Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Fri, 24 May 2019 12:56:12 +0300 fi Kunnianpalautus oikeusvaltioperiaatteelle http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276442-kunnianpalautus-oikeusvaltioperiaatteelle <p>Oikeusvaltioperiaate on ylevältä kalskahtava ilmaus. Se tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että kaikki julkinen vallankäyttö pohjaa lakiin ja kunnioittaa kansalaisoikeuksia ja demokratiaa. Oikeusvaltiossa ihmisillä on hengen, vapauden, mielipiteen ja omaisuuden suoja. Oikeusvaltiossa kunnioitetaan kaikkien ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia. Ihmisillä on myös oltava mahdollisuus osallistua lakien säätämiseen äänestämällä vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa, joissa valitaan lainsäätäjät.&nbsp;Oikeusvaltiossa turvataan sanan- ja lehdistönvapaus kuitenkin samalla turvaten muiden oikeuksien toteutuminen.</p><p>Nämä meille Suomessa itsestäänselvyydeltä vaikuttavat asiat oikeusvaltioperiaatteesta ovat myös Euroopan Unionin keskeisiä arvoja, joiden täyttyminen on EU-jäsenyyden ehto. EU-maiden lähihistorioista löytyy paljon diktatuureja, joissa rikottiin oikeusvaltioperiaatteita ja jopa tapettiin miljoonia vain muutama vuosikymmen sitten. Keskuudessamme elää edelleen ihmisiä, joilla on edelleen traagisia omakohtaisia kokemuksia oikeusvaltioperiaatteen katoamisesta ja sen konkreettisista seuraamuksista.&nbsp;</p><p>&quot;Itsestäänselvyydet&quot; eivät ole kuitenkaan ole itsestäänselviä tänäänkään, vaan oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on aidossa vaarassa osassa Euroopan Unionin jäsenmaita. Varsinkin Unkarissa on nähtävissä oikeusvaltioperiaatteen erittäin vakavaa horjuntaa.&nbsp;</p><p>Unkarin oikeistopopulistinen hallitus on tehnyt paikallisesta yleisradiosta hallituksen propagandakanavan, tuomareita on pakotettu pois viroistaan ja turvapaikanhakijoihin on suhtauduttu väkivaltaisesti viranomaisten taholta. Valtio tekee kaduilla näyttäviä propaganda-kampanjoita. Myös Puolassa valtaapitävät ovat muun muassa politisoineet oikeuslaitosta. Äärioikeisto uhkuu muuallakin Euroopassa voimiensa tunnossa.&nbsp;</p><p>EU ei voi seurata sivusta, kun jäsenmaat rikkovat EU:n perusperiaatteita. Demokraattisia arvoja uhkaavaan kehitykseen tulee tarvittaessa puuttua tiukin toimenpitein. Ensisijaisena keinona on tietenkin poliittinen paine, mutta taloudellisia sanktioita pitää myös voida käyttää. EU:n on jäädytettävä oikeusvaltioperiaatetta rikkovien maiden tukimaksatuksia. Mikäli se ei auta, voidaan maa sulkea EU-päätöksenteon ulkopuolelle. Jos jäsenmaa luisuu totalitarismiin, pitää maa erottaa EU:sta.</p><p>Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen Euroopan Unionissa on aivan perustavaa laatua oleva asia koko unionin olemassaolon kannalta. Jos lipsumisen sen suhteen annetaan jatkua, on koko unionin tulevaisuus vielä vakavammassa vaarassa. Siksi nyt on toimittava ja otettava määrätietoinen linja oikeusvaltioperiaatteen kunnianpalauttamiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikeusvaltioperiaate on ylevältä kalskahtava ilmaus. Se tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että kaikki julkinen vallankäyttö pohjaa lakiin ja kunnioittaa kansalaisoikeuksia ja demokratiaa. Oikeusvaltiossa ihmisillä on hengen, vapauden, mielipiteen ja omaisuuden suoja. Oikeusvaltiossa kunnioitetaan kaikkien ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia. Ihmisillä on myös oltava mahdollisuus osallistua lakien säätämiseen äänestämällä vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa, joissa valitaan lainsäätäjät. Oikeusvaltiossa turvataan sanan- ja lehdistönvapaus kuitenkin samalla turvaten muiden oikeuksien toteutuminen.

Nämä meille Suomessa itsestäänselvyydeltä vaikuttavat asiat oikeusvaltioperiaatteesta ovat myös Euroopan Unionin keskeisiä arvoja, joiden täyttyminen on EU-jäsenyyden ehto. EU-maiden lähihistorioista löytyy paljon diktatuureja, joissa rikottiin oikeusvaltioperiaatteita ja jopa tapettiin miljoonia vain muutama vuosikymmen sitten. Keskuudessamme elää edelleen ihmisiä, joilla on edelleen traagisia omakohtaisia kokemuksia oikeusvaltioperiaatteen katoamisesta ja sen konkreettisista seuraamuksista. 

"Itsestäänselvyydet" eivät ole kuitenkaan ole itsestäänselviä tänäänkään, vaan oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on aidossa vaarassa osassa Euroopan Unionin jäsenmaita. Varsinkin Unkarissa on nähtävissä oikeusvaltioperiaatteen erittäin vakavaa horjuntaa. 

Unkarin oikeistopopulistinen hallitus on tehnyt paikallisesta yleisradiosta hallituksen propagandakanavan, tuomareita on pakotettu pois viroistaan ja turvapaikanhakijoihin on suhtauduttu väkivaltaisesti viranomaisten taholta. Valtio tekee kaduilla näyttäviä propaganda-kampanjoita. Myös Puolassa valtaapitävät ovat muun muassa politisoineet oikeuslaitosta. Äärioikeisto uhkuu muuallakin Euroopassa voimiensa tunnossa. 

EU ei voi seurata sivusta, kun jäsenmaat rikkovat EU:n perusperiaatteita. Demokraattisia arvoja uhkaavaan kehitykseen tulee tarvittaessa puuttua tiukin toimenpitein. Ensisijaisena keinona on tietenkin poliittinen paine, mutta taloudellisia sanktioita pitää myös voida käyttää. EU:n on jäädytettävä oikeusvaltioperiaatetta rikkovien maiden tukimaksatuksia. Mikäli se ei auta, voidaan maa sulkea EU-päätöksenteon ulkopuolelle. Jos jäsenmaa luisuu totalitarismiin, pitää maa erottaa EU:sta.

Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen Euroopan Unionissa on aivan perustavaa laatua oleva asia koko unionin olemassaolon kannalta. Jos lipsumisen sen suhteen annetaan jatkua, on koko unionin tulevaisuus vielä vakavammassa vaarassa. Siksi nyt on toimittava ja otettava määrätietoinen linja oikeusvaltioperiaatteen kunnianpalauttamiseksi.

]]>
6 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276442-kunnianpalautus-oikeusvaltioperiaatteelle#comments EU Oikeusvaltioperiaate Puola Unkari Fri, 24 May 2019 09:56:12 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276442-kunnianpalautus-oikeusvaltioperiaatteelle
EU:n otettava kiertotalous johtotähdekseen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276392-eun-otettava-kiertotalous-johtotahdekseen <p>Kiertotalous on Suomelle suuri mahdollisuus parantaa työllisyyttä ja ympäristökestävyyttä. Kiertotaloudessa raaka-aineet, energia ja ravinteet kiertävät suljetussa järjestelmässä. Tarvittavien raaka-aineiden ja tuotetun jätteen määrä vähenee ja energiatehokkuus paranee. Toisesta paikasta tulleet jätteet ovat raaka-ainetta toisaalla. Esimerkiksi taloista purettu kattohuopa voidaan muuttaa asfalttipinnoitteeksi ja tehtaiden hukkalämpöä on mahdollista käyttää kaukolämpönä. Myös uudet yhteiskäytön muodot esimerkiksi liikenteessä voivat edistää luonnonvarojen viisasta käyttöä.</p><p>Kiertotalouteen siirtyminen on tärkeää kestävän kehityksen kannalta. Vastuuta talouden muutoksesta ei kuitenkaan voi laittaa yksin tavallisen ihmisen harteille, vaan valtioiden ja eritoten Euroopan Unionin on kannettava vastuu luomalla riittävän velvoittava ja kannustava lainsäädäntö kiertotalouden edistämiseksi.</p><p>Kierrätystavoitteita on nostettava ja kertakäyttöä ja tuhlausta on vähennettävä. EU:n on kiellettävä tuotteiden niin sanottu suunniteltu vanheneminen, asettava tiukat minimiarvot tuotteiden kestävyydelle ja sääntelyn kautta ohjattava tuotteet lähtökohtaisesti korjattaviksi ja kierrätettäviksi. Kuluttajia olisi myös tiedotettava nykyistä paremmin jo ostovaiheessa siitä, mikä on tuotteen todennäköinen elinkaari. Lainsäädännölliset esteet kierrätysmateriaalien käytöltä on poistettava.</p><p>Samaan aikaan on myös lähdettävä suitsimaan kertakäyttömuovituotteita ja parantamaan kierrätysjärjestelmiä. Tällä hetkellä maailman valtameret täyttyvät muoviroskasta. Tämä on omiaan tuhoamaan luonnon herkkää tasapainoa, koska muovi on valitettavan ikuista.&nbsp;</p><p>Muovi voidaan kuitenkin usein korvata luonnonmukaisilla biopohjaisilla materiaaleilla ja muovin kierrätyksessä on paljon parannettavaa. EU:n muovistrategia, jonka mukaan kaikkien EU:n markkinoilla käytettävien muovituotteiden on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä, on pantava toimeen. Samalla olisi vietävä käytäntöön EU:n komission esitystä muoviverosta, joka voisi vähentää turhaa muovin käyttöä. Tätä nykyä muovijätteen arvosta hyödynnetään vain viisi prosenttia. EU:n komission arvion mukaan hukatun muovijätteen arvo on jopa yli 100 miljardia euroa vuosittain. Muovijätteelle voidaan luoda myös taloudellista toimeliaisuutta edistävät markkinat, jos poliittista tahtoa on riittävästi.&nbsp;</p><p>Kiertotalous vähentää tuhlaamista ja on viisas ratkaisu niin ihmisen, ympäristön kuin työllisyydenkin kannalta. Rooman Klubin arvion mukaan kiertotaloudesta saattaa syntyä Suomeen jopa 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalouteen siirtyminen ei ole keneltäkään pois, ja nyt on korkea aika siirtyä eteenpäin kerskakulutukseen kannustavasta aikakaudestamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiertotalous on Suomelle suuri mahdollisuus parantaa työllisyyttä ja ympäristökestävyyttä. Kiertotaloudessa raaka-aineet, energia ja ravinteet kiertävät suljetussa järjestelmässä. Tarvittavien raaka-aineiden ja tuotetun jätteen määrä vähenee ja energiatehokkuus paranee. Toisesta paikasta tulleet jätteet ovat raaka-ainetta toisaalla. Esimerkiksi taloista purettu kattohuopa voidaan muuttaa asfalttipinnoitteeksi ja tehtaiden hukkalämpöä on mahdollista käyttää kaukolämpönä. Myös uudet yhteiskäytön muodot esimerkiksi liikenteessä voivat edistää luonnonvarojen viisasta käyttöä.

Kiertotalouteen siirtyminen on tärkeää kestävän kehityksen kannalta. Vastuuta talouden muutoksesta ei kuitenkaan voi laittaa yksin tavallisen ihmisen harteille, vaan valtioiden ja eritoten Euroopan Unionin on kannettava vastuu luomalla riittävän velvoittava ja kannustava lainsäädäntö kiertotalouden edistämiseksi.

Kierrätystavoitteita on nostettava ja kertakäyttöä ja tuhlausta on vähennettävä. EU:n on kiellettävä tuotteiden niin sanottu suunniteltu vanheneminen, asettava tiukat minimiarvot tuotteiden kestävyydelle ja sääntelyn kautta ohjattava tuotteet lähtökohtaisesti korjattaviksi ja kierrätettäviksi. Kuluttajia olisi myös tiedotettava nykyistä paremmin jo ostovaiheessa siitä, mikä on tuotteen todennäköinen elinkaari. Lainsäädännölliset esteet kierrätysmateriaalien käytöltä on poistettava.

Samaan aikaan on myös lähdettävä suitsimaan kertakäyttömuovituotteita ja parantamaan kierrätysjärjestelmiä. Tällä hetkellä maailman valtameret täyttyvät muoviroskasta. Tämä on omiaan tuhoamaan luonnon herkkää tasapainoa, koska muovi on valitettavan ikuista. 

Muovi voidaan kuitenkin usein korvata luonnonmukaisilla biopohjaisilla materiaaleilla ja muovin kierrätyksessä on paljon parannettavaa. EU:n muovistrategia, jonka mukaan kaikkien EU:n markkinoilla käytettävien muovituotteiden on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä, on pantava toimeen. Samalla olisi vietävä käytäntöön EU:n komission esitystä muoviverosta, joka voisi vähentää turhaa muovin käyttöä. Tätä nykyä muovijätteen arvosta hyödynnetään vain viisi prosenttia. EU:n komission arvion mukaan hukatun muovijätteen arvo on jopa yli 100 miljardia euroa vuosittain. Muovijätteelle voidaan luoda myös taloudellista toimeliaisuutta edistävät markkinat, jos poliittista tahtoa on riittävästi. 

Kiertotalous vähentää tuhlaamista ja on viisas ratkaisu niin ihmisen, ympäristön kuin työllisyydenkin kannalta. Rooman Klubin arvion mukaan kiertotaloudesta saattaa syntyä Suomeen jopa 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalouteen siirtyminen ei ole keneltäkään pois, ja nyt on korkea aika siirtyä eteenpäin kerskakulutukseen kannustavasta aikakaudestamme.

]]>
1 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276392-eun-otettava-kiertotalous-johtotahdekseen#comments Euroopan unioni Kiertotalous Muovivero Thu, 23 May 2019 11:57:17 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276392-eun-otettava-kiertotalous-johtotahdekseen
Euron valuviat korjattava http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275927-euron-valuviat-korjattava <p>Eurokriisin akuutti vaihe on jäänyt taakse, mutta Euroopan rahaliitto EMU:n perustavaa laatua olevia valuvikoja ei ole korjattu. Saman katon alla on edelleen liian erilaisia kansantalouksia. Joillekin maille euro on ollut liian halpa ja toisille kallis. Kun maiden talouspolitiikan liikkumavaraa on kavennettu eikä yhteistä finanssipolitiikkaa ole, on ongelma ilmeinen.&nbsp;Rahaliiton perusongelmana on rahapolitiikan ja finanssipolitiikka erottaminen toisistaan.</p><p>Myös lääkkeeksi tarjottu katkera kalkki eli talouskuripolitiikka on ollut omiaan syventämään ongelmia ja lisäämään eriarvoisuutta ihmisten välillä. Tämä on puolestaan luonut pohjaa EU-vastaisuuden ja äärioikeiston nousulle koko maanosassa. EU on pyrkinyt kontrolloimaan eritoten valtiontalouksien alijäämiä samalla kun jotkut maat ovat saaneet paisuttaa vientiylijäämäänsä muiden kustannuksella. Keskinäisriippuvaisuuteen paljolti nojaavien EU-maiden vaihtotase on keskenään vahvasti epätasapainossa, mikä altistaa maita talousongelmille jatkossakin.</p><p>Kriiseistä ei pääse eroon vain eurojärjestelmän purkamisella, puhumattakaan EU:sta eroamisesta. Ne altistaisivat vain yhä suuremmalle kaaokselle, mikä on nähty esimerkiksi Brexitissä. Tärkeimpänä tavoitteena tulisi siis olla rahaliiton peruskorjaus.&nbsp;&nbsp;</p><p>Euroopan keskuspankin on otettava työllisyyden parantaminen rahapolitiikkansa ohjenuoraksi ja tätä on edistettävä tarpeen vaatiessa myös keskuspankkirahalla. Keinotekoisiin rajoihin perustuvan ja toimimattoman kasvu- ja vakaussopimuksen talouskurisääntöihin on lisättävä joustoa. Euroopan alueelle tulisi toisaalta luoda omaa finanssipoliittista liikkumavaraa esimerkiksi kehittämällä omien varojen järjestelmää, ja näin luoda mahdollisuuksia EU-tason suhdannepolitiikkaan. Kun joustava finanssipolitiikka taloussuhdanteissa mahdollistuisi, vähenisivät mahdollisuudet euron jäsenmaiden ajautumiselle talouskriisiin. Euro ei kuitenkaan voi olla pakkoavioliitto, joten jäsenmaille tulee luoda mahdollisuus harkittuun euroeroon ilman eroa koko unionista.</p><p>Rahaliiton rakenteiden uudistamisen tulee nostaa nykyistä vahvemmin unionin poliittiselle agendalle. Jos syvällä olevia ongelmia ei nyt korjata, voivat Kreikan kaltaiset kriisit toistua ja toisaalta luodaan kasvupohjaa EU-vastaisuudelle ja äärioikeiston nousulle. Tässä työssä suuri vastuu on jäsenmailla sekä tulevalla Euroopan komissiolla ja europarlamentilla.</p><p>Hanna Sarkkinen<br />Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja<br />Kansanedustaja<br />Eurovaaliehdokas</p><p>(Kirjoitus julkaistu myös Lapin Kansassa 13.5.2019)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurokriisin akuutti vaihe on jäänyt taakse, mutta Euroopan rahaliitto EMU:n perustavaa laatua olevia valuvikoja ei ole korjattu. Saman katon alla on edelleen liian erilaisia kansantalouksia. Joillekin maille euro on ollut liian halpa ja toisille kallis. Kun maiden talouspolitiikan liikkumavaraa on kavennettu eikä yhteistä finanssipolitiikkaa ole, on ongelma ilmeinen. Rahaliiton perusongelmana on rahapolitiikan ja finanssipolitiikka erottaminen toisistaan.

Myös lääkkeeksi tarjottu katkera kalkki eli talouskuripolitiikka on ollut omiaan syventämään ongelmia ja lisäämään eriarvoisuutta ihmisten välillä. Tämä on puolestaan luonut pohjaa EU-vastaisuuden ja äärioikeiston nousulle koko maanosassa. EU on pyrkinyt kontrolloimaan eritoten valtiontalouksien alijäämiä samalla kun jotkut maat ovat saaneet paisuttaa vientiylijäämäänsä muiden kustannuksella. Keskinäisriippuvaisuuteen paljolti nojaavien EU-maiden vaihtotase on keskenään vahvasti epätasapainossa, mikä altistaa maita talousongelmille jatkossakin.

Kriiseistä ei pääse eroon vain eurojärjestelmän purkamisella, puhumattakaan EU:sta eroamisesta. Ne altistaisivat vain yhä suuremmalle kaaokselle, mikä on nähty esimerkiksi Brexitissä. Tärkeimpänä tavoitteena tulisi siis olla rahaliiton peruskorjaus.  

Euroopan keskuspankin on otettava työllisyyden parantaminen rahapolitiikkansa ohjenuoraksi ja tätä on edistettävä tarpeen vaatiessa myös keskuspankkirahalla. Keinotekoisiin rajoihin perustuvan ja toimimattoman kasvu- ja vakaussopimuksen talouskurisääntöihin on lisättävä joustoa. Euroopan alueelle tulisi toisaalta luoda omaa finanssipoliittista liikkumavaraa esimerkiksi kehittämällä omien varojen järjestelmää, ja näin luoda mahdollisuuksia EU-tason suhdannepolitiikkaan. Kun joustava finanssipolitiikka taloussuhdanteissa mahdollistuisi, vähenisivät mahdollisuudet euron jäsenmaiden ajautumiselle talouskriisiin. Euro ei kuitenkaan voi olla pakkoavioliitto, joten jäsenmaille tulee luoda mahdollisuus harkittuun euroeroon ilman eroa koko unionista.

Rahaliiton rakenteiden uudistamisen tulee nostaa nykyistä vahvemmin unionin poliittiselle agendalle. Jos syvällä olevia ongelmia ei nyt korjata, voivat Kreikan kaltaiset kriisit toistua ja toisaalta luodaan kasvupohjaa EU-vastaisuudelle ja äärioikeiston nousulle. Tässä työssä suuri vastuu on jäsenmailla sekä tulevalla Euroopan komissiolla ja europarlamentilla.

Hanna Sarkkinen
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja
Kansanedustaja
Eurovaaliehdokas

(Kirjoitus julkaistu myös Lapin Kansassa 13.5.2019)

]]>
13 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275927-euron-valuviat-korjattava#comments EU Euro Euroopan unioni Mon, 13 May 2019 14:28:04 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275927-euron-valuviat-korjattava
EU vaikuttaa myös suomalaiseen työntekijään http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275862-eu-vaikuttaa-myos-suomalaiseen-tyontekijaan <p>Euroopan unioni ja sen päätöksenteko vaikuttaa meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Vaikka työmarkkina-asioista päätetään paljolti työmarkkinaosapuolten kesken ja suomalaisella työlainsäädännöllä, niin silti EU vaikuttaa monella tavalla myös työelämään ja työntekijöihin.</p><p>Työntekijöiden vapaa liikkuvuus EU-jäsenmaiden välillä on mullistanut työmarkkinoitamme.&nbsp;Se on tuonut mukanaan hyvää myös suomalaisten ulkomaille suuntautuneen työssäkäynnin osalta, mutta toisaalta on johtanut monen Suomeen töihin tulleen ala-arvoiseen hyväksikäyttöön halpatyövoimana.</p><p>Oikeisto on rakentanut EU:ta suuren bisneksen ehdoilla eikä työelämäoikeuksiin ole kiinnitetty aina riittävästi huomiota ja toisaalta EU on talouspoliittisen ohjauksen kautta painostanut jäsenmaita jopa heikentämään työelämäoikeuksia.</p><p>On epäoikeudenmukaista, että markkinamekanismi ja talouskurisäännöt ovat unionin erityisessä suojauksessa, mutta duunari ei ole.&nbsp;</p><p>Työelämää koskevista sosiaalisista oikeuksista on tehtävä sitova osa EU-sääntelyä ja työntekijöiden suojaa on vahvistettava.</p><p>EU ei saa talouspoliittisella ohjauksella murtaa työehtosopimuksia tai minimipalkkauksia. EU:lle ei saa antaa myöskään mahdollisuutta ajaa jäsenmaiden julkisia palveluita yksityistämiseen talouden kiristysruuvin avulla.</p><p>On vahvistettava sitä periaatetta, että kussakin maassa noudatetaan maan työehtosopimuksia ja lakeja ja maksetaan niiden mukaista palkkaa ja että jokaisen on saatava samasta työstä sama palkka.</p><p>Tätä ei saavuteta vain toiveilla, vaan asiaan valvontaa varten perustettavalle Euroopan työviranomaiselle on taattava riittävät valtuudet puuttua epäkohtiin.</p><p>EU-sääntelyllä on luotava turvaa myös uusiin työn muotoihin, kuten alusta- ja freelancertyöhön. Työoikeuksien on koskettava myös alustatyöläisiä ja freelancer-työntekijöille on annettava järjestäytymisoikeus.</p><p>Vaikka europarlamentti tuntuisi äärimmäisen kaukaiselta norsunluutornilta tavallisen työntekijän korvaan, tosiasiassa siellä käytetään suurta valtaa myös työelämää koskevissa kysymyksissä.</p><p>Iso osa Suomen lainsäädännöstä luodaan EU-tasolla. Siksi on tärkeää, että jokainen työelämän parantamisesta kiinnostunut ihminen äänestäisi tulevissa eurovaaleissa.</p><p>(Kirjoitus on julkaistu myös Turun Sanomissa 12.5.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unioni ja sen päätöksenteko vaikuttaa meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Vaikka työmarkkina-asioista päätetään paljolti työmarkkinaosapuolten kesken ja suomalaisella työlainsäädännöllä, niin silti EU vaikuttaa monella tavalla myös työelämään ja työntekijöihin.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus EU-jäsenmaiden välillä on mullistanut työmarkkinoitamme. Se on tuonut mukanaan hyvää myös suomalaisten ulkomaille suuntautuneen työssäkäynnin osalta, mutta toisaalta on johtanut monen Suomeen töihin tulleen ala-arvoiseen hyväksikäyttöön halpatyövoimana.

Oikeisto on rakentanut EU:ta suuren bisneksen ehdoilla eikä työelämäoikeuksiin ole kiinnitetty aina riittävästi huomiota ja toisaalta EU on talouspoliittisen ohjauksen kautta painostanut jäsenmaita jopa heikentämään työelämäoikeuksia.

On epäoikeudenmukaista, että markkinamekanismi ja talouskurisäännöt ovat unionin erityisessä suojauksessa, mutta duunari ei ole. 

Työelämää koskevista sosiaalisista oikeuksista on tehtävä sitova osa EU-sääntelyä ja työntekijöiden suojaa on vahvistettava.

EU ei saa talouspoliittisella ohjauksella murtaa työehtosopimuksia tai minimipalkkauksia. EU:lle ei saa antaa myöskään mahdollisuutta ajaa jäsenmaiden julkisia palveluita yksityistämiseen talouden kiristysruuvin avulla.

On vahvistettava sitä periaatetta, että kussakin maassa noudatetaan maan työehtosopimuksia ja lakeja ja maksetaan niiden mukaista palkkaa ja että jokaisen on saatava samasta työstä sama palkka.

Tätä ei saavuteta vain toiveilla, vaan asiaan valvontaa varten perustettavalle Euroopan työviranomaiselle on taattava riittävät valtuudet puuttua epäkohtiin.

EU-sääntelyllä on luotava turvaa myös uusiin työn muotoihin, kuten alusta- ja freelancertyöhön. Työoikeuksien on koskettava myös alustatyöläisiä ja freelancer-työntekijöille on annettava järjestäytymisoikeus.

Vaikka europarlamentti tuntuisi äärimmäisen kaukaiselta norsunluutornilta tavallisen työntekijän korvaan, tosiasiassa siellä käytetään suurta valtaa myös työelämää koskevissa kysymyksissä.

Iso osa Suomen lainsäädännöstä luodaan EU-tasolla. Siksi on tärkeää, että jokainen työelämän parantamisesta kiinnostunut ihminen äänestäisi tulevissa eurovaaleissa.

(Kirjoitus on julkaistu myös Turun Sanomissa 12.5.)

]]>
3 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275862-eu-vaikuttaa-myos-suomalaiseen-tyontekijaan#comments Sun, 12 May 2019 07:22:41 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275862-eu-vaikuttaa-myos-suomalaiseen-tyontekijaan
Tukitaan verovuodot ja suljetaan veroparatiisit http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275736-tukitaan-verovuodot-ja-suljetaan-veroparatiisit <p>Suomen vuosibudjetti on reilut 50 miljardia euroa tänä vuonna. Tuon verran rahaa vaatii valtion talouden pyörittäminen ja sillä rahalla saadaan esimerkiksi kansaneläkkeet, työttömyysturva, sairaanhoitoa, lapsilisät, koulutus, tutkimus, tienpito ja poliisivoimat.&nbsp;</p><p>Budjetin loppusumma on erittäin suuri, mutta vielä käsittämättömämpi on se luku, kuinka paljon rahaa heitämme hukkaan vuosittain veronkierron takia. Euroopan maat menettävät vuosittain satoja miljardeja euroja verovälttelyn ja veronkierron seurauksena. Itse keksisin noille rahoille valtavasti tärkeitä käyttökohteita. Ne voisi suunnata esimerkiksi vanhushoivan parantamiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai koulujen luokkakokojen pienentämiseen.&nbsp;</p><p>Verovälttely nakertaa hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Mutta veronkierto vääristää myös yritysten välistä kilpailua, ja haittaa erityisesti pienyritysten toimintaa. Pienet yritykset eivät voi käyttää porsaanreiät löytäviä juristi- ja ekonomiarmeijoita minimoimaan maksettavia veroja monikansallisten konsernien lailla. Pienet kotimaiset yritykset maksavatkin usein suhteellisesti enemmän veroa kuin voittonsa veroparatiiseihin siirtävät monikansalliset suuryritykset.</p><p>Suomi voi puuttua kansainväliseen verokikkailuun esimerkiksi rajoittamalla suuryritysten sisäisten korkojen verovähennysoikeutta. Kuitenkin suurimmat ja tehokkaimmat toimet on tehtävä kansainvälisellä tasolla ja EU:n on oltava verokierron vastaisen taistelun eturintamassa.</p><p>EU:n tulee velvoittaa kansainvälisiltä yrityksiltä julkista maakohtaista kirjanpitoa, joka tekee suuryritysten aggressiivisesta verosuunnittelusta näkyvää. Tulee edelleen lisätä omistusten avoimuutta ja näin helpottaa asiallisen veronmaksun valvontaa.</p><p>EU:n omalla alueella toimii veroparatiiseja. Ne on suljettava välittömästi ja unionin on estettävä pääomien pakeneminen unionin ulkopuolelle maailman muihin veroparatiiseihin. Unionin sisäisten veroparatiisien toiminta voitaisiin lopettaa ja samalla katkaista myös jäsenmaidensa välinen verokilpailukierre määrittämällä yhteinen ja yhdistetty yhteisöveropohja ja asettamalla minimitaso kansalliselle yritysverotukselle.</p><p>Veroilla on väliä, koska niillä rahoitetaan julkishyödykkeet ja peruspalvelut. Koululaiset jäävät opettamatta, varusmiehet kouluttamatta, ikäihmiset hoitamatta ja tiet rakentamatta, jos verovaroilla ei kyetä maksamaan ihmisten palkkoja.&nbsp;</p><p>Veroparatiisien olemassaolo mahdollistaa taloudellisen epätasa-arvon lisääntymisen ja johtaa siihen, että varallisuus kasaantuu aina vain harvempien käsiin. Veroparatiisit ovat myös korruption, talousrikollisuuden ja rahanpesun pesäkkeitä, jotka on aika siirtää historiaan. Siinä EU voi tehdä paljon.</p><p>Hanna Sarkkinen<br />Kansanedustaja, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja<br />Eurovaaliehdokas</p><p>(Kirjoitus julkaistu myös Kalevassa 9.5.2019)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen vuosibudjetti on reilut 50 miljardia euroa tänä vuonna. Tuon verran rahaa vaatii valtion talouden pyörittäminen ja sillä rahalla saadaan esimerkiksi kansaneläkkeet, työttömyysturva, sairaanhoitoa, lapsilisät, koulutus, tutkimus, tienpito ja poliisivoimat. 

Budjetin loppusumma on erittäin suuri, mutta vielä käsittämättömämpi on se luku, kuinka paljon rahaa heitämme hukkaan vuosittain veronkierron takia. Euroopan maat menettävät vuosittain satoja miljardeja euroja verovälttelyn ja veronkierron seurauksena. Itse keksisin noille rahoille valtavasti tärkeitä käyttökohteita. Ne voisi suunnata esimerkiksi vanhushoivan parantamiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai koulujen luokkakokojen pienentämiseen. 

Verovälttely nakertaa hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Mutta veronkierto vääristää myös yritysten välistä kilpailua, ja haittaa erityisesti pienyritysten toimintaa. Pienet yritykset eivät voi käyttää porsaanreiät löytäviä juristi- ja ekonomiarmeijoita minimoimaan maksettavia veroja monikansallisten konsernien lailla. Pienet kotimaiset yritykset maksavatkin usein suhteellisesti enemmän veroa kuin voittonsa veroparatiiseihin siirtävät monikansalliset suuryritykset.

Suomi voi puuttua kansainväliseen verokikkailuun esimerkiksi rajoittamalla suuryritysten sisäisten korkojen verovähennysoikeutta. Kuitenkin suurimmat ja tehokkaimmat toimet on tehtävä kansainvälisellä tasolla ja EU:n on oltava verokierron vastaisen taistelun eturintamassa.

EU:n tulee velvoittaa kansainvälisiltä yrityksiltä julkista maakohtaista kirjanpitoa, joka tekee suuryritysten aggressiivisesta verosuunnittelusta näkyvää. Tulee edelleen lisätä omistusten avoimuutta ja näin helpottaa asiallisen veronmaksun valvontaa.

EU:n omalla alueella toimii veroparatiiseja. Ne on suljettava välittömästi ja unionin on estettävä pääomien pakeneminen unionin ulkopuolelle maailman muihin veroparatiiseihin. Unionin sisäisten veroparatiisien toiminta voitaisiin lopettaa ja samalla katkaista myös jäsenmaidensa välinen verokilpailukierre määrittämällä yhteinen ja yhdistetty yhteisöveropohja ja asettamalla minimitaso kansalliselle yritysverotukselle.

Veroilla on väliä, koska niillä rahoitetaan julkishyödykkeet ja peruspalvelut. Koululaiset jäävät opettamatta, varusmiehet kouluttamatta, ikäihmiset hoitamatta ja tiet rakentamatta, jos verovaroilla ei kyetä maksamaan ihmisten palkkoja. 

Veroparatiisien olemassaolo mahdollistaa taloudellisen epätasa-arvon lisääntymisen ja johtaa siihen, että varallisuus kasaantuu aina vain harvempien käsiin. Veroparatiisit ovat myös korruption, talousrikollisuuden ja rahanpesun pesäkkeitä, jotka on aika siirtää historiaan. Siinä EU voi tehdä paljon.

Hanna Sarkkinen
Kansanedustaja, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja
Eurovaaliehdokas

(Kirjoitus julkaistu myös Kalevassa 9.5.2019)

]]>
65 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275736-tukitaan-verovuodot-ja-suljetaan-veroparatiisit#comments Euroopan unioni Harmaa talous Korruptio Veronkierto Verovälttely Thu, 09 May 2019 12:08:19 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275736-tukitaan-verovuodot-ja-suljetaan-veroparatiisit
Tuhoamalla luonnon ihminen tuhoaa itsensä http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275564-tuhoamalla-luonnon-ihminen-tuhoaa-itsensa <p>Nyt on herättävä. Maailman luonnon tila heikentyy ennen näkemätöntä vauhtia. Tänään julkaistun <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10768526" target="_blank">YK:n arvion mukaan</a> joka kahdeksas tunnetuista 8 miljoonasta lajista on uhanalainen. Satojen tuhansien lajien häviämisvauhti jatkuu, jos muutosta ei saada hidastettua. Tutkijoiden arvioiden mukaan vähintään yli kolmannes maapallon luonnosta on tuhoutunut vuoteen 2050 mennessä. Luonnon lisäksi me tuhoamme oman elämämme edellytyksiä, jos esimerkiksi ruuantuotannolle elintärkeät pölyttäjät häviävät maapallolta.</p><p>Suurimpina syinä luonnon tuhoutumiseen ovat muutokset maan ja vesien käytössä, lajien kestämätön hyväksikäyttö, ilmastonmuutos, saastuminen ja vieraslajit. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisen juurisyyt ovat lopulta samat: me ylikulutamme maapallon resursseja.</p><p>Tilanne on vakavuudeltaan verrattavissa viime syksyn IPCC:n ilmastoraporttiin. Tämän luontoraportin pitäisi synnyttää samanlaista toimintaa Suomessa, EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Nykyisen ylikulutukseen perustuvan talousjärjestelmämme ja kertakäyttökulttuurin on muututtava.</p><p>Suomessa tilanne ei ole niin paha kuin monessa muussa paikassa, mutta mekään emme ole onnistuneet pysäyttämään monimuotoisuuden heikkenemistä. Suomessa luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi meidän on tehtävä toimia metsissä, maataloudessa ja kaupungeissa. Talousmetsissä pitäisi nykyistä paremmin huolehtia luonnon monimuotoisuudesta, ja lisäksi Etelä-Suomessa pitäisi suojella ainakin 10 % metsistä. Maatalouden osalta viljelykäytäntöjä tulee muuttaa niin, että luonnon monimuotoisuus parantuu. Kaupungeissa pitäisi huolehtia viheralueiden määrästä ja laadusta. On myös muistettava, että suomalaisten kestämätön kulutus heikentää globaalin talouden tuotantoketjujen kautta luontoa muualla maailmassa.</p><p>EU:n tasolla huomio pitää keskittää ainakin muovin ja kemikaalien käytön rajuun lisääntymiseen, ylikalastukseen ja yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ympäristökestäväksi. Globaalisti olisi tärkeää luoda YK:n biodiversiteettisopimuksesta samankaltainen korkean tason poliittinen sitoumus kuin mikä Pariisin sopimus on ilmaston saralla. Lajien ja elinympäristöjen suojeluun pitää kaikkialla maailmassa ohjata nykyistä enemmän huomiota ja resursseja.</p><p>Luonnon tuhoutuminen tuntuu pelottavalta ja masentavalta. Kuitenkin toivoa on, nyt tarvitaan toimintaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt on herättävä. Maailman luonnon tila heikentyy ennen näkemätöntä vauhtia. Tänään julkaistun YK:n arvion mukaan joka kahdeksas tunnetuista 8 miljoonasta lajista on uhanalainen. Satojen tuhansien lajien häviämisvauhti jatkuu, jos muutosta ei saada hidastettua. Tutkijoiden arvioiden mukaan vähintään yli kolmannes maapallon luonnosta on tuhoutunut vuoteen 2050 mennessä. Luonnon lisäksi me tuhoamme oman elämämme edellytyksiä, jos esimerkiksi ruuantuotannolle elintärkeät pölyttäjät häviävät maapallolta.

Suurimpina syinä luonnon tuhoutumiseen ovat muutokset maan ja vesien käytössä, lajien kestämätön hyväksikäyttö, ilmastonmuutos, saastuminen ja vieraslajit. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisen juurisyyt ovat lopulta samat: me ylikulutamme maapallon resursseja.

Tilanne on vakavuudeltaan verrattavissa viime syksyn IPCC:n ilmastoraporttiin. Tämän luontoraportin pitäisi synnyttää samanlaista toimintaa Suomessa, EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Nykyisen ylikulutukseen perustuvan talousjärjestelmämme ja kertakäyttökulttuurin on muututtava.

Suomessa tilanne ei ole niin paha kuin monessa muussa paikassa, mutta mekään emme ole onnistuneet pysäyttämään monimuotoisuuden heikkenemistä. Suomessa luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi meidän on tehtävä toimia metsissä, maataloudessa ja kaupungeissa. Talousmetsissä pitäisi nykyistä paremmin huolehtia luonnon monimuotoisuudesta, ja lisäksi Etelä-Suomessa pitäisi suojella ainakin 10 % metsistä. Maatalouden osalta viljelykäytäntöjä tulee muuttaa niin, että luonnon monimuotoisuus parantuu. Kaupungeissa pitäisi huolehtia viheralueiden määrästä ja laadusta. On myös muistettava, että suomalaisten kestämätön kulutus heikentää globaalin talouden tuotantoketjujen kautta luontoa muualla maailmassa.

EU:n tasolla huomio pitää keskittää ainakin muovin ja kemikaalien käytön rajuun lisääntymiseen, ylikalastukseen ja yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ympäristökestäväksi. Globaalisti olisi tärkeää luoda YK:n biodiversiteettisopimuksesta samankaltainen korkean tason poliittinen sitoumus kuin mikä Pariisin sopimus on ilmaston saralla. Lajien ja elinympäristöjen suojeluun pitää kaikkialla maailmassa ohjata nykyistä enemmän huomiota ja resursseja.

Luonnon tuhoutuminen tuntuu pelottavalta ja masentavalta. Kuitenkin toivoa on, nyt tarvitaan toimintaa.

]]>
34 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275564-tuhoamalla-luonnon-ihminen-tuhoaa-itsensa#comments Biodiversiteetti IPBES Luonnon monimuotoisuus YK:n biodiversiteettisopimus Mon, 06 May 2019 12:29:15 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275564-tuhoamalla-luonnon-ihminen-tuhoaa-itsensa
Eduskuntavaalit takana – hallitusneuvottelut edessä http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274575-eduskuntavaalit-takana-hallitusneuvottelut-edessa <p>Suomi on saanut uuden eduskunnan. Uusi eduskunta on entistä punavihreämpi ja sukupuolten edustajien suhteen tasapainoisempi. Niin demarit kuin vihreät ja vasemmistoliittokin ottivat sunnuntaina vaalivoiton. Eduskuntavaaleissa suurimman voiton siis ottivat puolueet, jotka korostavat eriarvoisuuden vähentämistä ja kestävää ilmastopolitiikkaa.</p><p>Toivon, että vaalitulos heijastuu myös hallitusohjelmaneuvotteluihin ja neuvotteluiden kokoonpanoon. Suomi tarvitsee hallituksen, joka vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen ja antaa sen viestin, että kaikista pidetään huolta. Suomi ei kestä enää uutta porvarihallitusta.</p><p>Periaatteessa tästä eduskunnasta voi muodostaa monenlaisen hallituspohjan. Tavoittelemisen arvoinen pohja voisi olla moderni kansanrintama, eli sd+vas+vihr+kesk+rkp. Punavihreät puolueet eivät pysty muodostamaan keskenään enemmistöhallitusta, joten muitakin puolueita tarvitaan. On selvää, että yhteistyö keskustan kanssa olisi helpompaa kuin kokoomuksen kanssa, mutta lopulta hallitusohjelma ratkaisee hallitukseen osallistumisen.</p><p>Tässä vaiheessa ei ole mielekästä sulkea liikaa ovia erilaisilta hallituspohjilta. Hallitukseen pitää pyrkiä, sillä siellä voi parhaiten edistää poliittisia tavoitteita ja vaikuttaa siihen, että politiikkaa tehdään tavallisten pieni- ja keskituloisten ihmisten ja ympäristön ehdoilla. Kuitenkaan hallitusyhteistyöhän ei voi osallistua hinnalla millä hyvänsä.</p><p>Omituinen piirre näissä vaaleissa oli se, että keskusta maksoi yksin laskun porvarihallituksen teoista. Se ehkä heijastaa sitä, että harjoitettu politiikka oli kokoomuslaista eivätkä keskustan kannattajat kiittäneet. Todennäköisesti vasemmistoyhteistyö maistuisi paremmin keskustan kannattajille. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti tänään jättävänsä tehtävänsä puheenjohtajana vaalituloksen johdosta. Johtajavaihdos voi avata keskustalle paremmat mahdollisuudet hallitukseen osallistumiselle. Omituista on, että mukana leikkaamassa olleet perussuomalaiset kykenivät pesemään kätensä köyhien kurittamiselta ja säilyttivät kannatuksensa. Melkoinen silmänkääntötemppu.</p><p>Jos demarien hallitustunnustelut eivät johda lopputulokseen, voi pahimmassa tapauksessa edessä olla uusi perusporvarihallitus. Uskon ja toivon kuitenkin, että tähän ei päädytä. Edessä on mielenkiintoiset viikot.</p> Suomi on saanut uuden eduskunnan. Uusi eduskunta on entistä punavihreämpi ja sukupuolten edustajien suhteen tasapainoisempi. Niin demarit kuin vihreät ja vasemmistoliittokin ottivat sunnuntaina vaalivoiton. Eduskuntavaaleissa suurimman voiton siis ottivat puolueet, jotka korostavat eriarvoisuuden vähentämistä ja kestävää ilmastopolitiikkaa.

Toivon, että vaalitulos heijastuu myös hallitusohjelmaneuvotteluihin ja neuvotteluiden kokoonpanoon. Suomi tarvitsee hallituksen, joka vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen ja antaa sen viestin, että kaikista pidetään huolta. Suomi ei kestä enää uutta porvarihallitusta.

Periaatteessa tästä eduskunnasta voi muodostaa monenlaisen hallituspohjan. Tavoittelemisen arvoinen pohja voisi olla moderni kansanrintama, eli sd+vas+vihr+kesk+rkp. Punavihreät puolueet eivät pysty muodostamaan keskenään enemmistöhallitusta, joten muitakin puolueita tarvitaan. On selvää, että yhteistyö keskustan kanssa olisi helpompaa kuin kokoomuksen kanssa, mutta lopulta hallitusohjelma ratkaisee hallitukseen osallistumisen.

Tässä vaiheessa ei ole mielekästä sulkea liikaa ovia erilaisilta hallituspohjilta. Hallitukseen pitää pyrkiä, sillä siellä voi parhaiten edistää poliittisia tavoitteita ja vaikuttaa siihen, että politiikkaa tehdään tavallisten pieni- ja keskituloisten ihmisten ja ympäristön ehdoilla. Kuitenkaan hallitusyhteistyöhän ei voi osallistua hinnalla millä hyvänsä.

Omituinen piirre näissä vaaleissa oli se, että keskusta maksoi yksin laskun porvarihallituksen teoista. Se ehkä heijastaa sitä, että harjoitettu politiikka oli kokoomuslaista eivätkä keskustan kannattajat kiittäneet. Todennäköisesti vasemmistoyhteistyö maistuisi paremmin keskustan kannattajille. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti tänään jättävänsä tehtävänsä puheenjohtajana vaalituloksen johdosta. Johtajavaihdos voi avata keskustalle paremmat mahdollisuudet hallitukseen osallistumiselle. Omituista on, että mukana leikkaamassa olleet perussuomalaiset kykenivät pesemään kätensä köyhien kurittamiselta ja säilyttivät kannatuksensa. Melkoinen silmänkääntötemppu.

Jos demarien hallitustunnustelut eivät johda lopputulokseen, voi pahimmassa tapauksessa edessä olla uusi perusporvarihallitus. Uskon ja toivon kuitenkin, että tähän ei päädytä. Edessä on mielenkiintoiset viikot.

]]>
60 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274575-eduskuntavaalit-takana-hallitusneuvottelut-edessa#comments Kotimaa Eduskuntavaalit 2019 Hallitusneuvottelut Moderni kansanrintama Vasemmistoliitto Tue, 16 Apr 2019 14:06:18 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274575-eduskuntavaalit-takana-hallitusneuvottelut-edessa
Koulutuksen aika on nyt http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272882-koulutuksen-aika-on-nyt <p>Koulutus on Suomen vahvuus ja ylpeys. Me olemme koulutettu ja sivistynyt kansa, joka pärjää osaamisella. Näin me olemme tottuneet ajattelemaan.</p><p>Mutta mitä ihmettä? Suomalaisten nuorten koulutustaso on laskussa! Lasten luku- ja laskutaito heikkenee! Moni nuori jää vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa! Tutkimuspanostukset jäävät jälkeen kilpailijamaita!</p><p>Jo viime vaaleissa annettiin surullisen kuuluisa koulutuslupaus, sanottiin, että koulutuksesta ei enää leikata. No, Sipilän hallitus leikkasi kuitenkin. Ja tuloksena näemme opetuksen määrän vähenemisen ammattikouluissa, kasvavat lapsiryhmät varhaiskasvatuksessa ja korkeakoulujen ahdingon.</p><p>Jatkuva koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä, sillä sen lisäksi että koulutus on inhimillisesti tärkeää, on se myös taloudellinen investointi. Se on investointi tuottavuuteen ja työllisyyteen, sillä ihmiset ovat tärkein tuotannontekijämme. Leikkaamalla koulutuksesta leikkaamme tulevaisuudesta.</p><p>Koulutus ja tutkimus ovat erityisen tärkeää ajassa, jossa muutokset ovat entistä nopeampia ja haasteet entistä suurempia. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla voimme hallita ja selviytyä isoista muutoksista kuten työn murroksesta, robotisaatiosta, ilmastonmuutoksista ja yhteiskunnallisista ja kulttuurisista muutoksista.</p><p>Koulutus ja tutkimus on keskeistä myös työllisyyden kannalta. Suomi voi kansainvälisessä kilpailussa pärjätä vain osaamisella. Matalasti ja heikosti koulutetulle työvoimalle ei nykyisillä työmarkkinoilla ole juuri kysyntää.</p><p>Suomen tavoite on nostaa työllisyysastetta. Työllisyysasteen nostamiselle tulee kuitenkin raja vastaan, jos koulutukseen ei panosteta. Puutteet osaamisessa ja koulutuksessa ovat keskeinen tekijä pitkäaikaistyöttömyyden taustalla.</p><p>Noin 15% nuorista ikäluokista jää vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se on hurja luku, kun tiedämme, että ilman tutkintoa jääminen on varmin tie syrjäytymiseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Koulutusta vaille jääminen tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kouluttaminen.</p><p>Jotta kaikki nuoret suorittaisivat peruskoulun jälkeisen tutkinnon, tulee lukiosta ja ammattikoulutuksesta tehdä aidosti maksutonta ja velvoittavaa. Kannatan oppivelvollisuusiän nostamista 18-ikävuoteen ja toisen asteen aitoa maksuttomuutta. Näin kaikki nuoret pidettäisiin mukana ainakin 18-ikävuoteen asti.</p><p>Pelkkä maksuton toinen aste ja oppivelvollisuuden jatko ei riitä, jos peruskoulusta valmistuu nuoria, jotka eivät kykene suorittamaan toisen asteen opintoja. Katse tulee siis kääntää myös varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Varhaiskasvatus on tehokkain tapa tasata lasten kotitaustasta aiheutuvia eroja, joten varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on nostettava. Peruskoulussa opettajilla täytyy olla mahdollisuus tehdä työtään hyvin, se tarkoittaa pienempiä opetusryhmiä sekä resursseja erityisopettajiin ja koulujen tukihenkilöstöön.</p><p>Sen lisäksi, että meidän on varmistettava lasten ja nuorten laadukas koulutus, tulee meidän kiinnittää kasvavaa huomiota myös aikuisten elinikäiseen oppimiseen ja täydennyskoulutukseen. Samalla pohjakoulutuksella ei nykyään usein pärjää koko työuraa, vaan pitkin työuraa tarvitaan taitojen päivittämistä ja joskus alan vaihtoakin. Työn ohessa opiskelun mahdollisuuksia ja kannusteita tarvitaan lisää. Työn vaihtoehto ei pitäisi olla vain työttömyys, vaan uuden oppiminen.</p><p>Tavoitteena pitää olla, että vähintään puolet nuorisoikäluokasta hankkii korkea-asteen tutkinnon. Nykyisellään siitä ollaan vielä kaukana, ja tavoitteen saavuttaminen vaatii pohjan (eli varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen) laittamista kuntoon, mutta myös lisää aloituspaikkoja ja rahoitusta ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Tavoite ei kuitenkaan voi olla mikään muu, mikäli haluamme tulevaisuudessa menestyä kansainvälisesti.</p><p>Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisiä kilpailijoita tutkimus- ja kehitysrahoituksessa. Suunta on huolestuttava, sillä tutkimus- ja kehityspanokset ovat aivan olennaisia pitkän tähtäimen kilpailukyvyn kannalta. Julkiset panostukset tutkimukseen- ja kehitykseen laittavat liikkeelle myös yksityisiä satsauksia. Tarvitaan yritystukien uudelleentarkastelua, ja painopisteen siirtämistä säilyttävistä yritystuista kohti uudistavaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta.</p><p>Suomen ja suomalaisten nuorten tähden toivon todella, että seuraava eduskunta pitää kiinni koulutuslupauksesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koulutus on Suomen vahvuus ja ylpeys. Me olemme koulutettu ja sivistynyt kansa, joka pärjää osaamisella. Näin me olemme tottuneet ajattelemaan.

Mutta mitä ihmettä? Suomalaisten nuorten koulutustaso on laskussa! Lasten luku- ja laskutaito heikkenee! Moni nuori jää vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa! Tutkimuspanostukset jäävät jälkeen kilpailijamaita!

Jo viime vaaleissa annettiin surullisen kuuluisa koulutuslupaus, sanottiin, että koulutuksesta ei enää leikata. No, Sipilän hallitus leikkasi kuitenkin. Ja tuloksena näemme opetuksen määrän vähenemisen ammattikouluissa, kasvavat lapsiryhmät varhaiskasvatuksessa ja korkeakoulujen ahdingon.

Jatkuva koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä, sillä sen lisäksi että koulutus on inhimillisesti tärkeää, on se myös taloudellinen investointi. Se on investointi tuottavuuteen ja työllisyyteen, sillä ihmiset ovat tärkein tuotannontekijämme. Leikkaamalla koulutuksesta leikkaamme tulevaisuudesta.

Koulutus ja tutkimus ovat erityisen tärkeää ajassa, jossa muutokset ovat entistä nopeampia ja haasteet entistä suurempia. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla voimme hallita ja selviytyä isoista muutoksista kuten työn murroksesta, robotisaatiosta, ilmastonmuutoksista ja yhteiskunnallisista ja kulttuurisista muutoksista.

Koulutus ja tutkimus on keskeistä myös työllisyyden kannalta. Suomi voi kansainvälisessä kilpailussa pärjätä vain osaamisella. Matalasti ja heikosti koulutetulle työvoimalle ei nykyisillä työmarkkinoilla ole juuri kysyntää.

Suomen tavoite on nostaa työllisyysastetta. Työllisyysasteen nostamiselle tulee kuitenkin raja vastaan, jos koulutukseen ei panosteta. Puutteet osaamisessa ja koulutuksessa ovat keskeinen tekijä pitkäaikaistyöttömyyden taustalla.

Noin 15% nuorista ikäluokista jää vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se on hurja luku, kun tiedämme, että ilman tutkintoa jääminen on varmin tie syrjäytymiseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Koulutusta vaille jääminen tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kouluttaminen.

Jotta kaikki nuoret suorittaisivat peruskoulun jälkeisen tutkinnon, tulee lukiosta ja ammattikoulutuksesta tehdä aidosti maksutonta ja velvoittavaa. Kannatan oppivelvollisuusiän nostamista 18-ikävuoteen ja toisen asteen aitoa maksuttomuutta. Näin kaikki nuoret pidettäisiin mukana ainakin 18-ikävuoteen asti.

Pelkkä maksuton toinen aste ja oppivelvollisuuden jatko ei riitä, jos peruskoulusta valmistuu nuoria, jotka eivät kykene suorittamaan toisen asteen opintoja. Katse tulee siis kääntää myös varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Varhaiskasvatus on tehokkain tapa tasata lasten kotitaustasta aiheutuvia eroja, joten varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on nostettava. Peruskoulussa opettajilla täytyy olla mahdollisuus tehdä työtään hyvin, se tarkoittaa pienempiä opetusryhmiä sekä resursseja erityisopettajiin ja koulujen tukihenkilöstöön.

Sen lisäksi, että meidän on varmistettava lasten ja nuorten laadukas koulutus, tulee meidän kiinnittää kasvavaa huomiota myös aikuisten elinikäiseen oppimiseen ja täydennyskoulutukseen. Samalla pohjakoulutuksella ei nykyään usein pärjää koko työuraa, vaan pitkin työuraa tarvitaan taitojen päivittämistä ja joskus alan vaihtoakin. Työn ohessa opiskelun mahdollisuuksia ja kannusteita tarvitaan lisää. Työn vaihtoehto ei pitäisi olla vain työttömyys, vaan uuden oppiminen.

Tavoitteena pitää olla, että vähintään puolet nuorisoikäluokasta hankkii korkea-asteen tutkinnon. Nykyisellään siitä ollaan vielä kaukana, ja tavoitteen saavuttaminen vaatii pohjan (eli varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen) laittamista kuntoon, mutta myös lisää aloituspaikkoja ja rahoitusta ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Tavoite ei kuitenkaan voi olla mikään muu, mikäli haluamme tulevaisuudessa menestyä kansainvälisesti.

Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisiä kilpailijoita tutkimus- ja kehitysrahoituksessa. Suunta on huolestuttava, sillä tutkimus- ja kehityspanokset ovat aivan olennaisia pitkän tähtäimen kilpailukyvyn kannalta. Julkiset panostukset tutkimukseen- ja kehitykseen laittavat liikkeelle myös yksityisiä satsauksia. Tarvitaan yritystukien uudelleentarkastelua, ja painopisteen siirtämistä säilyttävistä yritystuista kohti uudistavaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta.

Suomen ja suomalaisten nuorten tähden toivon todella, että seuraava eduskunta pitää kiinni koulutuslupauksesta.

]]>
1 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272882-koulutuksen-aika-on-nyt#comments Koulutus koulutuspolitiikka Maksuton toinen aste Fri, 29 Mar 2019 10:35:46 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272882-koulutuksen-aika-on-nyt
Enemmän irti metsistä http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272612-enemman-irti-metsista <p>Metsät ovat Suomelle erittäin tärkeitä, niin talouden, kulttuurin kuin ilmaston ja ympäristönkin näkökulmasta. Metsäteollisuus on yksi Suomen tärkeistä teollisuuden haaroista. Suomalaiset ovat metsäläisiä ja metsillä on tärkeä merkitys sielunmaisemassamme ja elämäntavassamme. Metsät ovat tärkeä hiilinielu ja hiilivarasto ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Metsät ovat monien lajien koti ja monimuotoisuuden kehto.</p><p>Metsäteollisuus, kuten muukin teollisuus, on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut muutosten kourissa. Muutosta on ajanut talouden globalisaatio, kysynnän muutokset ja tuotannon automatisaatio. Nämä kaikki muutostrendit näkyvät nyt Oulussa, jossa Stora Enso aikoo lopettaa hienopaperin tuotannon globaalin kysynnän laskiessa ja muuttaa toisen paperilinjan kartonkilinjaksi. Uusi kartonkitehdas on entistä koneellisempi ja työllistää vähemmän ihmisiä, vaikka puuraaka-ainetta kuluu entistä enemmän. Tehtaan tuotannon jalostusarvo laskee entisestä.</p><p>Stora Enson päätöksen taustalla on hienopaperin kysynnän lasku, eikä sille ole paljoa tehtävissä. Kartongille sen sijaan on kasvava kysyntä. Yhtiö hakee maksimaalista kannattavuutta. Vaikka yhtiön päätös on kysynnän muutosten kannalta ymmärrettävä, on se kansantalouden kannalta hankala.</p><p>Suomen tulisi saada arvokkaasta puuraaka-aineesta irti enemmän jalostusarvoa ja työtä. Nyt Stora Enson tapauksessa on käymässä päinvastoin, puuraaka-aineen jalostusarvo laskee ja vaikka raaka-ainetta kulutetaan enemmän, niin työpaikoista häviää jopa 2/3. Myös paperiliiton puheenjohtaja <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.396358" target="_blank">Petri Vanhala korostaa, että me tarvitsemme enemmän jatkojalostusta ja siihen liittyviä työpaikkoja</a>.&nbsp;</p><p>Toinen näkökulma liittyy metsien käytön ilmastovaikutuksiin. Metsät ovat tärkeä hiilinielu, eli ne imevät hiiltä pois ilmakehästä ja siten hidastavat ilmastonmuutosta. Metsien hakkuiden kasvattaminen pienentää hiilinieluja seuraavien 15 vuoden aikana, ja koska ilmastonmuutoksen hillinnällä on kiire, ei hiilinieluja olisi varaa pienentää tulevina kriittisinä vuosina. Suomen pitää joka tapauksessa saavuttaa meille asetetut päästövähennystavoitteet ja jos hiilinieluja kuitenkin pienenennetään, tulee meidän kompensoida pieneneviä hiilinieluja tekemällä entistä enemmän päästövähennyksiä muilta sektoreilta. Se taas on hankalaa ja kallista.</p><p>On siis kansantalouden, ilmaston ja työllisyyden kannalta ongelmallista, että metsäteollisuutemme arvonlisä laskee, mutta puun kulutus kasvaa. Vaikka puun kulutus on nousussa, ei metsäteollisuuden työpaikkojen määrä kasva, sillä modernit tehtaat ovat entistä automaattisempia ja tarvitsevat vähemmän työvoimaa.</p><p>Miten metsiä siis tulisi käyttää? Tulisi nostaa metsäteollisuuden jalostusarvoa, eli tehdä pidemmälle jalostettuja ja arvokkaampia tuotteita. Mielellään vielä sellaisia tuotteita, joita käytetään pitkään ja joissa hiili pysyy sitoutuneena pitkään. Esimerkkejä metsäraaka-aineesta valmistettavista korkean jalostusasteen tuotteista ovat puurakennukset, tekstiilit ja lääkkeet.</p><p>Ei ole kovin kestävä tie, jos Suomi toimii vain muun maailman puupeltona. Metsistä pitäisi saada enemmän irti arvoa, näin ei olisi myöskään niin kovia paineita kasvattaa hakkuumääriä. Puun jalostusastetta pitäisi nostaa ja jalostus pitäisi tehdä mahdollisimman pitkälle Suomessa. Näin saisimme arvonlisän ja työn jäämään Suomeen.</p><p>Miten paljon puhuttua korkeampaa jalostusarvoa saataisiin? Se vaatisi tutkimusta, tuotekehitystä ja investointeja. Tähän tarvitaan myös valtion panoksia, sillä julkinen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus on olennainen tekijä teollisuuden ja talouden kehittämisessä ja uudistamisessa. Tarvittaisiin pilotti-projekteja ja innovatiivisia hankintoja. Stora Enso on valtion osittain omistama ja kovaa tulosta tekevät yhtiö, joten toivoisi, että se satsaisi entistä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja pyrkisi kehittämään jalostusastetta ja arvoketjua Suomessa. Olisi toivottavaa, että Stora ja muu metsäsektori kehittäisi Suomessa muutakin kuin matalan jalostusasteen bulkkituotantoa.</p><p>Suomessa on suuri määrä yritystukia, joista aivan liian pieni osa kohdistuu taloutta uudistavaan tki-rahoitukseen. Sipilän hallitus ei halunnut koskea yritystukiin vaan siirsi asian parlamentaariseen työryhmään, jossa uudistuksia ei valitettavasti saatu tehtyä. Seuraavalla hallituskaudella tämä asia ei voi enää odottaa, jos Suomeen halutaan luoda uutta työtä ja kilpailukykyä pitkällä jänteellä.</p><p>Suomen taloutta ei voida rakentaa vain lisääntyvän bulkkituotannon varaan, meidän olisi saatava enemmän irti metsistämme. Puuraaka-aine on käytettävä viisaammin, koska hakkuumääriä ei nykyisestä voida kasvattaa vaarantamatta ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnon monimuotoisuutta.</p><p>Yhtälö on vaikea ja poliittiset keinot hakkuumäärien sääntelemiseksi ovat rajalliset, sillä puukauppaa käydään pääasiassa yksityisten metsänomistajien ja yhtiöiden välillä. Joitain keinoja kuitenkin on, esimerkiksi valtion omistaman Metsähallituksen puunmyynnin sääntely, yksityisten metsänomistajien kannustaminen kasvattamaan metsäänsä vanhemmiksi ja näin sitomaan enemmän hiiltä sekä metsälain ja Kemera-tuen kautta tehtävä ohjaaminen.</p><p>Oulun kannalta Stora Enson irtisanomiset ovat vaikea pala, ja erityisen vaikea pala ne ovat tietysti irtisanottavien kannalta. Suomen talouden kannalta jalostusasteen lasku on myös valitettavaa. On kuitenkin hyvä, että yhtiö jatkaa toimintaansa Oulussa, joskin työllistäen vähemmän. Toivottavaa kuitenkin olisi, että toimintaa kehitettäisiin Oulussa niin, että puusta saataisiin irti enemmän työtä ja jalostusarvoa.</p><p>Joka tapauksessa muutoksia on edessä, ja Stora Ensolta irtisanottavat ihmiset tarvitsevat muutostukea. Muutostuen järjestämiseen tarvitaan panoksia niin yhtiöltä kuin valtioltakin. Muutostukea tarvitaan myös Stora Enson alihankintaketjun yrityksille ja työntekijöille. Meidän on pystyttävä huolehtimaan siitä, että jokaisella irtisanotulla on mahdollisuus työllistymiseen tai halutessaan kouluttautumiseen mahdollisimman nopeasti. Mahdolliset irtisanomiset ovat edessä syksyllä 2020, joten muutokseen varautumisen ja muutostuen on alettava heti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Metsät ovat Suomelle erittäin tärkeitä, niin talouden, kulttuurin kuin ilmaston ja ympäristönkin näkökulmasta. Metsäteollisuus on yksi Suomen tärkeistä teollisuuden haaroista. Suomalaiset ovat metsäläisiä ja metsillä on tärkeä merkitys sielunmaisemassamme ja elämäntavassamme. Metsät ovat tärkeä hiilinielu ja hiilivarasto ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Metsät ovat monien lajien koti ja monimuotoisuuden kehto.

Metsäteollisuus, kuten muukin teollisuus, on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut muutosten kourissa. Muutosta on ajanut talouden globalisaatio, kysynnän muutokset ja tuotannon automatisaatio. Nämä kaikki muutostrendit näkyvät nyt Oulussa, jossa Stora Enso aikoo lopettaa hienopaperin tuotannon globaalin kysynnän laskiessa ja muuttaa toisen paperilinjan kartonkilinjaksi. Uusi kartonkitehdas on entistä koneellisempi ja työllistää vähemmän ihmisiä, vaikka puuraaka-ainetta kuluu entistä enemmän. Tehtaan tuotannon jalostusarvo laskee entisestä.

Stora Enson päätöksen taustalla on hienopaperin kysynnän lasku, eikä sille ole paljoa tehtävissä. Kartongille sen sijaan on kasvava kysyntä. Yhtiö hakee maksimaalista kannattavuutta. Vaikka yhtiön päätös on kysynnän muutosten kannalta ymmärrettävä, on se kansantalouden kannalta hankala.

Suomen tulisi saada arvokkaasta puuraaka-aineesta irti enemmän jalostusarvoa ja työtä. Nyt Stora Enson tapauksessa on käymässä päinvastoin, puuraaka-aineen jalostusarvo laskee ja vaikka raaka-ainetta kulutetaan enemmän, niin työpaikoista häviää jopa 2/3. Myös paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala korostaa, että me tarvitsemme enemmän jatkojalostusta ja siihen liittyviä työpaikkoja

Toinen näkökulma liittyy metsien käytön ilmastovaikutuksiin. Metsät ovat tärkeä hiilinielu, eli ne imevät hiiltä pois ilmakehästä ja siten hidastavat ilmastonmuutosta. Metsien hakkuiden kasvattaminen pienentää hiilinieluja seuraavien 15 vuoden aikana, ja koska ilmastonmuutoksen hillinnällä on kiire, ei hiilinieluja olisi varaa pienentää tulevina kriittisinä vuosina. Suomen pitää joka tapauksessa saavuttaa meille asetetut päästövähennystavoitteet ja jos hiilinieluja kuitenkin pienenennetään, tulee meidän kompensoida pieneneviä hiilinieluja tekemällä entistä enemmän päästövähennyksiä muilta sektoreilta. Se taas on hankalaa ja kallista.

On siis kansantalouden, ilmaston ja työllisyyden kannalta ongelmallista, että metsäteollisuutemme arvonlisä laskee, mutta puun kulutus kasvaa. Vaikka puun kulutus on nousussa, ei metsäteollisuuden työpaikkojen määrä kasva, sillä modernit tehtaat ovat entistä automaattisempia ja tarvitsevat vähemmän työvoimaa.

Miten metsiä siis tulisi käyttää? Tulisi nostaa metsäteollisuuden jalostusarvoa, eli tehdä pidemmälle jalostettuja ja arvokkaampia tuotteita. Mielellään vielä sellaisia tuotteita, joita käytetään pitkään ja joissa hiili pysyy sitoutuneena pitkään. Esimerkkejä metsäraaka-aineesta valmistettavista korkean jalostusasteen tuotteista ovat puurakennukset, tekstiilit ja lääkkeet.

Ei ole kovin kestävä tie, jos Suomi toimii vain muun maailman puupeltona. Metsistä pitäisi saada enemmän irti arvoa, näin ei olisi myöskään niin kovia paineita kasvattaa hakkuumääriä. Puun jalostusastetta pitäisi nostaa ja jalostus pitäisi tehdä mahdollisimman pitkälle Suomessa. Näin saisimme arvonlisän ja työn jäämään Suomeen.

Miten paljon puhuttua korkeampaa jalostusarvoa saataisiin? Se vaatisi tutkimusta, tuotekehitystä ja investointeja. Tähän tarvitaan myös valtion panoksia, sillä julkinen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus on olennainen tekijä teollisuuden ja talouden kehittämisessä ja uudistamisessa. Tarvittaisiin pilotti-projekteja ja innovatiivisia hankintoja. Stora Enso on valtion osittain omistama ja kovaa tulosta tekevät yhtiö, joten toivoisi, että se satsaisi entistä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja pyrkisi kehittämään jalostusastetta ja arvoketjua Suomessa. Olisi toivottavaa, että Stora ja muu metsäsektori kehittäisi Suomessa muutakin kuin matalan jalostusasteen bulkkituotantoa.

Suomessa on suuri määrä yritystukia, joista aivan liian pieni osa kohdistuu taloutta uudistavaan tki-rahoitukseen. Sipilän hallitus ei halunnut koskea yritystukiin vaan siirsi asian parlamentaariseen työryhmään, jossa uudistuksia ei valitettavasti saatu tehtyä. Seuraavalla hallituskaudella tämä asia ei voi enää odottaa, jos Suomeen halutaan luoda uutta työtä ja kilpailukykyä pitkällä jänteellä.

Suomen taloutta ei voida rakentaa vain lisääntyvän bulkkituotannon varaan, meidän olisi saatava enemmän irti metsistämme. Puuraaka-aine on käytettävä viisaammin, koska hakkuumääriä ei nykyisestä voida kasvattaa vaarantamatta ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnon monimuotoisuutta.

Yhtälö on vaikea ja poliittiset keinot hakkuumäärien sääntelemiseksi ovat rajalliset, sillä puukauppaa käydään pääasiassa yksityisten metsänomistajien ja yhtiöiden välillä. Joitain keinoja kuitenkin on, esimerkiksi valtion omistaman Metsähallituksen puunmyynnin sääntely, yksityisten metsänomistajien kannustaminen kasvattamaan metsäänsä vanhemmiksi ja näin sitomaan enemmän hiiltä sekä metsälain ja Kemera-tuen kautta tehtävä ohjaaminen.

Oulun kannalta Stora Enson irtisanomiset ovat vaikea pala, ja erityisen vaikea pala ne ovat tietysti irtisanottavien kannalta. Suomen talouden kannalta jalostusasteen lasku on myös valitettavaa. On kuitenkin hyvä, että yhtiö jatkaa toimintaansa Oulussa, joskin työllistäen vähemmän. Toivottavaa kuitenkin olisi, että toimintaa kehitettäisiin Oulussa niin, että puusta saataisiin irti enemmän työtä ja jalostusarvoa.

Joka tapauksessa muutoksia on edessä, ja Stora Ensolta irtisanottavat ihmiset tarvitsevat muutostukea. Muutostuen järjestämiseen tarvitaan panoksia niin yhtiöltä kuin valtioltakin. Muutostukea tarvitaan myös Stora Enson alihankintaketjun yrityksille ja työntekijöille. Meidän on pystyttävä huolehtimaan siitä, että jokaisella irtisanotulla on mahdollisuus työllistymiseen tai halutessaan kouluttautumiseen mahdollisimman nopeasti. Mahdolliset irtisanomiset ovat edessä syksyllä 2020, joten muutokseen varautumisen ja muutostuen on alettava heti.

]]>
2 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272612-enemman-irti-metsista#comments Ilmastonmuutos Metsätalous Metsäteollisuus Stora Enso Suomen talous ja työllisyys Tue, 26 Mar 2019 11:57:58 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272612-enemman-irti-metsista
Mielenterveyden hätätila http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272288-mielenterveyden-hatatila <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10698717" target="_blank">Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet</a> yleisimmäksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Joka päivä yhdeksän ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi.</p><p>Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vain jäävuoren huippu. Moni työssäkäyvä, työtön, nuori ja eläkeläinen kärsii mielenterveyden ongelmista. Jopa puolet kärsii mielenterveysongelmista jossain vaiheessa elämänsä aikana.</p><p>On selvää, että mielenterveysongelmat ovat yksi suurimmista kansanterveydellisistä haasteistamme. Ne heikentävät monien hyvinvointia ja elämänlaatua, ja sairastuneen lisäksi kärsivät myös omaiset. Selvää myös on, että mielenterveyden kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat. Työkyvyttömyyden lisäksi kustannuksia aiheuttavat sairaspoissaolot sekä pahaksi äityneiden ongelmien seuraukset ja niiden hoito.</p><p>Vaikka kysymys on megaluokan kansanterveydellisestä ongelmasta, silti mielenterveyspalvelut ja mielenterveysongelmien ehkäisy ovat paikoin pahasti retuperällä. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä vain kymmenen prosenttia kertoo saaneensa tarvitsemaansa apua. Moni ennenaikainen eläköityminen olisi siis estettävissä paremmilla palveluilla.</p><p>Ihmiset kertovat siitä, kuinka palveluihin pääsyä pitää jonottaa ja odottaa. He kertovat siitä, kuinka joka kerta vaihtuva lääkäri tekee pitkäjänteisen potilassuhteen rakentamisesta mahdotonta. He kertovat siitä, kuinka terapian sijaan tarjolla on vain pilleripurkki. He kertovat siitä, kuinka eriarvoisessa asemassa ihmiset ovat sen suhteen, onko heillä varaa mennä yksityiselle itse kustantamaansa terapiaan.</p><p>Mielenterveysongelmien hoidon kustannukset eriarvoistavat suomalaisia. Tuoreen&nbsp;<a href="https://read.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/health-at-a-glance-europe-2018_health_glance_eur-2018-en?fbclid=IwAR1X-m9tHsgq4PMvgnzzH6INkI1G9FKKBmRB3lXvvcpB8ypJ1QG4JAn0WFs#page26">OECD-raportin</a>&nbsp;mukaan köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteys on Suomessa ilmeinen. Eri tuloryhmien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Suomessa Euroopan maista korkein.</p><p>Tarvitaan lisää matalan kynnyksen palveluita. Lääkärille pitää päästä nopeasti ja lääkärin pitää pystyä ohjaamaan potilas keskusteluhoitoon varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Kustannukset eivät saa olla este hoidon saamiselle.</p><p>Suomeen tarvitaan terapiatakuu. Mielenterveysalan järjestöt kampanjoivat parhaillaan terapiatakuun puolesta, joka takaisi kaikille nopean hoitoonpääsyn (<a href="http://mielenterveyspooli.fi/terapiatakuu/" target="_blank">http://mielenterveyspooli.fi/terapiatakuu/</a>). Ehdotus perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.</p><p>Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapiaan pääsyä pitää helpottaa. Esimerkiksi psykoterapeuttien koulutuksen muuttaminen maksuttomaksi voisi lisätä terapeuttien määrää ja sitä kautta terapian saatavuutta. Kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan kuitenkin lisäksi paremmat mahdollisuudet varhaiseen lyhytpsykoterapiaan sekä muihin psykososiaalisiin lyhytinterventioihin julkisessa perusterveydenhuollossa.</p><p>Jotta voimme vähentää mielenterveysongelmia ja niihin liittyvää inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia, niin hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta on parannettava. Oikea-aikaisen avun myötä mielenterveyden oireiden ja häiriöiden syveneminen vähenisi. Tarve pitkäkestoisille ja raskaille palveluille vähenisi.</p><p>Terapiatakuun kustannuksiksi on arvioitu 35 miljoonaa euroa. Se on aika pieni hinta sen rinnalla, että mielenterveysongelmien kustannukset yhteiskunnalle ovat 11 miljardia euroa. Sijoitus mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen maksaisi itsensä takaisin jopa kymmenkertaisena koska sairausetuuksien käyttö, työnantajien sairauspoissaolokustannukset, tarve raskaille palveluille ja ennenaikaiset eläköitymiset vähenevät. Mielenterveysongelmien aiheuttama työkyvyttömyys on myös esteenä työllisyysasteen nostamistavoitteille, joten mielenterveyteen satsaaminen on todella kannattava investointi.</p><p>Kannatan lämpimästi terapiatakuuta. Se parantaisi kansalaisten hyvinvointia ja kansantaloutta. Terapiatakuu ei kuitenkaan yksistään ratkaise mielenterveyskriisiä, vaan meidän tulee myös panostaa koko hoitoketjun toimivuuteen sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden vahvistamiseen.</p><p><a href="https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen" target="_blank">Tiedetään</a>, että mielenterveyttä edistetään yksilötasolla tukemalla esimerkiksi itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamista. Yhteisötasolla mielenterveyttä edistetään vahvistamalla sosiaalista tukea ja osallisuutta sekä lisäämällä lähiympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Rakenteellisesti mielenterveyttä edistetään esimerkiksi turvaamalla taloudellinen toimeentulo ja tekemällä yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vähentävät syrjintää, köyhyyttä ja epätasa-arvoa. Mielenterveyden vahvistaminen tulee ottaa huomioon myös työelämässä, kouluissa, sosiaalipolitiikassa ja koko yhteiskunnassa.</p><p>Syy mielenterveysongelmien tilastolliseen lisääntymiseen löytyy varmaankin osittain siitä, että ongelmista puhutaan entistä avoimemmin ja ongelmat osataan tunnistaa. Kuitenkin mielenterveysongelmien lisääntymisen taustalla lienee myös aitoa kehitystä. Meidän tulisikin miettiä, mikä yhteiskunnassamme, kulttuurissamme ja taloudessamme altistaa ihmisiä lisääntyville mielenterveysongelmille? Yksi syy saattaa löytyä joka paikassa esiinnousevasta kilpailu-mentaliteetistä, kasvavista työ-, suoristus- ja ulkonäköpaineista. Muuttamalla yhteiskuntaa ihmillisemmäksi voimme ehkä myös ehkäistä mielenterveysongelmia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet yleisimmäksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Joka päivä yhdeksän ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi.

Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vain jäävuoren huippu. Moni työssäkäyvä, työtön, nuori ja eläkeläinen kärsii mielenterveyden ongelmista. Jopa puolet kärsii mielenterveysongelmista jossain vaiheessa elämänsä aikana.

On selvää, että mielenterveysongelmat ovat yksi suurimmista kansanterveydellisistä haasteistamme. Ne heikentävät monien hyvinvointia ja elämänlaatua, ja sairastuneen lisäksi kärsivät myös omaiset. Selvää myös on, että mielenterveyden kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat. Työkyvyttömyyden lisäksi kustannuksia aiheuttavat sairaspoissaolot sekä pahaksi äityneiden ongelmien seuraukset ja niiden hoito.

Vaikka kysymys on megaluokan kansanterveydellisestä ongelmasta, silti mielenterveyspalvelut ja mielenterveysongelmien ehkäisy ovat paikoin pahasti retuperällä. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä vain kymmenen prosenttia kertoo saaneensa tarvitsemaansa apua. Moni ennenaikainen eläköityminen olisi siis estettävissä paremmilla palveluilla.

Ihmiset kertovat siitä, kuinka palveluihin pääsyä pitää jonottaa ja odottaa. He kertovat siitä, kuinka joka kerta vaihtuva lääkäri tekee pitkäjänteisen potilassuhteen rakentamisesta mahdotonta. He kertovat siitä, kuinka terapian sijaan tarjolla on vain pilleripurkki. He kertovat siitä, kuinka eriarvoisessa asemassa ihmiset ovat sen suhteen, onko heillä varaa mennä yksityiselle itse kustantamaansa terapiaan.

Mielenterveysongelmien hoidon kustannukset eriarvoistavat suomalaisia. Tuoreen OECD-raportin mukaan köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteys on Suomessa ilmeinen. Eri tuloryhmien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Suomessa Euroopan maista korkein.

Tarvitaan lisää matalan kynnyksen palveluita. Lääkärille pitää päästä nopeasti ja lääkärin pitää pystyä ohjaamaan potilas keskusteluhoitoon varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Kustannukset eivät saa olla este hoidon saamiselle.

Suomeen tarvitaan terapiatakuu. Mielenterveysalan järjestöt kampanjoivat parhaillaan terapiatakuun puolesta, joka takaisi kaikille nopean hoitoonpääsyn (http://mielenterveyspooli.fi/terapiatakuu/). Ehdotus perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapiaan pääsyä pitää helpottaa. Esimerkiksi psykoterapeuttien koulutuksen muuttaminen maksuttomaksi voisi lisätä terapeuttien määrää ja sitä kautta terapian saatavuutta. Kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan kuitenkin lisäksi paremmat mahdollisuudet varhaiseen lyhytpsykoterapiaan sekä muihin psykososiaalisiin lyhytinterventioihin julkisessa perusterveydenhuollossa.

Jotta voimme vähentää mielenterveysongelmia ja niihin liittyvää inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia, niin hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta on parannettava. Oikea-aikaisen avun myötä mielenterveyden oireiden ja häiriöiden syveneminen vähenisi. Tarve pitkäkestoisille ja raskaille palveluille vähenisi.

Terapiatakuun kustannuksiksi on arvioitu 35 miljoonaa euroa. Se on aika pieni hinta sen rinnalla, että mielenterveysongelmien kustannukset yhteiskunnalle ovat 11 miljardia euroa. Sijoitus mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen maksaisi itsensä takaisin jopa kymmenkertaisena koska sairausetuuksien käyttö, työnantajien sairauspoissaolokustannukset, tarve raskaille palveluille ja ennenaikaiset eläköitymiset vähenevät. Mielenterveysongelmien aiheuttama työkyvyttömyys on myös esteenä työllisyysasteen nostamistavoitteille, joten mielenterveyteen satsaaminen on todella kannattava investointi.

Kannatan lämpimästi terapiatakuuta. Se parantaisi kansalaisten hyvinvointia ja kansantaloutta. Terapiatakuu ei kuitenkaan yksistään ratkaise mielenterveyskriisiä, vaan meidän tulee myös panostaa koko hoitoketjun toimivuuteen sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden vahvistamiseen.

Tiedetään, että mielenterveyttä edistetään yksilötasolla tukemalla esimerkiksi itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamista. Yhteisötasolla mielenterveyttä edistetään vahvistamalla sosiaalista tukea ja osallisuutta sekä lisäämällä lähiympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Rakenteellisesti mielenterveyttä edistetään esimerkiksi turvaamalla taloudellinen toimeentulo ja tekemällä yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vähentävät syrjintää, köyhyyttä ja epätasa-arvoa. Mielenterveyden vahvistaminen tulee ottaa huomioon myös työelämässä, kouluissa, sosiaalipolitiikassa ja koko yhteiskunnassa.

Syy mielenterveysongelmien tilastolliseen lisääntymiseen löytyy varmaankin osittain siitä, että ongelmista puhutaan entistä avoimemmin ja ongelmat osataan tunnistaa. Kuitenkin mielenterveysongelmien lisääntymisen taustalla lienee myös aitoa kehitystä. Meidän tulisikin miettiä, mikä yhteiskunnassamme, kulttuurissamme ja taloudessamme altistaa ihmisiä lisääntyville mielenterveysongelmille? Yksi syy saattaa löytyä joka paikassa esiinnousevasta kilpailu-mentaliteetistä, kasvavista työ-, suoristus- ja ulkonäköpaineista. Muuttamalla yhteiskuntaa ihmillisemmäksi voimme ehkä myös ehkäistä mielenterveysongelmia.

]]>
3 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272288-mielenterveyden-hatatila#comments Mielenterveys Mielenterveyspalvelut Terapiatakuu Fri, 22 Mar 2019 11:28:15 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272288-mielenterveyden-hatatila