Hanna Sarkkinen

Suomen ilmastopolitiikassa bioenergian mentävä aukko

Koko energiajärjestelmämme täytyy muuttua, jotta onnistumme ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se tarkoittaa montaa muutosta: älykkäät ja joustavat sähköverkot, ja energiantuotanto hajautetusti ja päästöttömistä uusiutuvista lähteistä. Bioenergian osalta tärkeää on, että sitä tuotetaan vain raaka-aineista, joille ei ole parempaa käyttöä, ja että niiden käyttö vähentää aidosti päästöjä. Korkean jalostusasteen raaka-aineiden ohjautuminen polttokattilaan tai auton tankkiin on järjetöntä ilmaston, työllisyyden ja talouden kannalta. Suomen hallituksella nämä periaatteet ovat valitettavasti päässeet unohtumaan.

Oululaisena kannan erityisesti huolta mäntyöljystä. Kraton (ent Arizona Chemical) valmistaa Oulussa selluteollisuuden sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä monenlaisia kemianteollisuuden tuotteita, esimerkiksi pesuaineita, pinnoitteita ja liimoja. Oulun tehtaaseen on juuri tehty miljoonaluokan investoinnit, ja mäntyöljyn jalostusta on lisäksi Raumalla Forchemin tehtaalla. Suurin osa yritysten tuotteista menee vientiin.

Mäntyöljy uhkaa nyt päätyä biopolttoaineiden raaka-aineeksi EU:n – tai oikeammin Suomen – energiapolitiikan seurauksena. EU:n energiaministerit kokoontuvat ensi viikolla jatkamaan neuvotteluita energiadirektiiveistä. Direktiivit ovat osa EU:n puhtaan energian suurta pakettia vuosille 2020–2030. Paketin eri osia on neuvoteltu jo useamman vuoden ajan, ja nyt ollaan viime metreillä menossa. Tavoitteena on – ei enempää eikä vähempää – ilmastonmuutoksen hillitseminen lähelle 1,5 asteen lämpötilan nousua. Siksi direktiivejä tulee tarkastella ilmastonmuutos-silmälasien läpi. Suomen tulisi olla edelläkävijä ilmastopolitiikassa, ja tavoitella vastuullista ja kunnianhimoista sääntelyä. On myös Suomen kansallinen etu, että lämpötilan nousu onnistutaan rajoittamaan Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Eduskunta antoi tällä viikolla evästyksensä neuvotteluihin, ja käsittelimme asiaa myös talousvaliokunnassa. Jätin eriävät mielipiteet uusiutuvan energian direktiiviin ja energiatehokkuusdirektiiviin, sillä mielestäni hallituksen linjaukset neuvotteluihin ovat tiettyjen yksityiskohtien osalta vääriä. Suomen hallitus nojaa ylikorostuneesti metsien energiakäyttöön. Metsätalouden sivuvirtoja kannattaa hyödyntää energiantuotannossa, mutta ainespuuta ei kannata polttaa energiaksi. Sama koskee kaikkia raaka-aineita, joille löytyy korkeamman arvonlisän käyttöä. Kansantaloutena meillä ei ole varaa ohjata korkeamman jalostusasteen teollisuuden raaka-aineita polttokattilaan eikä meillä ole varaa tehdä metsien hiilinielusta päästölähdettä epäjärkevällä käytöllä.

Uusiutuvan energian direktiiviä valmistettaessa mäntyöljy on jostain syystä päätynyt luetteloon, jolla säädetään, mistä raaka-aineista saa valmistaa ”kehittyneitä biopolttoaineita”, eli mitkä luokitellaan jätteiksi tai tähteiksi. Mäntyöljyä ei pitäisi ohjata energiakäyttöön, koska sille on olemassa paljon järkevämpää käyttöä. Mäntyöljyn jalostaminen kemianteollisuuteen työllistää arvioiden mukaan n. kymmenkertaisen määrän ihmisiä verrattuna polttoainejalostukseen. Myöskään selvitysten mukaan ympäristöhyötyä ei energiakäytöstä tule, koska mäntyöljystä valmistettujen kemiantuotteiden hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin vastaavien fossiilisista valmistettujen. Mäntyöljy on niukka raaka-aine, eli jos se poltetaan energiaksi, ei sitä riitä pitkäikäisiin tuotteisiin, vaan ne joudutaan tekemään fossiilisista.

Mäntyöljyn ympärillä nähtiin tammikuussa erikoinen näytelmä. Euroopan parlamentin valiokuntakäsittelyssä ehdotettiin, että mäntyöljy ja runkopuu poistettaisiin direktiivin liitteessä olevasta luettelosta joka määrittää, mitä bioraaka-aineita voidaan ohjata biopolttoaineisiin. Valiokunta esitti poistoa, sillä niiden energiakäyttö ei ole järkevää. Ennen ratkaisevaa Euroopan Parlamentin äänestystä Suomen ja Ruotsin energiaministerit lähettivät kirjeen kaikille MEPeille, jossa sanoivat, että Pohjolalle on tärkeää saada kehittää bioenergiaa rajoituksetta. Kimmo Tiilikaisen ja Ibrahim Baylanin kirje oli hyvin poikkeuksellinen, sillä jäsenmaiden edustajien ei yleensä katsota olevan soveliasta yrittää vaikuttaa Euroopan kansaa edustavan parlamentin päätöksiin. Ministereiden lobbaus onnistui, ja parlamentti päätti niukalla äänten enemmistöllä säilyttää mäntyöljyn ja runkopuun liitteen raaka-aineluettelossa.

Sinänsä tällaista luetteloa ei edes pitäisi olla, sillä se on aina sattumanvarainen, vaan pitäisi ennemmin vain määritellä kestävyyskriteerit raaka-aineille. Tässä vaiheessa neuvotteluita ei luettelosta enää voi päästä eroon, mutta nyt kysymyksenä on, että voiko luettelosta poistaa tai sinne lisätä raaka-aineita. Suomen kannan mukaan luettelon on oltava pysyvä, jotta voidaan turvata vakaa investointiympäristö yrityksille. Hallitus haluaa siis varmistaa, että mäntyöljyä ja runkopuuta voidaan laittaa polttotankkiin myös jatkossa. Minun mielestäni luetteloa tulee voida muuttaa perustellusti. Investointiympäristön vakaus on tärkeä tavoite, mutta vasta toissijainen, ilmastonmuutoksen hillinnän ollessa ensisijainen tavoite. Listaa pitää voida muuttaa viimeisimmän tieteellisen tiedon perusteella. Vaikuttaa siltä, että Suomen hallituksen bioenergiakannat eivät perustu ilmastonmuutoksen hillintään tai Suomen talouden ja työllisyyden etuun, vaan lähinnä pyrkimykseen nostaa metsänomistajien tuloja, sillä puun hinnan voi olettaa nousevan, jos käyttötapoja laajennetaan.

Tämä on nyt siis tilanne, kun jäsenmaiden ministerit kokoontuvat maanantaina päättämään EU:n energialinjauksia. Ministeri Tiilikaiselle haluan lähettää seuraavat terveiset: Ilmastonmuutoksen hillintä ei odota. Tehkää Euroopalle ilmastoviisas energiapolitiikka. Ja mitä mäntyöljyyn tulee, sille on jo taloudellisesti, ympäristöllisesti ja ilmastollisesti fiksua käyttöä, energiakäyttöä ei tarvitse edistää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Suomen ilmastopolitiikka perustuu lisääntymisen hallintaan ja pieneen väestöön. Se on ainut kestävän kehityksen tie myös myös muille kansoille kaikissa ympäristöasioissa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Sanna hyvä , voisitko kertoa millä kompetensilla/koulutuksella kerrot meille tällaisen mullistuksen energiasektorilla:

"Koko energiajärjestelmämme täytyy muuttua, jotta onnistumme ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se tarkoittaa montaa muutosta: älykkäät ja joustavat sähköverkot, ja energiantuotanto hajautetusti ja päästöttömistä uusiutuvista lähteistä."

Vai hoetko jonkun auktoriteetin Sinulle syöttämää mantraa?

"Sarkkinen on koulutukseltaan filosofian maisteri pääaineenaan aate- ja oppihistoria."

https://www.youtube.com/watch?v=H_qDHs_-Hyw

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Suomi on vastajulkistetun Eurostatin tilaston mukaan laskenut prosentuaalisesti eniten co2-päästöjä koko Euroopassa. Tähän on päästy nimenomaan bioenergialla, jolla ainoana voidaan korvata fossiilista perusvoimakapasiteetti (kun vesivoimaa ei saa rakentaa).

Iso-Britannia oli myös parhaiten pärjänneiden joukossa, koska siellä hiiltä on korvattu maakaasulla. Mutta sehän ei Suomessa käy koska maakaasu on fossiilista polttoainetta.

Co2-päästöjen laskeminen on ensiarvoisen tärkeää paitsi sitten jos käy ilmi, että niitä voi laskea ideologian vastaisilla tavoilla jolloin muut asiat, kuten metsien monimuotoisuus, meneekin maailmanlopun ehkäisemisen edelle. Jos oikein muistan, Sarkkinen olisi talousvaliokunnassa tukenut vielä enemmän tuulivoimaa vaikka jokaisen noin periaatteessa pitäisi tietää, ettei tuulivoimalla voi korvata kilowattiakaan perusvoimatuotannon kapasiteettia.

Raimo K Kaisto

Hanna on onnistunut pysymään vihervasemminto kuplassaan johon tutkimus- ja kokemustieto ei saa reikää poraamallakaan. Ensin otsake: "Suomen ilmastopolitiikassa bioenergian mentävä aukko" on vääristävä ja raflaava. Kuitenkin kirjoituksessa kekitytään lähes yksinomaan mäntyöljyyn ja mahdolliseen runkopuun polttoon. Mäntyöljystä valmistettu polttoaine on hyvin pieni siivu bioenergiasta.
Lainaus "Suomen talouden ja työllisyyden etuun, vaan lähinnä pyrkimykseen nostaa metsänomistajien tuloja, sillä puun hinnan voi olettaa nousevan, jos käyttötapoja laajennetaan." Kuitupuun hinta ei ole realiseti noussut vuosikymmeniin ja hieman korkeamman hintason tutkitusti tiedetään johtavan parempaan metsän ja metsäluonnon hoitoon. Tälle tosiseikalle kuplassa ei ole tilaa. Ensimmäisen laiskanläksynä Henna voisi ottaa kuitupuun realikantohinnan kehtyksen ja pariliittolaisen sekä valtion työntekijän realipalkkakehityskäyrät viimeisen 40 vuoden aikajaksolta ja miettiä onko puun hinta kohdallaan. Nuttura löysemmälle niin kuplaan pääsee uusia terveitä tuulia.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Yhdessä kohtaa olen kuitenkin Sarkkisen kanssa samaa mieltä, että mäntyöljystä ei pitäisi ruveta tekemään biopolttoaineita. Arvelen, että jos asiassa ei käytetä yhteiskunnan rahaa eli tukiasia, niin sellaista ei tule koskaan tapahtumaan. Tukisysteemeillä saadaan aikaan ihmeellisiä vääristymiä.

Tutkittiinhan Suomessa aikanaan 80-lvuun alussa, että tärpätillä saadaan polttomoottori käymään. Siinä vain unohtui ensin tehdä sellainen perusanalyysi, että kuinka pitkälle kaikki Suomen bensiiniautot olisivat kulkeneet tuolla Suomessa tuotetulla tärpättimäärällä. Sillä olisi ajettu kerran vuodessa Porvoosta Helsinkiin. Onko tehty vastaavaa analyysiä mäntyöljystä? Sitä kyllä tuotetaan selvästi enemmän kuin tärpättiä.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Dilemma mäntyöljyn määränpäästä kyllä ratkeaa markkinatalouden toimesta. Kun polttoainekäyttöä korkeamman jalostusasteen käyttökohde on olemassa, niin siellä lienee maksukykyä ostaa raaka-ainetta tarpeensa mukaan.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ekologisen kirjallisuuden mukaan, ihminen ei taida pystyä muuttamaan yksin ilmastoa, kun on muitakin asukkaita maailmassa kuin vain ihminen. Tuuli esim tarvitsee ensin auringon energiaa ensin ja vasta sitten voi alkaa tuulta tulla jne

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"...Ilmastonmuutoksen hillintä ei odota."
Tämä on ollut EU:nkin ilmastopolitiikan päädokriineja jo kymmeniä vuosia. EU:n ilmastopolitiikkaa on mm. lisännyt globaaleja CO2-päästöjä hiilivuodon kautta. Päästömittarihan on monellakin tavalla kehno, kun se ei esim. huomioi kulutusta vaan ainoastaan tuotannon. EU on siis todistanut sen kansanviisauden, ettei hätäilemällä tule kuin ...

Jos ilmastopäästöjä tarkastellaan kulutuspohjaisesti, maahanmuutto päiväntasaajalta napapiirille on pahimpia ilmastorikoksia. Vastustaako Vasemmistoliitto ja kansanedustaja Sarkkinen tätä ilmaston pilaamista?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kansanedustajan kannattaisi perehtyä siihen, mitä määriä mitäkin uusiutuvaa energiateknologiaa pitäisi asentaa jotta sillä olisi todellista merkitystä Suomen khk-päästöjen vähentämisessä. Kuten todettua että mäntyöljy on niin rajallinen resurssi ettei merkittävää muutosta aiheuteta, käytti sen miten hyvänsä.

Mitä tulee aurinkosähköön ja tuulienergiaan, niin sähkön kulutus on alle kolmasosa Suomen energiankulutuksesta ja siitäkin v. 2050 mennessä on arvioitu saavan enintään 30 % auringolla ja tuulella. Eli turha toivo silläkään suunnalla saada muutosta aikaan. Millä aukko paikataan, jos biosähkö ja ydinvoima eivät kuulu valikoimiin?

Kansanedustaja voisi ideologisten lillukanvarsien sijaan puhua ihmisten käyttö- ja kulutustottumusten radikaalista muuttamisesta, johon osaltaan kuuluu energia. Mutta onhan se poliittisen suosion kannalta liian riskaabeli aihe. Ja toisaalta jatkuvaan kerskakulutukseen perustuvan talouskasvun kyseenalaistaminen suurinpiirtein maanpetos. Yhtenä esimerkkinä Teslan ökykalliit sähköautot.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Valitettavan moni kansanedustaja joutuu energia-asioiden osalta tyytymään muiden kertomaan ilman mitään edellytyksiä kyetä arvioimaan kerrotun merkitystä kokonaisuuteen.

Käyttäjän SamiRinta-Mnty kuva
Sami Rinta-Mänty

Koko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on täyttä hömppää. Satelliittimittausten, jotka ovat luotettavin tapa mitata maapallon lämpötiloja mukaan lämpenemistä ei ole juurikaan tapahtunut 20 vuoteen. Samaan aikaan hiilidioksiidin määrä ilmakehässä on lisääntynyt huomattavasti. Maa-asema mittausdatassa, jota IPCC:kin käyttää käytännössä kaikki lämpeneminen tulee korjauksista, joita dataan tehdään. Lisäksi 40% mittaustuloksista tulee nykyään tietokonemalleista eikä oikeista mittaustuloksista. Tämä johtuu siitä että vanhoja mittausasemia on menetetty paljon ja nämä mittaustulokset simuloidaan aseman menetyksen jälkeen. Täysin vääristynyttä tiedettä.

Ilmastohysteria perustuu tietokonemalleihin, joiden tulokset eivät vastaa todellisia mittaustuloksia, eivät ainakaan satelliitimittauksia. Pelottelu on jatkunut jo 30 vuotta mutta yksikään kauhuskenaario ei ole toteutunut. Maapallo ei lämpene, meren pinta ei nouse - ei ainakaan yhtään nopeammin kuin aiemmin, jäätiköt eivät sula, päinvastoin...

Lämpötilojen ja hiilidioksiidin välinen korrelaatio on rankasti yliarvioitu. Vaikka Suomessa palattaisiin kivikaudelle sillä ei olisi pienintäkään vaikutusta ilmastoon.

Energian säästäminen ja luonnonsuojelu on järkevää sillä maapallon kestokyvyllä on rajansa. Jos kaikki tämä raha ja energia suunnattaisiin esim. muoviroska puhdistamiseen meristä saataisiin jotain todellista aikaiseksikin.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

"Koko energiajärjestelmämme täytyy muuttua, jotta onnistumme ilmastonmuutoksen hillinnässä."

Pienen Suomen energiapolitiikka ei käytännössä vaikuta globaaliin ilmastonmuutokseen mitenkään, kun ilmakehä on maapallon yhteinen. Sekin on suhteessa maapallon kokoon ohuen ohut.
Euroopassa askarrellaan päästörajoituksien kanssa, mutta samaan aikaan kaikkein suurimmat saastuttajat USA ja kaakkois-Aasia työntävät saasteitaan ilmakehään aivan kuten ennenkin.
Missä ovat globaalit päätökset?

Tosin väestönkasvu, teollistuminen ja kaupungistuminen ovat aiheuttaneet sen, että ilmakehän hiilidioksiditaso on noussut räjähdysmäisesti noin sadassa vuodessa ja kriittinen raja ylitettiin jo muutama vuosi sitten.
Tästä edelleen ilmastonmuutos, eli lämpeneminen jatkuu itseään ruokkivana tekeepä ihmiskunta mitä hyvänsä.

Ilmastonmuutoksia on ollut aina maapallon historiassa, mutta tällä kertaa ihmiskunnan luomana se tapahtuu erittäin nopeasti.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Hei Hanna,

oletko tutustunut esim. maissista tehdyn polttoaineen ongelmiin?

Kun metsiäkin Suomessa lannoitetaan, ongelmat periaattessa ovat samoja: maailmassa on iso pula näistä ravinteista, eikä niitä voida ohjata tällaisiin toimintatapoihin kun jo olemassaolevia ravinnekiertoa, pitäisi käyttää hyväksi.

Käsittääkseni teillä Oulussa on monta kiertotalouden projektia, sinua saattaisi kiinnostaa tuo blogaukseni Spirulina mikrolevästä ja miten siihen liitetyllä kompostireaktorilla voimme esim. biojätettä muuntaa arvotuotteeksi.

Valitettavasti Suomessa mikrolevätutkimus pääasiassa keskittyy vain siitä tuotettavaan biopolttoaineeseen. Se ei voi olla tällä hetkellä realistinen tavoite, koska mikrolevää ei voida nykyisellä tekniikalla tuottaa edes ihmisille ruoaksi - saatika polttoaineeksi.

Esitykseni mukaan, jotta mikrolevä olisi vihreiden arvojen mukaista, sitä ei voida kasvattaa kemiallisilla lannotteilla. Tämä siis itsessään mielestäni ratkaisee leväntuotannon suurimman ongelman.

Toimituksen poiminnat