*

Hanna Sarkkinen

Pitkäaikaistyöttömyys

Pitkäaikaistyöttömyyden hoito

Miten Espoossa hoidetaan pitkäaikaistyöttömyyttä?

Osallistuin viikolla oman työni puolesta työpajaan, jossa aiheena oli Espoon kaupungin sekä TE-toimiston välinen yhteistyö pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. On hienoa huomata, miten paljon pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon on alettu panostaa. Kaupungin puolesta on olemassa monipuolisia palveluita, joita on mahdollista räätälöidä asiakkaan tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Yhteistyötä tehdään niin sosiaalitoimiston, kuin kaupungin omien työllisyyspalveluiden ja TE-toimiston välillä.

Työttömille työtä työtakuulla 1500 e

Vantaa on ollut edelläkävijä monessa asiassa. Myös työttömyyden hoidossa. Työttömyysaste on enää hieman yli 10 %. Vantaan tulisi nyt kuitenkin ottaa isompi askel ja työllistää 2500 nuoriso- ja pitkäaikaistyötöntä 1500 euron työtakuulla yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa.

Mitä tämä maksaisi veronmaksajille? Ei yhtään mitään. Tässä kaava.

Miksi työttömyyslukujen syitä joudutaan jatkuvasti arvailemaan?

Miksi ekonomistien ja muiden tarvitsee edelleen arvailla työttömyyslukujen taustoja ja paikkansapitävyyttä? Jo pitkään on ollut olemassa välineitä, joilla voitaisiin tarjota tarkempaa tietoa arvailujen sijaan. Vai onko sittenkin poliitikkojen etu, että asioissa on jatkuvasti suuri määrä tulkinnanvaraisuutta - silloin ne voidaan kääntää osoittamaan kehitystä aina jollakin keinolla. Tai sitten opposition suunnalta kääntää toiseen suuntaan. Lopulta tämä johtaa siihen, että keskustelu jää ratkaisemattomana junnaamaan paikalleen ja kaikki jatku kuten ennenkin.

Kannustinloukku-työryhmä - loukku sekin

Hallituksemme on puuhakkaasti luonut erityisen työryhmän tutkimaan työllistymisen kannustinloukkuja. Ryhmä on saamassa pitkän odotuksen jälkeen kasaan vaihtoehtoisia kokeiluja ongelman hoitoon. Valitettavasti ryhmä ei ole löytänyt selkeitä ja yksinkertaisimpia keinoja. Sellaisia, jotka on moni tuonut esiin jo vuosien ajan. Otan esille kaikkein helpoimman tavan, jonka toteutus voidaan aloittaa heti. Kaikki työttömyyskorvaukset voidaan konvertoida työvelvoitteeksi julkishallinnossa.

Köyhyys kasaa ongelmat lapsille

90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea.

Helsingissä epäonnistuttu pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa

Työllisyys on ollut yksi keskeisiä kuluvan valtuustokauden strategisia tavoitteita. Helsingin työllisyysaste on korkeampi kuin muualla maassa - v. 2016 73,1 prosenttia. Se on julkisten palveluiden rahoituksen kannalta hyvä asia. Tämän positiivisen seikan varjoon jää se, että pitkäaikaistyöttömyys räjähti pääkaupungissa kuluvan valtuustokauden aikana. Se on kolminkertaistunut noin 18 000 henkeen. Se on noin 15 % koko maan pitkäaikaistyöttömyydestä!

Valtava joukko suomalaisia nyt vain menetetään

Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 100 000 avointa työpaikkaa ja työttömiä noin 300 000, laajemman määritelmän mukaan työtä vailla on paljon useampikin.

Täällä on työmarkkinoilla niin sanottu kohtaanto-ongelma. Monella alalla ja alueella on työvoimapulaa ja jostain kunnasta ei löydy millään minkäänlaisia töitä.

Hyvä kunta vähentää työttömyyttä

Kuntavaalien ennakkoäänestys on ollut kiitettävän aktiivista. Toivoa sopii, että vaali-innostus kantaa loppuun asti ja mahdollisimman moni suomalainen antaa äänensä kuntavaaleissa. Kuntavaaleilla on vaikutusta meidän kaikkien elämään. Kun astut ulos ovesta joka aamu, vaikuttavat kuntapolitiikan päätökset päivääsi. Kunnat vastaavat teistä ja niiden kunnossapidosta, joukkoliikenteestä, rakentamisesta ja asumisesta, päivähoidosta, kouluista, kirjastoista, terveyskeskuksista, liikuntapaikoista, vesijohtoverkostoista ja monesta muusta asiasta.

Kela-sakot puhuttavat Kouvolassa

Kela-sakot puhuttavat Kouvolassa. Ensimmäiset 300 päivää työmarkkinatuki rahoitetaan valtion varoista. Tämän jälkeinen työttömyysaika rahoitetaan puoliksi valtion ja puoliksi tuen saajan kotikunnan varoista. 1 000 päivän jälkeen työttömyyden kotikunnan rahoitusvastuu nousee 70 prosenttiin.

Kouvolan kaupunki maksoi näitä ns. Kela-sakkoja 6,8 milj. euroa v. 2015. Ongelmana on, että jos kaupungilla on yt-neuvottelut menossa, niin palkkatuella ei saa silloin työllistää ketään.

Nyt osui Sipilää arkaan paikkaan

Ärhäkkänä oppositiopoliitikkona tunnettu Paavo Arhinmäki (vas.) näyttää onnistuneen provosoimaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) erityisen tehokkaasti tarttumalla tämän puheisiin Suomen valtionvelasta ja pitkäaikaistyöttömyydestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä