Hanna Sarkkinen

Avohakkuille on vaihtoehtoja

Ympäristöjärjestöt ovat käynnistäneet kampanjan ”Avohakkuut historiaan”, jonka tarkoituksena on lopettaa avohakkuut valtion omistamissa metsissä. Kampanja on tervetullut keskustelunavaus metsänhoitotapojen merkityksestä. Keskustelua onkin syntynyt runsaasti, ja avohakkuiden puolustajia on löytynyt yllättävän paljon. Kuitenkaan suomalaisista suurin osa ei halua nähdä hakkuuaukeaa omassa tutussa sienimetsässä, mutta metsäteollisuuden tarpeisiin raaka-ainetta halutaan paljon ja helposti. Tätä ristiriitaa ei ole helppo ratkaista.

Suomessa on viime vuosisadan puolivälistä alkaen harjoitettu metsätaloutta, jossa metsät kasvatetaan tasaikäisiksi. Luonnostaan metsässä kasvaa eri ikäisiä puita, mutta sotien jälkeen ryhdyttiin poistamaan pieniä puita, jotta lopulta, vuosikymmenien jälkeen, voitiin kaataa kerralla suuret puut, ja saada iso tili. Harvennuksissa saatiin raaka-ainetta paperiteollisuudelle. Päätehakkuussa metsään syntyy paljas aukko, joka usein muokataan, lannoitetaan ja istutetaan, ja vuosikymmenten odotus alkaa alusta.

Tällainen tasaikäis-metsänhoito on hyvin haitallista luonnon monimuotoisuudelle. Suomen metsissä elää 800 uhanalaista ja 800 vaarantunutta lajia. Nykyisellä metsänhoitotavalla olemme vähentäneet esimerkiksi mustikkaa 50 prosenttia 1950-luvun tasosta ja hömötiaiset ovat vähentyneet 40 prosenttia 2000-luvulla. (Metsälintukannat heikentyvät toki myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.) Etenkin pesimäaikaiset hakkuut ovat haitaksi linnuille. Avohakkuut heikentävät myös metsän hiilivarastoa, eli vaikeuttavat ilmastonmuutoksen hillintää. Parhaiten hiiltä sitoo luontaisesti kasvava metsä, jossa on runsaasti kuitupuusta tukkipuuksi kasvavia puita. Hiilensidonta on suhteellisesti tehokkainta nuorilla taimilla, mutta niiden yhteyttävän biomassan kokonaismäärä on pieni. Absoluuttisesti ilmakehästä hiiltä sitoo eniten suuremmat puut kasvaessaan vielä suuremmiksi.

Avohakkuisiin perustuvalle metsänhoidolle on kuitenkin vaihtoehto, jatkuvan kasvatuksen metsänhoito. Jatkuvan kasvatuksen periaatteet ovat paluuta aiempaan, metsän luonnollista kiertoa mukailevaan metsänhoitoon. Metsästä ei poistetakaan pieniä puita, vaan poimintahakkuilla kaadetaan isoja puita. Metsä saa uusiutua luonnollisesti, ja metsänhoidollisia toimenpiteitä tehdään suhteellisen vähän. Metsänomistaja saa tulonsa säännöllisemmin, kun arvokasta tukkipuuta voi myydä useammin kuin kerran ihmisiässä. Lisäksi säästöjä syntyy, kun voidaan luopua istutus- ja taimikonhoitokuluista. Toki tuotto ja menetelmän soveltuvuus on jokaisessa metsässä yksilöllistä.

Suometsissä suurin ympäristövaikutus tulee ojituksista, jotka rehevöittävät vesistöjä. Tuoreiden tutkimusten mukaan ojitettujen soiden ravinnepäästöt kasvavat ajan myötä, toisin kuin aiemmin luultiin. Siksi on erittäin hyvä, että parhaillaan tutkitaan sitä, mikä määrä puita riittää pitämään vesitasapainon kunnossa niin, että kunnostusojituksista voidaan luopua. Kun puita jätetään pystyyn riittävästi, haihtuu niiden kautta vettä niin paljon, että turvemaa säilyy kuivana eikä ojitusta enää tarvita. Jatkuvalla kasvatuksella voidaan siis helpottaa myös vesistöjen rehevöitymistä.

Jatkuvan kasvatuksen ongelmana on viheliäinen juurikääpä eli maannousemasieni. Jos juurikääpä iskee männyn tai kuusen kantoon, voi koko metsä olla menetetty. Silloin ei auta muu kuin avohakkuu ja koivikon perustaminen. Ongelmallista on, että puu voi näyttää ulospäin täysin terveeltä. Juurikäävän torjumiseksi helpoin ratkaisu on kaataa puita vain talvella. Juurikääpä nimittäin pääsee leviämään vain, jos lämpötila on plussan puolella. Näin ennen toimittiinkin, kunnes metsäteollisuuden lisääntyvä raaka-ainetarve johti kesähakkuiden yleistymiseen.

Suomessa suunnitellaan metsien hakkuumäärien tuntuvaa kasvatusta. Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä eivät kuitenkaan kestä niin suurta lisäystä hakkuisiin, ei ainakaan nykyisillä metsänhoitotavoilla. Metsänhoitotapoja on kehitettävä niin, että monimuotoisuus paranee myös talousmetsissä ja että metsien monikäyttö onnistuu, siis että puuraaka-aineen lisäksi voimme nauttia sienestämisestä, marjastuksesta ja retkeilystä. Erityisesti Etelä-Suomessa pitää suojeltujen metsien määrää lisäksi vielä kasvattaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Sarkkinen esittää todella paljon valheita faktoina.
No siihenhän ideologiat tänä päivänä perustuvatkin, valheisiin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tapio, vasta luin artikkelin (en nyt muista mistä), että suomalaisen ikkunanvalmistajan täytyy ostaa kovaa laatupuuta Saksasta, koska Suomen puupellot avohakkuiden jäljiltä tuottavat niin heikkolaatuista puuta.

Muistaako joku muu nähneensä tuon saman artikkelin? Missähän se mahtoi olla?

Hanna, hienoa, että pidät kansalaisaloitetta esillä!

Täältä pääsee allekirjoittamaan:

"Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla"

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Varmaan tarkoitat tätä.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005743993.html

Tuollainen 12 miljoonan liikevaihtoa tekevä yritys on mitätön koko Suomen metsäsektorissa. Turhaa itkua, kun ei sille hitaasti kasvalle puulle ole sellaisia markkinoita. Ja kun he saavat raaka-aineensa ja vielä menestyvät, niin itku on aivan turhaa.

Nämä puunhalaajat kun eivät takuulla ole koskaan kaataneet yhtään järeää puuta, eivät ymmärrä asiasta yhtään mitään, se vain tuntuu niin ihanalta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #5

Tapio, kiitos - nopeasti löysit tarkoittamani artikkelin Hesarista.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #6

Mutta et sitten yhtään ymmärtänyt mitä artikkelissa sanottiin. Tai sitten ymmärsit tahallaan väärin. Artikkelissa todettiin myös että puumarkkinat ovat se joka tämän aiheuttaa. Ei sinänsä kasvatustapa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

KLuin myös siihen, että pahana ja tuomittavana esitetään asioita jotka eivät sellaisia ole. Metsään hakattu aukko näyttää pahalta parin vuoden ajan mikäli jälkiä ei siivota. Sen jälkeen se on metsäaukio ja ennen pitkää taimikko. Kaadetun puun tilalle nimittäin kasvaa uusi, joko luontaisen uudistumisen tai istutuksen tuloksena. Sen ymmärtäminen vain tuntuu olevan joillekin ylovoimaisen vaikeaa.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Toiset ei vaan ymmärrä, että avohakkuut ovat myrkkyä metsien monimuotoisuudelle. Jos aukkoja tehdään niitä pitää sitten myös hoitaa ainakin ensimmäiset viisi vuotta, jotta talous mielessä siitä saadaan paras tuotto 50 vuoden päästä. Tätähän metsänomistajat eivät oikein tahdo ymmärtää.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #13

Kerrassaan erikoinen väite. Tarkoitushan on nimenomaan saada kasvu käyntiin mahdollisimman pian vaikkei se itseä enää hyödyttäisikään taloudellisesti, mutta perillisiä kyllä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #15

No miksi ne kaikkialla kasvavat pajukkoa?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #23

#23:
Tuo oli kysymyksen muotoon puettu paikkansa pitämätön väite.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #23

Naapurissa Iso Metsuri suoritti avohakkuun Tapaninpäivänä 2011.
Näyttää kasvavan yli miehenkorkuista mäntyä nyt.

Todella kummallista väittää etteivät metsänomistajat ymmärtäisi mitä aukealle pitää tehdä tai että ne kaikki kasvaisivat pajukkoa. Toisaalta vähän surullinen osoitus siitä, millä tasolla metsäkeskustelua käydään. Kuten tämä blogikin.

PS. Sarkkisen väite siitä että juuri ilmastonmuutos olisi romahduttanut metsäkanalintujen määrän on täyttä huu-haata. Suurin ja ainoa merkittävä syy on reviirien pirstaloituminen, itse kävin taistelua erästä paikallista tuulivoima-aluetta vastaan jossa kunta yritti salata metsotutkimukset ja joka olisi pirstaloinut soidinalueen. Jotain jota Sarikknen tuntuu kannattavan tai vähintäänkin ei välitä.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #13

Ei itse avohakkuu ole mikään myrkky monimuotoisuudelle. Vaan sen jälkeiset valinnat mitä toimenpiteitä alueella tehdään seuraavan 30 vuoden aikana.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen ei oikein hallitse hyvää metsänhoitoa. Oliko niitä viisi järjestöä jotka estäisivät päätehakkuut joka on järkevää talousmetsän kiertokulkua.

Meillä on maanvaivana kuusen tyvilahottaja ja mäntyjen tervataudit jotka jollakin osin pysyy aisoissa päätehakkuun ja kantokäsittelyn avulla tai jopa kantojen poiston avulla.

Päätehakkuu on oikea toimenpide joka tuo valtion kassaan rahaa muu niinsanottu yläharvennus on kannattamatonta toimintaa.

Käyttäjän kimmokannala kuva
Kimmo Kannala

Monesti unohtuvat jutut:

Luonnonmukaiseen metsän kasvuun kuuluu se että metsät palaa maan tasalle aina silloin tällöin. Tässä mielessä avohakkuut on se luonnonmukaisin uudistustapa.

Jatkuvan kasvatuksen metsät tuhoaa metsän monimuotoisuuden, koska kaikista pohjolan metsistä tulee tällöin kuusikoita.

Sekin monasti unohtuu että tehokas metsän kasvatus tuottaa suurimman hiilinielun. Se puolestaan puoltaisi jopa metsien aurausta avohakkuiden jälkeen, mutta sellaine menee jo "luonnottomaksi".

Omilla metsätilkuilla koetan käyttää jatkuvaa kasvatusta kuusikoissa ja muutoin tasaikäisenä kasvatusta.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No jos hakataan avohakkuulla joku alue ja sitten ei istuteta mitään, niin Luojan luonto tekee automaattisesti metsän. Näin on meidän metsät syntyneet jääkauden jälkeen joskus 10 000 vuotta sitten eli silloin ei kukaan istuttanut mitään ja silti koivu tuli ja sitten mänty ja siitä luonto monipuolistu. Siis Luojan luonto uusii sillai, että uusimisella on oma vauhti ja uusiminen ei noudata ihmisen vaatimuksia nopeuden suhteen

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Sitten on tehty koe Suomessa jossa peukaloitiin geeniä ja saatiin puu tuottamaan 80 enemmän kuin normaalisti. Jälsisolua jos peukaloi, saadaan puu kasvamaan paljon enemmän . Geenijutut tulee kuitenkin puunkasvatukseen ja sillai voidaan saada pieneltä alueelta tarvittavat puut ja taitaa jo olla nämä geenijutut jo puuntaimikasvatuksessa vai?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Avohakkuille on vaihtoehtoja", joita ovat eriasteiset harvennushakkuut sekä hakkuun jättäminen kokonaan tekemättä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Näistä muutamista bloggailevista poliitikoista, tämän blogin kirjoittaja mukaan luettuna, tulee mieleen Hyacinth Bucket. He liehuvat ympäriinsä itseään ja mielipiteitään esittelemässä mutta eivät koskaan osallistu keskusteluun eivätkä näe, lue eivätkä piittaa muista kuin omista mielipiteistään.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jaakko, mistäpä osaat moista sanoa? Ei se, että ei aina osallistu keskusteluun tarkoita, että ei piittaisi muista kuin omista mielipiteistään.

Ehkä kansanedustajat eivät "alennu" vastaamaan täällä US:ssa, mutta vievät asioita kuitenkin eteenpäin omassa eduskuntatyöskentelyssään.

Mutta olisihan se kohteliasta vaihtaa pari sanaa, eikö vain Hanna?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Sarkkinen ei milloinkaan vastaa tai muuten osallistu keskusteluun omissa blogeissaan. Epäilen että avustajansa mäitä tekstejä tänne kopypeistaa, mahtaako Sarkkinen edes tietää että teksti on täällä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Valheelliset väittämät I

"hömötiaiset ovat vähentyneet 40 prosenttia 2000-luvulla."

Hömötiaisen levinneisyysalue ei ole merkittävästi muuttunut maassamme viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Hömötiainen löytyy noin 83 %:ssa atlasruuduista.

http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/H%C3%B6m...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

"Hömötiainen on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi. Tähän uhanalaisuusluokkaan se on päätynyt Suomen pesimäkannan vähenemisen vuoksi. Hömötiaisten määrä on Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen toteuttamien pesimälinnustolaskentojen mukaan vähentynyt 2000-luvulla noin 40 prosenttia. Myös talviaikaiset linnustolaskennat osoittavat hömötiaisen vähentyneen huomattavasti 1990-luvun alusta lähtien."

https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus...

Levinneisyys ei ole sama kuin lukumäärä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kuka uskoo mitäkin. Pesimä, niin pesimä.
Kohta pääsen seuraavaan valheeseen.

Tuo laskenta lukumäärien pieneminen on aika ontuvaa selittää hakkuilla, kun kyseisellä ajanjaksolla hakkuiden määrä on ollut merkittävästi vähäisempää, kuin sitä aiemmin. Syy voi olla jossain aivan muualla.

Sitten kun tarkkaillaan muita metsälinjuja, niin nähdään että mm punarinta, kuusitiainen, sinitiainen, puukiipijä, käpytikka, mustarastas, laulurastas ja kulorastas ovat runsastuneet 2000-luvulla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Suomella erityisvastuu

Muutaman vuoden takaisen arvion mukaan Suomessa pesii noin 680 000–980 000 hömötiaisparia. Nykykanta on todennäköisesti hieman pienempi. Suomella on hömötiaisen suojelussa erityisvastuu EU:ssa, sillä peräti 25 prosenttia EU-maissa pesivistä hömötiaisista pesii Suomessa."

https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus...

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Avohakkuut ovat olleet tosi kauan osa kestävää metsätaloutta. Kun puusto saavuttaa hakkuukypsän iän n. 60 -120 v riippuen ollaanko etelässä vai Lapissa, on sekä taloudellisesti että metsänhoidollisesti perusteltua tehdä avohakkuu. Useimmiten myös istutettaessa puulaji vaihdetaan kyseiselle kasvupaikalle sopivaksi. Kas uusi hakkuukypsä metsä syntyy istutuksesta yllä mainitun ajanjakson aikana. Tavallisesti metsää harvennetaan 2-3 kertaa ns.kiertoajan kuluessa.
Blogistin mainostama ns."jatkuva kasvatus" on kaunis ja amatööriä koskettava ajatus. Vähänkään suuremman skaalan metsätaloudessa se ei toimi. Puunkorjuu maksaa paljon ja mitä useimmin metsään mennään korjukoneilla,sitä enemmän syntyy jäävälle puustolle vaurioita ( juuret , runko jne) ja sitä kalliimmaksi muodostuvat korjuukustannukset kiertoajan puitteissa ja sitä vähemmän jää metsäomistajalle kantorahatuloja.
Avohakkuissa puuston määrä, laatu ja rahallinen tuotto on parempi.
Jos vaikka ed.Sarkkinen sattuu omistamaan muutaman hehtaarin perintömetsäpalstan voi sen kanssa puuhastella miten kukin haluaa.

Ystävällisin terveisin nimimerkki 40 vuotta metsäammatilla itsensä elättänyt.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Avohakkuut ovat olleet tosi kauan osa kestävää metsätaloutta. Kun puusto saavuttaa hakkuukypsän iän n. 60 -120 v riippuen ollaanko etelässä vai Lapissa, on sekä taloudellisesti että metsänhoidollisesti perusteltua tehdä avohakkuu. Useimmiten myös istutettaessa puulaji vaihdetaan kyseiselle kasvupaikalle sopivaksi. Kas uusi hakkuukypsä metsä syntyy istutuksesta yllä mainitun ajanjakson aikana. Tavallisesti metsää harvennetaan 2-3 kertaa ns.kiertoajan kuluessa.
Blogistin mainostama ns."jatkuva kasvatus" on kaunis ja amatööriä koskettava ajatus. Vähänkään suuremman skaalan metsätaloudessa se ei toimi. Puunkorjuu maksaa paljon ja mitä useimmin metsään mennään korjuukoneilla,sitä enemmän syntyy jäävälle puustolle vaurioita ( juuret , runko jne) ja sitä kalliimmaksi muodostuvat korjuukustannukset kiertoajan puitteissa ja sitä vähemmän jää metsäomistajalle kantorahatuloja.
Suomi on suhteellisesti maailman metsärikkain maa. Metsää ja luontoa riittää yllin kyllin myös eläimille, linnuille, pienolijoille yms.mönkijöille. Marja- ja sienisadostakin jää poimimatta suurin osa. Ilman tuhansia ulkomalaisia poimijoita hukkaan menisi vielä enemmän.
Avohakkuissa puuston määrä, laatu ja rahallinen tuotto on parempi.
Jos vaikka ed.Sarkkinen sattuu omistamaan muutaman hehtaarin perintömetsäpalstan voi sen kanssa puuhastella miten kukin haluaa.

Ystävällisin terveisin nimimerkki 40 vuotta metsäammatilla itsensä elättänyt.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Martti & co, katsokaa alta:

https://www.youtube.com/watch?v=S3aIOEsyIfE

Ketterillä pienillä korjuukoneilla tehtynä - kuten videolla - ei synny jäävälle puustolle vaurioita.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Nyt minun on ihan pakko kysyä että oletko ihan täydellinen idiootti metsäasioihin liittyen vai trollaatko vain? Video on sinänsä loistava, olenhan itsekin Arvometsän asiakas, mutta viestisi kielii täydellisestä ymmärtämättömyydestä puunkorjuuseen. Tai sitten vain trollaat.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #29

Juhani, en trollaa ja äläkä sinä mollaa - vitsi, vitsi... ;-)

Otetaan vaan rennosti! Kaikki mielipiteet mahtuvat Hannan blogiin!

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #31

En mollaa, totean nyt vain sen tosiasian että sinulla ei ole vähäisintäkään käsitystä puunkorjuusta tai metsän kasvatuksesta mutta siiitä huolimatta olet saanut päähäsi ajaa jotain kommunistista agendaa kuin käärmettä piippuun. "Elä sinä helevetti puutu asioihin jotka ei sulle millään lailla kuulu, saatikka niistä jotain ymmärtäisit." Näin minullekin on joskus sanottu ja siinä on vissi perä. Kannattaisi ottaa joskus asioita selvää ennenkuin alkaa trollaamaan omaa agendaa.

edit typo

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Videossa esitetty hakkuukone on vähintäin keskiraskas eli 15-20 tonnia painoltaan. Jälkiä ja vaurioita syntyy takuuvarmasti. Olisi kiva nähdä minkälainen metsikkö jää jäljelle "yläharvennuksen jälkeen. Ei ainakaa laatumetsikkö. Metsäomistaja pääsee kiertämään uudistamisvelvollisuuden.
Metsä tuotto ja laatupuiden määrä laskee kyseisten toimenpiteiden jälkeen.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #30

Ja sitten toinen tohelo. Miten hemmetti te ihmiset voitte olla näin helekkarin yksikertaisia? Se hakataanko yläharvennuksella vai alaharvennuksella ei aiheuta koneen puolesta yhtään enempää vauriota puustoon. Kaikestahan on kiinni kuskin ammattitaito ja käytettevä kalusto. Mitä järeemmällä koneella mettässä ollaan, sitä helpompaa on isojen puiden kaadon hallinta. Eikä mitään harvennuksia saisi tehdä kesäaikaan. Et samperi voi olla niin idiootti että vakavalla naamalla väität että se olsi jäiseen aikana tehtynä hakkuukoneen koosta kiinni minkälaisia vaurioita metsään. Kai sen nyt pitäisi ymmärtää 10-vuotiaankin että suurimmat juuristo ja maastovauriot tehdään ajokoneilla ja niihin ei hakkuutapa vaikuta mitenkään.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Paras jättää metsänhoito metsänhoidon ammattilaisille. Jos avohakkuu on toiminut tähän asti ja Suomi on maailman metsäisimpiä maita siitä huolimatta, niin jatketaan siten. Avohakkuut kieltämällä maan metsätuotto voisi olla jopa huonompi. Tällöin omistaja voi päättää muuttaa metsän pelloksi tai jotain muuta. "No good deed goes unpunished."

Tällainen kommunistinen ylhäältä jakelu ihmisten toiminnalle ei vaan toimi. Aivan kuin koulujen ilmanvaihto kytketään säästösyistä poliitikkojen toimesta pois päältä yöksi, viikonlopuksi ja lomiksi, kunnes homehtuu koko talo, niin vastaavaa ei koskaan tapahdu, jos vuokraa tilat vapailta markkinoilta, koska talonomistaja, jolla on oikeasti omaa pääomaa kiinni ja vastuuta, tekee vastuullisimmat päätökset. En usko, että joku random vassaripolitiikko osaa tehdä niitä päätöksiä.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Kerrankin jollain on joku järkevä kommentti. Itse korostaisin vielä metsänomistajan oikeutta tehdä haluamansa hakkuu. Jos haluaa tehdä aukon niin hyvä. Jos ei halua sitä tehdä niin ehkä parempi. Ehkä ei. Kuuntelee sitten ketä kuuntelee tai tekee päätökset itse.

Jos lailla kiellettän avohakkuu valtion mailla, niin siitä on ihan liian lyhyt matka näitten kaiken maailman sarkkisten ja muiden kommunistien vaatimukseen että se myös kiellettäisiin yksityismetsissä. Joku hemmetin urbaani kommarinuorihan se tietää kuinka jokaisen metsänomistajan pitäisi metsiään hakata.

Ari Ohvo

Puun hinta on nykyisellään niin alhainen että valtio voisi hyvin alkaa maksamaan korvausta metsän hakkaamatta jättämisestä. Korvaus voisi olla progressiivinen eli siis mitä vanhempi metsä sitä suurempi korvaus. Näin luonnon monimuotoisuus säilyisi ja metsät palautuisivat luonnontilaan. Puun hinnan noustua tulisi myös metsän kaatamisesta taloudellisesti kannattavampaa mikä hyödyttäisi talousmetsän omistajia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset