EU vaikuttaa myös suomalaiseen työntekijään
Euroopan unioni ja sen päätöksenteko vaikuttaa meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Vaikka työmarkkina-asioista päätetään paljolti työmarkkinaosapuolten kesken ja suomalaisella työlainsäädännöllä, niin silti EU vaikuttaa monella tavalla myös työelämään ja työntekijöihin.
Työntekijöiden vapaa liikkuvuus EU-jäsenmaiden välillä on mullistanut työmarkkinoitamme. Se on tuonut mukanaan hyvää myös suomalaisten ulkomaille suuntautuneen työssäkäynnin osalta, mutta toisaalta on johtanut monen Suomeen töihin tulleen ala-arvoiseen hyväksikäyttöön halpatyövoimana.
Oikeisto on rakentanut EU:ta suuren bisneksen ehdoilla eikä työelämäoikeuksiin ole kiinnitetty aina riittävästi huomiota ja toisaalta EU on talouspoliittisen ohjauksen kautta painostanut jäsenmaita jopa heikentämään työelämäoikeuksia.
On epäoikeudenmukaista, että markkinamekanismi ja talouskurisäännöt ovat unionin erityisessä suojauksessa, mutta duunari ei ole.
Työelämää koskevista sosiaalisista oikeuksista on tehtävä sitova osa EU-sääntelyä ja työntekijöiden suojaa on vahvistettava.
EU ei saa talouspoliittisella ohjauksella murtaa työehtosopimuksia tai minimipalkkauksia. EU:lle ei saa antaa myöskään mahdollisuutta ajaa jäsenmaiden julkisia palveluita yksityistämiseen talouden kiristysruuvin avulla.
On vahvistettava sitä periaatetta, että kussakin maassa noudatetaan maan työehtosopimuksia ja lakeja ja maksetaan niiden mukaista palkkaa ja että jokaisen on saatava samasta työstä sama palkka.
Tätä ei saavuteta vain toiveilla, vaan asiaan valvontaa varten perustettavalle Euroopan työviranomaiselle on taattava riittävät valtuudet puuttua epäkohtiin.
EU-sääntelyllä on luotava turvaa myös uusiin työn muotoihin, kuten alusta- ja freelancertyöhön. Työoikeuksien on koskettava myös alustatyöläisiä ja freelancer-työntekijöille on annettava järjestäytymisoikeus.
Vaikka europarlamentti tuntuisi äärimmäisen kaukaiselta norsunluutornilta tavallisen työntekijän korvaan, tosiasiassa siellä käytetään suurta valtaa myös työelämää koskevissa kysymyksissä.
Iso osa Suomen lainsäädännöstä luodaan EU-tasolla. Siksi on tärkeää, että jokainen työelämän parantamisesta kiinnostunut ihminen äänestäisi tulevissa eurovaaleissa.
(Kirjoitus on julkaistu myös Turun Sanomissa 12.5.)
Vasemmistolla olisi kaksi vaihtoehtoa. Joku puolustaa Suomea, suomalaista duunaria, muiden maiden riistoa, halpatyövoimaa vastaan. Taikka sitten saada suomalaiset työehdot koskemaan koko planeettaa. Ensimmäinen onnistuisi jälkimmöinen on utopiaa ja syy miksi vasemmistoliitto on 8% pikkupuolue.
Ilmoita asiaton viesti
Puolalainen (tai romanialainen tai vaikkapa bulgarialainen) yhtiö A tekee sopimuksen suomalaisen yrityksen B kanssa työn suorittamisesta Suomessa. Sopimuksen arvo on miljoona euroa. Työntekijät lähetetään yritys A:n kotimaasta Suomeen kahdeksi kuukaudeksi suorittamaan sovittu työ.
Minkä maan työehtosopimuksen mukaista palkkaa työntekijöille maksetaan? Jos he saavat esimerkiksi 5 euroa tunti, joka lienee alle minkä tahansa alan suomalaisen työehtosopimuksessa sovitun alimman tuntipalkan, mitä keinoja on puuttua tällaiseen Sarkkisen mielestä nyt ja mitä pitäisi tehdä? Mitä jos nämä työntekijät työskentelevät vaikkapa 13 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa, joka lienee vastoin Suomen työaikalakia? Mitä keinoja on puuttua tällaiseen?
Sarkkinen ei koskaan vastaa yhteenkään kommenttiin blogissaan, koska ei kykene siihen. Tuskin edes lukee kommentteja.
Ilmoita asiaton viesti
Palkkojen yhtenmukaistaminen tarkoittaa myös elinkustannusten yhdenmukaistamista Euroopan unionin tasolla, jota en usko tapahtuvan. Euroopan unioni on perustettu vapaakaupan ihanteelle, jossa kauppaehtoistaminen on keskeisessä asemassa valtioiden taloutta.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jotta suomalainen työntekijä voi pärjätä kauppaehtoisen järjestelmän rakenteissa, tulee hänen kouluttautua niin korkealle, että tavalliset ”duunarihommat” jäisivät väistämättä ulkolaisille halpatyöntekijöille.
Todennäköisesti korkeakouluttautuminen tarkoittaa myös merkittävää halukkuutta siirtyä ”vapaakaupan” todellisuudessa toiseen EU maahan, joka on hinta vapaakaupasta.
Väitän siis, että siirtolaiskysymykset ovat kauttaaltaan vapaakaupan ihanteiden tulosta, valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti