Kansalaisaloitteiden erilaiset kohtalot
Tällä viikolla eduskunta on käsitellyt montaa tärkeää kansalaisaloitetta. Käsittelyssä olivat kansalaisaloitteet aktiivimallin perumisesta, vakuutuslääkärijärjestelmän uudistamisesta, toisen asteen koulutuksen muuttamisesta aidosti maksuttomaksi sekä Ei myytävänä -aloite vammaispalveluiden kilpailuttamisen lopettamiseksi.
Kansalaisaloitteet saivat eduskunnan valiokunnissa hyvin erilaiset vastaanotot. Aktiivimallin kaatamiseen tähtäävä kansalaisaloite äänestettiin hallituspuolueiden edustajien äänin nurin. Eli hallituspuolueet eivät vieläkään ole valmiita tarkastelemaan epäonnistuneeksi osoittautunutta ja työttömiä kyykyttävää aktiivimallia. Hallitus on kaatamassa kansalaisaloitteen siitä huolimatta, että nyt tiedetään, kuinka epäonnistunut aktiivimalli on ollut. Hallituksen mukaan sen ei pitänyt olla leikkuri, mutta se on leikannut noin 150 000 työttömän työttömyysturvaa. Leikkuri on iskenyt erityisesti jo valmiiksi vaikeassa asemassa oleviin työttömiin, eli iäkkäimpiin pitkäaikaistyöttömiin. Nyt olisi korkea aika kaataa aktiivimalli, ja se onkin vielä mahdollista, mikäli eduskunta päättää kannattaa oppositiopuolueiden ehdotusta ja tukea kansalaisaloitetta.
Nuorisojärjestöjen ajama kansalaisaloite maksuttomasta toisesta asteesta taas kaadettiin hallituspuolueiden äänin muotoseikkoihin vedoten. Aloitteessa esitettiin, että oppikirjat ja muut materiaalit olisivat ammattikouluissa ja lukioissa maksuttomia. Muotoseikkoihin vetoaminen on kyseenalaista, sillä valiokunta olisi halutessaan voinut ehdottaa omassa lausumassaan, että valtioneuvoston pitää ryhtyä kansalaisaloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin. Näin hallituspuolueiden edustajat eivät kuitenkaan halunneet tehdä, vaan hylkäsivät käytännössä sekä aloitteen että sen sisällön. Kyse ei ole muotoseikoista, vaan poliittisesta erimielisyydestä: hallituspuolueet eivät halua edistää aidosti maksutonta toista astetta.
Sen sijaan parempia uutisia voi kertoa Ei myytävänä -kansalaisaloitteesta. Aloitteen tarkoituksena on lopettaa huutolaisuutta muistuttava nykyinen kilpailutusrumba vammaisten asumisessa ja jokapäiväiseen elämään liittyvissä palveluissa. On itsemääräämisoikeutta loukkaavaa, että kilpailutuksen kohteena olevat ihmiset eivät pääse päättämään omasta asumisestaan ja omista tärkeistä hoitosuhteistaan. Vaikka aloitteessa oli teknisiä ongelmia, niin talousvaliokunta antoi keskiviikkona yksimielisen mietinnön, joka asettuu puoltamaan aloitteen sisältöä. Valiokunta edellyttää, että aloitteen tavoitteen toteuttamiseksi vaadittavat lainsäädäntömuutokset valmistellaan yhteistyössä aloitteen ja vammaisjärjestöjen edustajien kanssa ja tuodaan eduskunnalle mahdollisimman pian.
Myös vakuutuslääkäreiden aseman muuttamiseen tähtäävä kansalaisaloite sai myönteisemmän vastaanoton, vaikkei tullutkaan sellaisenaan hyväksytyksi. Sosiaali ja terveysvaliokunta ehdottaa, että hallitus valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi. Tässä yhteydessä on myös selvitettävä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.
Eduskunta ei ole vielä sanonut viimeistä sanaansa kaadetuistakaan aloitteista, vaan aktiivimallista ja aidosti maksuttomasta toisesta asteesta äänestetään vielä eduskunnan suuressa salissa ensi viikolla.
Aiemminkin kansalaisaloitteet ovat saaneet erilaisia vastaanottoja ja käsittelyjä. Esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki eteni lainsäädäntöön alun perin kansalaisaloitteen kautta. Toisaalta aloite perintöveron poistamisesta ei edennyt edes äänestykseen asti, kun hallituspuolueet estivät sen etenemisen eduskunnassa. Vaikka Vasemmistoliitto ei kannata perintöveron poistoa, niin olisimme kuitenkin halunneet, että aloite olisi saanut rehellisen ja perinpohjaisen käsittelyn. Kansalaisaloitteet pitää käsitellä huolellisesti ja rehellisesti, eikä niiden sisällön etenemistä tule kaataa muotoseikkoihin.
Kansalaisaloiteinstituutio on osoittanut, että sillä on tärkeä paikkansa kansanvallassa. Sen avulla kansalaiset voivat nostaa ihmisiä puhuttelevia ja ajankohtaisia asioita päätöksentekoon. Kansalaisaloitelakia tulisi kuitenkin uudistaa siten, etteivät ne vanhene eduskunnan vaihtuessa. Nykyisen lain mukaan eduskunnan käsittelyssä oleva kansalaisaloite raukeaa eduskunnan vaihtuessa, mikäli sitä ei ole ehditty vielä käsitellä. Tämä pitäisi muuttaa, sillä vaikka eduskunta vaihtuu niin kansa ei.
Kansalaisaloite sisältää jo nyt ennakkotarkastuksen, ks. alla:
– – ”Aloitteen lähettäminen oikeusministeriölle tarkastettavaksi
Kun aloitteen tiedot on täytetty ja jokaisessa vastuuhenkilöroolissa (vireillepanija, edustaja, varaedustaja) on vähintään yksi henkilö, aloitteen vastuuhenkilö voi lähettää aloitteen oikeusministeriölle tarkastettavaksi.
Oikeusministeriön tarkastuksessa käydään läpi, että aloitteen tarvittavat tiedot on täytetty asianmukaisesti; aloite on Kansalaisaloite.fi-palvelun käyttöehtojen mukainen eikä sisällä verkossa julkaistavaksi sopimatonta materiaalia. Oikeusministeriön tarkastus ei muutoin ota kantaa aloitteen sisältöön. Aloitteen pysyviä tietoja ei voi muuttaa oikeusministeriön tarkastuksen jälkeen. Oikeusministeriön tarkastuksen valmistumisesta ilmoitetaan aloitteen vastuuhenkilöille sähköpostitse. Tarvittaessa aloite palautetaan vastuuhenkilöille uudelleen muokattavaksi.” – –
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/ohjeet/ohje-vast…
—
Nyt tätä toisen asteen koulutusta koskevaa kansalaisaloitteen ennakkotarkastusta ei jostakin syystä tehty, miksi ei tehty? (HLL 29,1 §)
Viranomaisten toimien tulisi olla oikeasuhtaisia ja hyvän hallinnon mukaisia:
– – ”Mikäli säännösten soveltamistilanteessa useammat tulkintavaihtoehdot näyttävät perusteltavissa olevilta, vaihtoehdoista tulee eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannan mukaan valita se, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteuttamista (PeVM 25/1994 vp s. 4).” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documen…
https://docplayer.fi/4204471-Julkisen-hallinnon-oi…
—
Minusta tässä em. aloiteasiassa kannattaisi pyytää asian oikaisua mahdollisimman pian.
Ilmoita asiaton viesti
Edelliseen viestiin viitaten:
Itse olen tehnyt myös aktiivimallista aloitteen vuosi sitten ja ei siinä ollut mitään erityistä kohtaa, jonka perusteella sen olisi voinut pyytää tarkastettavaksi. Siitä prosessista tuli sellainen käsitys, että kaikki kansalaisaloitteet tarkastetaan ennen kuin ne tulevat julkisiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Katso ”Miten aktiivimalli muuttuu huhtikuun alussa?”
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miten-a…
—-
Pitihän se yli 140 000 allekirjoitusta saanut aktiivimallialoite saada pois päiväjärjestyksestä, kun tämä yllä oleva oli jo sovittu sidosryhmien kanssa…
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaisalotteiden rajat ovat ehkä liian matalalla. Jos raja nostettaisiin 500.000, niin painoarvo olisi varmasti parempi – olkoonkin niin että tuolloinki vain vajaa kymmenys kansasta olisi asiasta jotakin mieltä.
Kansalaisasloitteiden käyttö menojen lisäysten perustein on kyseenalaista, jos lompakko on jo valmiiksi kovin alijäämäinen.
Ilmoita asiaton viesti