Hanna Sarkkinen

Kaikki blogit puheenaiheesta Yliopistot

Koulutuspolitiikka – Panostuksia oikeisiin asioihin

Koulutuspolitiikka on laaja alue varhaiskasvatuksesta yliopisto-opetukseen ja tutkijakoulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti vuodelle 2018 on noin 6500 milj. €, joka on noin 12 % valtion koko budjetista. Tästä varhaiskasvatus ja yleissivistävä koulutus saa 940 milj. €, ammatillinen koulutus 800 milj. €, yliopistot 1800 milj. € ja ammattikorkeakoulut 830 milj.€. Lisäksi koulutukseen voidaan laskea opintotuki 590 milj. €.

Soveltavan suunnitteluosaamisen alavire

Yliopistojen rahoitusta ja tulospistejärjestelmiä on muokattu siihen, suuntaan, että päästäisiin kansainväliselle tiedehuipulle. Samalla kun tieteen tekemisen rahoitusta kiristetään.

Yliopistojen rahoituksesta: kuka saa ja kenelle annetaan?

Otetaan ajatusleikki. Valtio tarjoaa harvoille ja valituille julkisin varoin rahoitettua hyödykettä, joka nostaa tulotasoa huomattavasti. Hyödykettä tavoitellaan osallistumalla valintakokeisiin, joihin voi ostaa valmennuskurssin. Kuinka estää tilanne, jossa hyödyke jää etupäässä rikkaimpien ja koulutetuimpia käsiin? Voisiko yksi vaihtoehto olla, että hyvätuloiset maksaisivat suuremman osan hyödykkeen rahoituksesta?

 

Yliopistojen pääsykokeiden poisto johtaisi lukukausimaksujen käyttöönottoon

Tämän vaalikauden aikana ovat erilaisin verukkein voimistuneet vaatimukset yliopistojen pääsykokeiden lakkauttamisesta ja ylioppilaskirjoitusten tulosten painottamiseen valintakriteerinä. Perusteet ovat mitä ihmeellisimpiä, pääsykokeita on sanottu esimerkiksi lottoarvonnoiksi, mikä on syvä loukkaus niihin menestyksekkäästi osallistuneita ja sillä tavoin yliopistoihin sisään päässeitä ja heidän sitä varten tekemäänsä henkisesti ja sivistyksellisesti vaativaa työtä kohtaan.

Yliopistot muutosten kourissa: Mitä pitäisi tehdä? – Riviprofessorin näkemys

Olen kommentoinut blogissani Suomen tiedepolittiikka. Siihen liittyen kirjoitin tekstin, joka käsittelee viimeaikaisia muutoksia Suomen yliopistolaitoksessa: tulosohjausjärjestelmäuudistus 1994, kokonaistyöaikauudistus 1998, virkanimikeuudistus 1998, palkkausjärjestelmäuudistus 2006 ja suuri yliopistouudistus 2010.

The story of Tuition Fees – How to gain a bit and lost more

(Julkaistu aluperin TYYn blogissa 8.4.2015 http://tyy.fi/fi/medialle/blogi/2015/04/story-tuition-fees-how-gain-bit-and-lost-more)

Tutkimus ja innovaatiot korkeakoulujärjestelmän uudistamisessa.

Tuntuu, että Suomessa käytävässä keskustelussa korkeakoulujärjestelmän ja innovaatiojärjestelmän  suhteesta on jo pitkään mennyt puurot ja vellit sekaisin. Tieteentekijöiltä vaaditaan tuloksena sovelluksia ja samalla varsinaisilta  innovaatioiden tekijöiltä vähennetään tukea. Tutkijat tuskastuvat ja innovaatiotoiminta hiipuu. Johdonmukainen kehittäminen vaatisi peruskäsitteiden ymmärtämistä ja innovaatiojärjestelmän rakenteiden uudistamista.

Akateemisen työttömyyden ennaltaehkäisy on tärkeää tulevina vuosina

Hyvää alkavaa vuotta 2017 jo etukäteen!

Joulukuun aikana muutamissa kirjoituksissa nostettiin aiheellisesti esiin korkeakoulutettujen työttömyystarinoita ja useiden henkilöiden vääriä oletuksia työllistymisen helppoudesta maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Samassa yhteydessä nostettiin esiin työttömyysturvan niukkuus ja muitakin sosiaaliturvan muotoja koskevat kannustinloukut. Lapsiperheelliset ja pariskunnat harmittelivat puolison tulojen ja omaisuuden vaikutuksia tuensaantiin.

Yliopistofilosofian vanhat ja uudet ruhtinaat

Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professorinvakanssi on yliopistomme vanhin. Se luotiin jo Turun Akatemiaa perustettaessa. Filosofiaa itseään taas on pidetty yliopistojen kantatieteenä, josta erityistieteet ovat irtautuneet.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä