Hanna Sarkkinen

Kiertotalous

Vesistömme odottavat ekopuhdistamoita

Nykytaloutemme päästää vesistöihin kiusallisia aineksia. Typpeä ja fosforia karkaa rehevöittämään ojia, puroja, jokia, järviä ja lopulta Itämerta. Etenkin Suomenlahdella helteisenä kesänä veneilevät näkevät seuraamukset meren pinnalla kelluvina, vihertävinä tai kellertävinä sinilevän lauttoina.

Puhdistamojen kasvava ongelma ovat poistuvan puhtoveden lääkejäämät. Niiden hajottamiseen tai pysäyttämiseen eivät nykypuhdistamot pysty. Maailmanlaajuiseksi kasvava ongelma on muovin mikrohiukkasten valuminen jokiin ja lopulta meriin.

Kiertotalous on hanurista

James Delingpole käynnistää nyt maailmanlaajuista keskustelua Breitbart'ssa Ison Britannian Audit Offce'n ja minun "Pelasta Valtameret - Lopeta Muovinkierrätys" raporttini http://www.thegwpf.org/content/uploads/2018/06/Save-the-oceans.pdf pohjalta.

Viekää tuhkatkin pesästä

Uuden biotalouden keskeinen osanen on kiertotalous. Alkuaineet, esimerkiksi typpi ja fosfori on pantava kiertämään jokapäiväisessä taloudessamme niin että ne eivät kerry haitallisiksi jäämiksi.

Kiertotaloudessa on kysymys Suomen maaseudulla jo pitkään edenneestä kehityskulusta. Kiertotalouden vanhin iskulause oli: ”Viekää tuhkatkin pesästä”. Sanonta tulee 1600-luvun salpietariverosta. Veron taustalla oli Ruotsin jatkuva sodankäynti Euroopassa.

Kiri kiri ministeri Tiilikainen – Itämeri ei odota

Purjehtiessa ja merellä liikkuessa näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa, miten olemme päästäneet kotimeremme tähän tilaan. Ja miksi emme ole tehneet enempää Itämeren pelastamiseksi.

 

Kuntalaisille kalliiksi tulleet vantaan kaupungin tekemät maanvuokrasopimusket

Olen vertaillut muutamaa Vantaan kaupungin myöntämää maanvuokrasopimusta sekä toimintalupia, joita on myönnetty auliisti rakennusvalvonnan ja kaupunkisuunnittelutoimen puolelta silloinkin, kun laki varsin selvästi edellyttäisi ympäristöpuolen päätöksiä. Vaikka itse istun kaupunkisuunnittelulautakunnassa asioista päättämässä, lisäselvitys on tältä osin varmasti tarpeen.

Ohessa esimerkkejä, jotka ovat kaupungin pieleen menneiden sopimusten vuoksi tulleet vantaalaisille veronmaksajille kalliiksi:

Open source patenttimalli Suomeen

Entä jos ideat olisivat ilmaisia?

Suomessakin on monia keksijöitä, joiden potentialia ei hyödynnetä lainkaan - tuottaahan esim. metsä yhä hyvin Suomessa, niin markkinatalouden mallia on vaikea muuttaa vain eettisten syiden vuoksi.

Laiskuuden lisäksi ongelma on perinteinen raha.

Kuten BTNK.fi leväselvitys yksinkertaisesti toteaakin:

”Tieteellisistä julkaisuista puuttuu levätutkimuksen osalta suuri osa teknisen kehitystyön tutkimuksesta yrityssalaisuuksien vuoksi.”

Hävikkiviikko & 450.000.000 kg/vuosi mikrolevää Suomessa

Karkeasti laskettuna, jokainen suomalainen voisi tuottaa suljetussa kompostoriekosysteemissä biojätteestään spirulinaa 80 kiloa vuodessa itselleen.

Tai kerättynä, voitaisiin laitoksissa sitä tuottaa.

Siinä olisi jo merkittävä arvo ravitsemuksellisesti Suomelle, vaikka kaikki levä syötettäisiin karjalle.

Saatika entä kun käsittelemme kaiken karjan lannan tällä systeemillä: paljonko säästyy vain sen vuoksi luontoa, kun ammoniakki & hiilidioksidi ei haihdu ilmaan lainkaan?

Muovin lähtölaskenta on alkanut

Olemme saaneet viime aikoina lukea hirvittäviä uutisia muovijäteongelmasta. Merissä on pian enemmän muovia kuin kaloja (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005523945.html) ja Tyynenmeren roskapyörre on kolmen Ranskan kokoinen (https://www.nature.com/articles/s41598-018-22939-w). Vaikka maailma hukkuu muoviin, niin silti muovin tuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan.

Muovi - (Puna)vihreä kusetus (versio 45667.3)

Vihrean ajattelijan Jocke Rantasen paljastettua, etta Kiina ajaa proomuilla muovijatetta meriin, oli pakko laittaa tallainen pikku taydennys tahan alkuun, koska myos hoynaytettyjen suomalaisten tuottajavastuun piirissa keratty muovijate on paatynyt suoraan "kierratyksen" sijaan valaiden ruoaksi.

Suomen ylikulutuspäivä liian varhain

Me suomalaiset käytämme oman osuutemme maailman luonnonvaroista loppuun tämän vuoden osalta jo huhtikuussa. Päivä tulee vastaan joka vuosi aiemmin. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me, tarvittaisiin yli kolme maapalloa.

Kun maapalloja on kuitenkin käytettävissämme vain yksi, on meidän vähennettävä luonnonvarojen ylikulutusta ja ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Siksi meidän täytyy:

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä