Mayn mahdoton tehtävä
Brittiparlamentti äänesti tällä viikolla kumoon pääministeri Theresa Mayn brexit-sopimuksen murskaluvuin. Kuitenkin parlamentti antoi rökäletappion jälkeen Mayn hallitukselle luottamuksen. Mayn kivinen brexit-tie siis jatkuu äänestystappiosta huolimatta.
Ei käy kateeksi pääministeri Mayta. Hän ei itse kannattanut Britannian EU-eroa, mutta hän on päätynyt silti vetämään brexit-kivirekeä perässään. Mayn pitäisi saada brexit-sopimus läpi parlamentista, josta ei tunnu löytyvät enemmistöä millekään ratkaisulle.
Enemmistöä ei löydy brexitin perumiselle tai uudelle kansanäänestykselle, mutta ei myöskään nyt neuvotellulle sopimukselle. Enemmistöä ei löydy ”kovalle brexitille” eli sopimuksettomalle erolle, eikä enemmistöä taida löytyä myöskään nykyisen sopimuksen varteenotettavalle vaihtoehdolle eli Norjan mallin mukaiselle ETA-jäsenyydelle ja sisämarkkinoille jäämiselle.
Aika uhkaa loppua kesken, sillä sopimuksen solmimisen määräaika kuluu umpeen maaliskuun lopulla. Jos ennen määräaikaa ei ole sopimusta, on edessä lähes kaikkien kammoama kova brexit. Briteillä on kuitenkin mahdollisuus pyytää EU:lta lisäaikaa neuvotteluille, ja on todennäköistä, että lisäaikaa pyydetään ja saadaan. Eri asia kuitenkin on, mitä lisäajalla tehdään.
On epäselvää, tuleeko lisäajankaan jälkeen parlamentista löytymään enemmistöä millekään realistiselle sopimukselle. Yksi vaihtoehto on tietenkin parlamentin hajottaminen ja ennenaikaiset vaalit. Epäselvää kuitenkin on, suostuuko hallitusvaltaa käyttävä konservatiivipuolue ennenaikaisiin vaaleihin ja saataisiinko uusienkaan vaalien kautta sellaista enemmistöä, joka hyväksyy brexit-sopimuksen tai muun varteenotettavan ratkaisun.
Toki on mahdollista, että hallituspuolueen edustajat vielä taipuvat sopimuksen taakse ennenaikaisten vaalien tai kovan brexitin pelossa. Mutta emme voi poissulkea myöskään sopimuksettoman eron mahdollisuutta.
Brexit-saagan seuraaminen on jossain määrin koomista, mutta ennen kaikkea se on traagista. Brexitillä on vaikutusta EU:n toimintaan ja tulevaisuuteen, ja kovalla brexitillä olisi negatiivisia vaikutuksia myös Suomen, Euroopan ja maailman talouteen. Tragikoomista on ollut seurata myös brittipolitiikan sekasortoisuutta ja poliittisen johtajuuden puutetta ja populistista keskustelua, joka on osaltaan johtanut kaoottiseen tilanteeseen.
Brexitin taustalla on varmasti monenlaisia syitä, joita ulkopuolinen tarkkailija ei pysty täysin ymmärtämään. Brexitin taakse myös huijattiin ihmisiä suoranaisilla valheilla, lupailemalla valtavia säästöjä, ulkomaalaisten karkotuksia ja taivaalta satavaa mannaa. Mielialoihin vaikutti myös keltaisen lehdistön vuosia jatkunut valheellinen tai vähintään pinnallinen EU-uutisointi. Taustalla saattaa myös vaikuttaa Britannian suurvaltamenneisyyden nostalginen kaipuu – ajatus siitä, että mahtava Iso-Britannia pärjää paremmin omillaan.
Toisaalta jotkut kannattivat brexitiä oikeistolaisesta näkökulmasta, jotta maassa voitaisiin hylätä EU:n säätämät ympäristöä, kuluttajia ja työntekijöitä suojaavat lait. Toiset taas kannattivat brexitiä vasemmistolaisesta näkökulmasta, jotta voitaisiin hylätä EU:n säätämät julkista palvelutuotantoa rajoittavat ja suuryrityksiä suosivat markkinavapauslait. EU-eroa siis kannatettiin erilaisista syistä.
EU-jäsenyyden puolustajien ääni jäi ennen äänestystä heikoksi, ja populistiset äänenpainot saivat tilaa. Ei kuitenkaan pidä ajatella, että kyse olisi ollut vain brittien harhaanjohtamisesta. Edelleen, brexit-sotkun keskellä, noin puolet briteistä kannattaa kyselyjen mukaan brexitiä. Näin on, vaikka nyt on nähty, kuinka vaikea prosessi on.
Sopimuksettoman eron välttäminen olisi kaikkien etu. Euroopassa toivotaan nyt sormet ristissä, että Britit saavat pakkansa kasaan. Kuitenkin usko siihen horjuu, ja myös Suomessa varaudutaan kovaan brexitiin. Kova brexit saattaisi pahimmillaan suistaa Britannian lisäksi myös Euroopan taloudellisiin vaikeuksiin.
Mutta mitä Brexitistä voi oppia? Ainakin sen, että EU:iin liittyminen on helpompaa kuin siitä eroaminen. Suvereenilla valtiolla tulee olla mahdollisuus erota unionista, mutta selvästi se ei ole helppoa. Selvää myös on, ettei EU-ero automaattisesti tarkoita parempaa tai sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa politiikkaa. EU:n ongelmiin keskittymisen lisäksi on myös syytä muistaa puhua sen hyödyistä.
EU-erovaatimusten sijaan tyytymättömyys unioniin olisikin ehkä hedelmällisempää ohjata EU:n muuttamiseen. Loppujen lopuksi EU:ssa ja sen kehityksessä kyse on politiikasta, ja EU on pitkälti ja pitkään ollut oikeistovoimien hallussa. Euroopan kansalla on toukokuun europarlamenttivaaleissa tilaisuus muuttaa EU:n suuntaa.
Vasemmistoliiton mielestä EU kaipaa suunnanmuutosta, sillä kansalaiset eivät koe sitä omakseen. EU ei ole kansalaisten silmissä pystynyt lunastamaan lupauksiaan hyvinvoinnin parantamisesta tai tarkoituksenmukaisesta työnjaosta valtioiden kanssa.
EU:ta tulee uudistaa siten, että se suojelee ihmisiä ja hyvinvointivaltioita veroparatiisitaloudelta ja palkkojen polkemiselta. Sosiaaliset oikeudet, ympäristöongelmien ratkaiseminen ja työllisyys pitää nostaa EU:ssa keskiöön. EU:n tulee mahdollistaa kansallisvaltioille riittävä itsenäinen liikkumavara. Poliittinen suunnanmuutos on ainoa tapa vahvistaa EU:n legitimiteettiä.
Sosiaaliset oikeudet, ympäristöongelmien ratkaiseminen ja työllisyys pitää nostaa EU:ssa keskiöön. ”
Korjaa jos olen väärässä?
Siis Suomenettuna teidän EU olisi:
1. Kaikki halukkaat Eurooppaan, mieluiten Suomeen, Kaikille kunnon taloudellinen tuki! Veronmaksajien rahalla!
2. Ympäristön puhtaus kärkeen, energia/Bensiini ynm. Verot ylös! jne.
3.Työllisyys? Mitenköhän se nousee kun tiukennetaan esim. päästörajoituksia jne. Ja yhtiöt ynm. karkaavat Kiinaan tai muualle jossa ei ole niin tiukkoja säädöksiä?
Ilmoita asiaton viesti
” EU:n tulee mahdollistaa kansallisvaltioille riittävä itsenäinen liikkumavara. Poliittinen suunnanmuutos on ainoa tapa vahvistaa EU:n legitimiteettiä. ”
Ei pidä mahdollistaa itsenäistä liikkumavaraa kansallisvaltioille. EU:n legitimiteettivaje on kansallisvaltioiden synnyttämää. Kansallisvaltiot sotkevat omat ja naapureidensa asiat, mitkä sen jälkeen kaadetaan EU:lle hoidettavaksi. Mitä enemmän liikkumavaraa ja päätösvaltaa jäsenmailla on, sitä enemmän valitusta ja marinaa.
Komissiossa osataan mikä tahansa asia ratkaista paremmin kuin jäsenmaiden virkakunnassa. Siellä tiedetään myös parhaiten eri maiden käytäntöjen huonot ja hyvät puolet, sekä osataan ottaa myöskin huomioon alueelliset erityispiirteet. Sen tietämyksen ja osaamisen pohjalta syntyy edistyksellisimmät ratkaisut sopivat kaikkein parhaiten koko unionille kansallisvaltioissa sattumanvaraisesti syntyneiden purkkaratkaisujen sijaan. Myös suomalaisille.
Parlamententissa tehdään lainsäädäntöä ajattelemalla koko unionille sopivaa parasta ratkaisua, mutta kansallisessa parlamenteissa puolustetaan lehmänkaupoin syntyneitä eturyhmien ja intressipiirien etuja. Vain EU:n avulla Suomi joskus pääsee eroon kansalaisille haitallisista ja kalliiksi tulevista yritystuista, mutta omien voimin kansallisesti päättäen ei.
Ilmoita asiaton viesti
Sarkkinen käyttää tässä sanaa saaga, vaikka ei itse tajua sen taivaallistakaan, mistä edes yrittää kertoa.
Kovin surullista, että tällaisilla on jopa kannattajia ja äänestäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaako näin laajassa asiassa ja kovin epäselvässä tilanteessa takertua yhteen ”saaga” -sanaan. Minä ainakaan en tunne yhtään henkilöä, joka tietää, miten brexitin kanssa käy. Yksi asia on kuitenkin varma. Britit ja ja kaikki EU:n jäsenmaat kärsivät eniten sopimuksettomasta erosta. Oli lopputulos mikä tahansa, ilman kolhuja prosessista ei selvitä.
Ilmoita asiaton viesti
Brittien tai ainakin parlamentin jäsenten ongelma on, että he tietävät tarkkaan, mitä eivät ainakaan halua, mutta ei sitä, mihin suuntaan he haluaisivat Englantia ja koko saarivaltakuntaa viedä. Yksi vaatimus on yli muiden. Britit haluavat olla itsenäisiä ja päättää itse asioistaan. Siinä unohtuu, ettei se globaalissa maailmassa ole mahdollista.
Täysin itsenäisinä Brittien pitäisi neuvotella joka ainoan maan, jonka kanssa ovat tekemisissä, kanssa kahdenkeskisesti kaupan ja muun kanssakäymisen ehdoista. Ei siitä mitään tule. Kaikki maat nojaavat ainakin jossain määrin kansainvälisiin sopimuksiin. Jokin yhtenäinen linja brittien on löydettävä.
Pohjoismaiden osalta se merkitsisi yhtenevää kauppasopimusta. Ei olisi mitään järkeä, että Ruotsilla, Tanskalla ja Suomella olisi Britannia kanssa eri tasoiset sopimukset: sehän tarkoittaisi yhden lajin kauppasotaa.
Saman tyyppisiä ryhmittymiä on koko maailmassa aika paljon. Eiköhän vain Etelä-Amerikan maatkin yrittäisi toteuttaa yhtenäistä linjaa suhteessa Englantiin. No, itsehän ovat soppansa keittäneet. Sopan, joka ei ketään miellytä.
Ilmoita asiaton viesti
Eron jälkeen britit eivät voi neuvotella eri EU-maiden kanssa erikseen. Ainoa mahdollisuus on neuvotella EU:n kanssa! Taitaa Suomessakin olla tämmöistä virheellistä tietoa!
Ilmoita asiaton viesti
Näinkö olet aivan itse lähtökohtaisesti pähkäilliyt ?
Itse uskoisin, että keski-suomalainen demari on tässä asiassa pihalla kuin lumiukko, mutta mitäpä nyt siitä.
On aivan hirvittävä halu sanoa ja mainita jostakin jotakin, josta ei tiedä yhtään mitään ?
Antaa nyt vain fiksumpien Lontoossa tehdä omaa työtään, eikö niin Viljo ?
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä on positiivinen rakennemuutos ja luova tuho brittitapaan! EU saa tervetullutta rutiinia eroasioihin ja samalla muut EU -valtiot saavat toivoa siihen, että tarvittaessa voivat erota. Tämä lisää pienten valtioiden neuvotteluvoimaa.
Ei pidä aliarvioida hallinnon poikkeusaikojen sopeutumiskykyä. Sota-aikaan ruokakupongit ja polttoainepoletit viriteltiin nopeasti, ja uskon, että tällainen pakkorakonen toimii tehokkaimmin. Kyseessähän on vain muutos siinä, miten paperit ja dokumentit pusketaan läpi byrokratiasta.
Britit voivat saada logistista etua hallinnolleen. Tällainen muutos mahdollistaa monen menettelytavan virtaviivaistamisen. Voimme 2021 käydä opintomatkalla siellä ja kopioida parhaat ratkaisut.
Ilmoita asiaton viesti
Britit teki virheen liityttyään EU:n ja virheestä on maksettava hinta. Suomessa tätä virhettä ei ole edes tunnustettu eikä poliitikot ja media halua edes keskustella suuresta tabusta eli liittovaltiosta jossa Suomi valtiona olisi hävitetty.
Ilmoita asiaton viesti
Parempi olisi pohtia, miksi yksi länsimaailman suurimmista – ellei jopa suurin – arvojohtaja haluaa irtaantua Unionista päättäväisin ottein ja ilman suurempaa kauhua eron seurauksista ?
Komissaari Katainen suhtautuu edelleen eroon varsin epäuskoisesti ja kertoi samalla Junckerin olevan vain hassu tyyppi, joka pörröttelee ohimennen käsillään lääppien muiden hiuksia.
Mitä tämä tämmöinen on, jos julkisuudessa paistattelevaa EU:n ykkösmiestä ja kännikeikaria ei haluta edes julkisesti tunnustaa juopoksi, joka hoipertelee tokkuraisena tärkeissä kokouksissa ja tuskin voi tällöin toimia riittävin edellytyksin töidensä vaatimusten mukaisesti.
Joka ikinen voi todeta asian laadun Youtubesta käsin tai vetää vaihtoehtoisesti säkin päähänsä.
EU saa syyttää luokattomasta asioiden hoitamisesta vain rehellisesti itseään ja sama koskee myös rahaliittoa.
Europarlamentissa rustettiin viikolla lakiesitystä, jolloin yksittäisen jäsenmaan rahoitus voidaan katkaista kokonaan tarvittaessa peloitteena ko. maalle, sekä muille. Hallintomallista on muodostunut yhä enemmän pelotteisiin perustuva ja pakottava huomaamatta pikkuhiljaa.
Ihmiset alkavat jo turhautua. EU:n näkyvienkin johtavien maiden Saksan ja Ranskankin kaduilla on tarvittu tuhansia poliiseja hillitsemään raivoa ja tarvitaan tänäkin päivänä.
Kritiikkiin on tavattu vastata poikkeuksetta syyttämällä kritiikin antajia halpamaisesti vain populisteiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtaako olla ihan niin, että kaikki on EU:n syytä, eivätkä jäsenmaat itse ole mitään virhettä tehneet paitsi tietysti sen, että ovat aikoinaan Liittyneen EU:n jäseniksi? EU:lla on puutteensa, mutta kyllä jäsemaillakin jotain vastuuta pitää olla omasta tilanteestaan. Esimerkeistä kayvät Kreikan lisäksi Unkari, Puola ja Italia.
Ilmoita asiaton viesti
EU:n tulisi pyrkiä suoriutumaan paremmin ja pitää sovituista tavoitteita myös kiinni.
Vakaus- ja kasvusopimusta rikottiin ensimmäisenä Saksassa ja Ranskassa, joiden olisi tullut olla liiton mallimaita. Seuraavina tästä mallia ottaneina tulivat Irlanti, Espanja, Portugali, Kreikka, Kypros, Italia, Suomi ja taas kerran Ranska. Rahaliitto on käytännössä tuhoon tuomittu. Saksalla on valtavat vientiylijäämät, kun toisaalla Suomessa viennin arvo on todellisuudessa romahtanut muihin nähden.
EU on omien osasiensa summa. Osaseksi alettiin valmentaa täysin tolkuttomasti myös Ukrainaa varsin ikävin seurauksin.
Varsinkin meille suomalaisille tulisi olla hyvin tärkeää mahdollisimman toimiva, uskottava ja turvallinen EU.
Britannian kanssa ei edes yritetty neuvotella mahdollisen vapaan liikkuvuuden rajoittamisksi ja tulos on nyt nähtävissä. Tuhannet yrittävät nyt Ranskan rannikolta Britanniaan jopa kumivenein ja varastetuin kalastusaluksin ennen brexitin toteutumista.
Miksi nämä tuhannet eivät jää Ranskaan tai Saksaan, vaan omat henkensä vaarantaen pyritään laittomin keinoin kohti Britannian rantaviivaa.
Sitten EU:sta todetaan virallisesti, että siirtolais- / pakolaisongelma on tänä päivänä täysin hallinnassa.
Onko ?
Ilmoita asiaton viesti
EU:n oma tunarointi on nyt aiheuttamassa sen purkautumisen ja/tai blokkiutumisen keskenään kiisteleviin ryhmiin.
—
Ensisijaisen tärkeää olisi nyt luopua liittovaltiohaaveilusta ja sen myötä eurosta, joka nimenomaan luotiin liittovaltiokehityksen kiihdyttämiseksi.
Euro-pakkopaidan riisuminen vakauttaa euromaiden taloudet ja lopettaa budjetti/tukitoimi/vakausjärjestelmä-kiistelyt.
Tällähetkellä euroalue on menossa vakaasti kohti seuraavaa kriisiä, kun edessäolevassa taantumassa EKP:n tukitoimet eivät enää kykene tukemaan velkakirjamarkkinoita ja koko hökkeli kaatuu.
Mitään euron ongelmia ei ole korjattu, vaan on ainoastaan hoidettu ylivelkaantumsen aiheuttamia oireita lisäämällä velkaantumista.
Ilmoita asiaton viesti
Euro on ollut Suomen valuuttana jo yli 20 vuotta, eikä Kiisken kannasta huolimatta ole lähelläkään tuhoaan. Etenkin pienille maille, kuten Suomi, yhteissvaluutta on ilmeinen etu. Se helpottaa matkustamista samaa valuuttaa käytävissä maissa, kun ei tarvita rahanvaihtoa.
Muutoinkin euro on kaupankäynnissä kätevämpi kuin heiluvat pienvaluutat, jotka käytännössä sivuuntuvat ulkomaankaupassa, kun kauppaa käydään lähinnä dollaripohjaisena. Punnallakin oli ja on edelleen iso käyttöalue, mutta pienvaluutat soveltuvat lähinnä vain maiden sisäiseen käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän monet fiksut ovat sitä mieltä, että Eurosta pitäisi pudottaa välimerenmaat pois ja kehittää rahaliitto Saksan ympärille ns. pohjoiseen leiriin.
Seuraavina kriisimaina jonossa ovat Italia ja Ranska velkoineen.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en kannata euroalueen supistamista. Euro kestää kyllä, kun vain EKP ei velkamaita katteettomasti rahoita. EKP:n nykyinen toimitamalli selkeytyy aivan lähiaikoina, kun nähdään, miten pankki suhtautuu Italian velkahakuisuuteen. Niin suuren maan kuin Italian ylivelkaantumisen tukemiseen EKP:lla ei yksinkertaisesti ole varaa.
Italia on jo muuttanut talousarviotaan EU:n vaatimuksesta, mutta kokonaisuutena tilanne elää vielä.
Ilmoita asiaton viesti
Seuraisit vain Viljo velkaantumista ja tapahtumia Ranskassa.
Tänäänkin kadulla oli mellakointia ehkäpä jopa 100.000 keltaliivin toimesta, mutta eipä tuo näytä edes ylittävän Suomen uutiskynnystä.
Viljo, kuinka paljon Ranskan vastuita onkaan EKP:n viime vuosina räjähdyksen lailla kasvaneesta taseesta. Ainkin hyvin paljon vähemmän, kuin mitä on Ranskan suhteen.
Italian velat ovat suurin osin italialaisten omilla vastuilla ja maan yksityinen velkaantuminen EU:n alhaisinta.
Ilmoita asiaton viesti
”Italia on jo muuttanut talousarviotaan EU:n vaatimuksesta”
Näennäinen muutos pariksi kuukaudeksi koska EU-vaalit tulossa. Euro on ollut jo kerran hajoamaisillaan ja hajoaa seuraavaan kriisiin, ei edes EKP voi printata sellaisia summia mitä tarvittaisiin tulevan velkakriisin voittamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti