Ikäsyrjintää ja turvattomuutta työmarkkinoille
Täytin muutama viikko sitten 30-vuotta. Ennen syntymäpäivää olisin siis ikäni puolesta ollut Sipilän hallituksen työehtoleikkurin piirissä. Nyt kaksi viikkoa myöhemmin olisin turvassa. Kyse on ikäsyrjinnästä ja epäoikeudenmukaisesta politiikasta.
Eduskunta keskusteli tänään opposition tekemästä välikysymyksestä liittyen nuorten työehtojen heikentämiseen. Hallitus aikoo entisestään lisätä nuorten työelämän epävarmuutta sallimalla alle 30-vuotiaiden perusteettomat määräaikaisuudet lyhyen työttömyyden jälkeen ja helpottaa henkilöperusteista irtisanomista alle 20 hengen työpaikoilla. Nämä esitykset eivät ole tulevaisuuden työmarkkinapolitiikkaa, vaan paluuta menneisyyteen, jolloin työntekijällä ei ollut lailla suojattuja oikeuksia. Vasemmistoliitto ei voi tällaista hyväksyä, ja siksi yritämme kaataa hallituksen epäluottamusäänestyksessä huomenna.
Hallituksen esitykset ovat huonosti perusteltuja, epäoikeudenmukaisia, eivätkä ne paranna työllisyyttä. Alle 30-vuotiaissa on monenlaista porukkaa, monenlaisella koulutuksella ja erilaisella työkokemuksella, heidän niputtamisensa iän perusteella samaan kategoriaan ja työehtojen heikentäminen on perusteetonta ja syrjivää.
EU:n työsyrjintädirektiivi kieltää ikäperusteisen syrjinnän. Jos toimet ovat oikeasuhtaisia ja hyvin perusteltuja, voi erilainen kohtelu olla oikeutettua. Hallituksen suunnitelmat eivät sitä ole, sillä ei ole olemassa kunnon todisteita siitä, että työehtojen heikennykset lisäisivät työllisyyttä. 30-vuoden ikäraja on myös varsin korkea. Esitys ei siis todennäköisesti lisää työllisyyttä, se ainoastaan entisestään heikentää nuorten työehtoja ja lisää määräaikaisuuksia.
Työelämä näyttäytyy monille nuorille armottomana kilpailuna, pätkittyinä työsuhteina ja epävarmana toimeentulona. Tämä aiheuttaa epävarmuutta koko elämään ja lykkää perheenperustamista. Pätkä- ja silpputyöt kasaantuvat erityisesti nuorille naisille. Joillekin pätkä- ja silputyöt ovat oma valinta, mutta monille ne ovat pakkopullaa. Useimmat alle 30-vuotiaat haluaisivat pysyvän työn ja turvatun toimeentulon.
Kuvitelkaapa tilanne, jossa hallituksen esitys olisi mennyt läpi, ja 28-vuotias nainen on saamassa työpaikan. Työnantaja todennäköisesti kirjoittaa naiselle määräaikaisen työsuhteen, vaikka työvoimantarve olisi pysyvä – koska voi niin tehdä. Näin työnantaja ikään kuin suojautuu työntekijän mahdolliselta tulevalta raskaudelta. Jos hallituksen esitys menee läpi, tulee nuorten naisten työmarkkina-asema todennäköisesti entisestään heikkenemään, ja työmarkkina-aseman heikkeneminen ei kyllä kannusta perheenperustamiseen, vaikka halua olisi.
Pelkkä nuorten kurittaminen ei hallitukselle riitä, vaan he haluavat myös helpottaa henkilöperusteista irtisanomista alle 20 hengen työpaikoilla. Suomen irtisanomissuoja ei nytkään ole eurooppalaisittain erityisen vahva, mutta sitä halutaan silti heikentää. Irtisanomissuojan heikentäminen isolta joukolta suomalaisia tarkoittaa, että heidät siirretään ikään kuin ikuiselle koeajalle. Pitää pelätä, että irtisanooko työnantaja minut, jos olen aktiivinen ammattiyhdistysliikkeessä tai tuleeko lappu kouraan, kun olen joutunut olemaan poissa töistä sairaan lapsen takia.
Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on vaikea toteuttaa niin, etteikö se johtaisi ns. pärstä-perusteisiin irtisanomisiin. On muistettava, että nykyiselläänkin työnantaja voi tuotannollis-taloudellisten syiden ohella irtisanoa työntekijän, joka laiminlyö työntekemisen tai käyttäytyy epäasiallisesti.
Hallituksen esitykset ovat huonosti perusteltuja, epäoikeudenmukaisia, eivätkä ne paranna työllisyyttä. Todellinen tavoite taitaakin olla työntekijöiden aseman heikentäminen. Esitykset ovat myös ristiriidassa työoikeuden ja syrjimättömyyden periaatteen kanssa. Saa nähdä, saako hallitus edes läpi näitä heikosti valmisteltuja ja huonosti perusteltuja esityksiään. Toivottavasti ei.
Hanna, tässä hyvää analyysiä aiheeseen:
https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus…
Ilmoita asiaton viesti
(1325/2014) Yhdenvertaisuuslaki sanoo näin:
7 § Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.
Työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valitulla luottamusmiehellä tai, jos tällaista ei ole valittu, työsopimuslaissa tarkoitetulla luottamusvaltuutetulla tai muulla sellaisella henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Sama oikeus on myös työsuojeluvaltuutetulla.”
Lähde:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ? Eikö erilaisia elämäntilanteita oteta huomioon?
On monta erilaista tapausta: a) ammattikoulusta 18 vuotiaana valmistunut tai b) 25 vuotiaana valmistunut maisteri tai merkonomi tai c) yliopistossaan väitellyt tohtori ikähaarukassa 25-55 vuotta.
Ei lakeja pidä runnoa olettaen, että ihmiset ovat kuin karjaa, jonka ainoa korvamerkki on syntymävuosi. Tuo ehdotus osoittaa kuinka käsittämättömän vähäisellä tietotaidolla tätä maata johdetaan. Jokaisen työnsaantitilanne on erilainen. Siitä pitää lähteä.
Hallituksen pitää järjestää työpaikkoja muuttamalla yhteiskuntarakenteita modernimpaan suuntaan ja sitä kautta maa elpyisi. Mitään kunnon rakenneuudistuksia en ole nähnyt sen tekevän.
Ilmoita asiaton viesti
Riikka Rask, ”Positiivinen erityiskohtelu työelämässä” (sivulla 83):
– -”4.2 Keinojen suhteellisuus ja väliaikaisuus
Välttämätön edellytys positiiviselle erityiskohtelulle on, että se tapahtuu suhteellisuusperiaatteen rajoissa. Erottelu ei saa olla steeltaan liian voimakasta, vaan ”sopivaa ja kohtuullista”, sekä oikeassa suhteessa tavoiteltuun tarkoitusperään nähden. Suosiva menettely ei ole sallittua, jos siitä aiheutuu muille henkilöille tai ryhmille kohtuutonta
haittaa, tai jos sama tavoite voidaan saavuttaa vähemmän suosivin keinoin tai keinoilla, jotka eivät ole lainkaan suosivia.
Voidaan puhua yhdenvertaisen kohtelun kannalta ”vähimmän haitan kriteeristä”.
Lisäksi positiivinen erityiskohtelu ei voi olla luonteeltaan pysyvää, sillä se on sallittua vain niin kauan kuin tosiasiallinen eriarvoisuus vallitsee. Sallitusta menettelystä tulee kiellettyä syrjintää, kun yhtäläisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun päämäärät on saavutettu.
Toisin kuin tasa-arvolain 9 §:n 4-kohdassa, YVL 7.4 §:ssä ei mainita vaatimusta menettelyn väliaikaisuudesta. Positiivisen erityskohtelun väliaikainen luonne ilmenee kuitenkin YVL:kin esitöissä: Kun eriarvoisuutta poistetaan heikommassa asemassa olevan ryhmän erityiskohtelulla, voi erityiskohtelu vastata lain tarkoitusta vain niin kauan kuin kyseinen ryhmä tosiasiallisesti on heikommassa asemassa.” – –
Lähde:
https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus…
—
Edellä kerrottu tulee ottaa huomioon, kun/jos alle 30-vuotiaiden kohdalla aiotaan soveltaa ns. positiivista erityiskohtelua:
– ”sopivaa ja kohtuullista” ja ”vähimmän haitan kriteeristä”
– erityiskohtelu vastata lain tarkoitusta vain niin kauan kuin kyseinen ryhmä tosiasiallisesti on heikommassa asemassa
Eli em. asiakokonaisuuden hoito vaatii silkkihansikkaita ja säännöllistä väliaikaraportointia nuorten työllisyyden kohentumisesta. Kun nuorten työllistyminen on saatu paranemaan muiden ikäryhmien tasolle, tämän alle 30-vuotiaiden ”positiivisen erityiskohtelun” tulee päättyä ja palataan takaisin entiseen ikäryhmien väliseen tasa-arvoon työmarkkinoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Lisään vielä edelliseen kommenttiini sen, että nyt tulisi miettiä alle 25-vuotiaiden – ei alle 30-vuotiaiden (kuten hallitus esittää) – kohdalla tätä ”positiivista erityiskohtelua”, ks. alla:
”Nuorisotyöllisyysaloite (YEI)
– ”Nuorisotyöllisyysaloite on EU:n keskeisiä nuorisotakuun täytäntöönpanon rahoitusvälineitä. Aloitteella tuetaan alle 25-vuotiaita nuoria alueilla, joilla nuorten työttömyysaste oli yli 25 prosenttia vuonna 2012.”
– ”Nuorisotyöllisyysaloite tukee nuorisotakuun täytäntöönpanoa. Nuorisotakuu edellyttää EU-maiden varmistavan erityistoimin, että alle 25-vuotiaille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka 4 kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat lopettaneet koulunkäynnin tai jääneet työttömiksi.”
Lähde:
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1176&lan…
Ilmoita asiaton viesti
Nuo uudistukset pitäisi ulottaa koskemaan kaikkia. Ja lisätä joustoa vielä enemmän. Juuri se että nuoren naisen saisi tarvittaessa potkia pihalle vaikka raskauden vuoksi tarjoaisi nuorille naisille työtilaisuuksia. Vastuu lisääntymisestä kuuluu työnantajalle vain jos työnantaja on siittänyt lapsen.
Ilmoita asiaton viesti