellä vastarektion, eikä keneltäkään mitättömyydeltä, vaan teoreettisen fysiikan julkkisprofessori Kari Enqvistiltä (HS 11.2.2018). Mielipiteeni olivat hänestä ”yksinkertaisesti järkyttäviä”.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä