Hanna Sarkkinen

Suomi ansaitsee toimivan sote-uudistuksen

Eduskunta käsittelee tänään hallituksen esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi. Sote-uudistus tarvitaan, siitä lienevät kaikki samaa mieltä. Hallituksen esitys on kuitenkin syvästi ongelmallinen. Jotta eduskunta voisi vastuullisesti edetä uudistuksen kanssa, täytyy siihen tehdä merkittäviä korjauksia.

Hallituksen sote-mallin vaihtoehto ei ole uudistuksen tekemättä jättäminen, vaan paremman uudistuksen tekeminen. Me emme ole ota tai jätä tilanteen edessä, vaan meillä on mahdollisuus tehdä hallituksen sote-esitykseen sen kaipaamat korjaukset. Korjaukset ovat välttämättömiä, jos halutaan sote, joka on toimiva kansanterveyden ja kansantalouden näkökulmasta.

Vasemmiston sote-malli on seuraava: siirretään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu kokonaisuudessaan maakunnille. Annetaan maakunnille verotusoikeus ja valta päättää siitä, miten palvelut järjestetään. Unohdetaan valinnanvapauslaki, joka on hallituksen sote-mallin ongelmien syy. Maakunnat voivat täydentää julkisia palveluita yksityisillä tarpeensa mukaan mutta ilman pakkoa. Näin menettelemällä voidaan saavuttaa sosiaali- ja terveysuudistuksen alkuperäiset tavoitteet asetetussa aikataulussa ja edetä maakunnissa tehdyn valmistelun kanssa.

Maakuntien perustaminen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen kunnilta maakuntien vastuulle ei ole esityksen perusongelma, vaan siihen sisältyvä palveluiden markkinaehtoistaminen. Voidaan toki keskustella maakuntien oikeasta määrästä ja niille siirrettävien tehtävien laajuudesta, mutta itse maakuntamalli ei ole ongelmien perussyy.

Sote voidaan tehdä ilman valinnanvapausesitystä eli markkinamallia, ja nimenomaan se on hallituksen soten ongelmien alkujuuri: valinnanvapausesitys on perussyy siihen, miksi sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita ei saavuteta. Nimenomaan markkinaehtoistamismalli aiheuttaa kustannusten kasvun, tuhoaa palveluiden integraation, hajottaa palveluketjut ja tuottaa EU-oikeudellisia ongelmia. Jos hallitus olisi edes pitänyt kiinni hallitusohjelmakirjauksesta toteuttaa valinnanvapausmalli vasta monta vuotta sote-palveluiden maakuntaan integroinnin jälkeen, emme olisi näin syvällä suossa. Nyt kun palvelut siirretään uusiin maakuntiin ja samalla toteutetaan markkinaehtoistaminen, ollaan syvien ongelmien edessä ja koko järjestelmä uhkaa kriisiytyä.

Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli saumattomien palveluketjujen luominen, oikea-aikaisen hoitoonpääsyn varmistaminen, toimivien tietojärjestelmien rakentaminen, terveyserojen kaventaminen ja kustannuskasvun hillintä. Nyt hallituksen esittämällä mallilla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen integraatio ei parane, eikä myöskään sosiaali- ja terveyspalveluiden välinen integraatio. Nämä kaikki tärkeät alkuperäiset tavoitteet on jätetty sivuraiteelle, kun uudistuksen keskiöön on nostettu terveysfirmojen tuloksentekokyvyn parantaminen. Ihminen on unohtunut, mutta pörriäiset kiittävät.

Hallituksen sote-malli on vastuuton kansanterveyden ja kansantalouden näkökulmasta. Hallitus on siirtämässä verorahat terveysjättien taskuihin.

Alun perin sote-uudistuksen ajatuksena oli saada kustannustehokkuutta integroiduista ja saumattomista palveluketjuista kun koko hoitoketju olisi yksissä käsissä. Samalla ihmiset saisivat hoidon oikeaan aikaan ilman pompottelua paikasta toiseen. Tämä ei nyt toteudu, vaan palveluketjut pirstoutuvat entisestään. Kustannussäästöjä ei tule, vaan tulee kustannuskasvua. Kustannuskasvua lisää valinnanvapauteen sisältyvä rahoitusmalli, joka kannustaa yksityisiä terveysfirmoja osaoptimointiin ja siirtämään potilaita ja kustannuksia erikoissairaanhoidon kontolle. Erilaiset turhat hallinnolliset kustannukset myös kasvavat, kun tarvitaan enemmän ihmisiä valvomaan tuottajia, ohjaamaan potilaita sekä markkinoimaan palveluita. Rahastusautomaatin terveysfirmoille luo myös se, että he voivat houkutella työterveyden piirissä olevat listautumaan heidän terveysasemalleen ja sen jälkeen rahastaa työterveysasiakkaista kahteen kertaan, maakunnalta ja työnantajilta.

Kustannusten kasvu ja epäselvä palvelujärjestelmä uhkaa saattaa terveyserot kasvuun. Valtio luo järjestelmän joka nostaa kustannuksia, mutta samalla se leikkaa maakuntien rahoitusta kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Maakunnilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin leikata yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja kasvattaa asiakasmaksuja. Tämä on myrkkyä vähävaraisille ja kasvattaa terveyseroja, sillä asiakasmaksut ovat jo nyt liian korkealla tasolla. Kansainvälisten kokemusten perusteella todennäköisesti eniten tulee kasvamaan hyväosaisten palvelujen käyttö, paljon palvelua tarvitsevien vähävaraisten jäädessä heitteille. Moni terveyskeskus joutuu laittamaan lapun luukulle, kun maakunnan rahat menevät yksityisten taskuihin eikä terveysasemille riitä määrärahoja. Pelkona onkin alueellisen eriarvoisuuden kasvu palveluiden saatavuudessa, kun erityisesti pienillä paikkakunnilla ei ole yksityistä tarjontaa.

Toimimaton ja kustannuksia kasvattava sote-malli on myrkkyä myös muille maakuntaan siirrettäville palveluille. TE-palveluiden nykyisellään hoitamat työllisyyspalvelut siirretään maakunnille. Työllisyyspalveluiden hoitoon ei osoiteta korvamerkittyä rahoitusta vaan se annetaan osana yleistä valtionosuutta. Kun sotepalvelut ovat tiukasti lakisääteisiä, ei maakunnille jää paljoa vaihtoehtoa kun leikata ensimmäisenä työllisyydenhoidosta. Liikkumavaraa ei ole, kun ei ole verotusoikeuttakaan. Hallituksen sote-mallin sivuvaikutuksena työllisyyspalvelut uhkaavat nekin kriisiytyä.

Maakunnille ei tule todellista itsehallintoa kun laki määrää miten palvelut pitää tuottaa ja hallinto järjestää. Maakunnille ei tule todellista itsehallintoa, kun niillä ei ole omaa verotusoikeutta ja taloudellista liikkumavaraa. Myös sairaaloiden välistä työnjakoa määrätään valiotasolta. Kuvitelkaa, mihin asemaan tulevat maakuntapäättäjät laitetaan. Heidän tehtäväkseen jää leikata palveluja, tai itkeä ja leikata.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Jälleen hyvä ja asiaa täynnä oleva kirjoitus, joka puoltaa soten uudelleensuunnittelua ja päätöksen siirtoa seuraavalle hallitukselle.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Napakkaa ja selkeää tekstiä Hannalta!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

On se vain merkillinen kirosana tuo kilpailu ja siihen läheisesti liittyvä kustannustehokkuus hyvien palvelujen takaajana.

Kuubassa ja Neuvustoliitossa oli terveyspalvelut monopolisoitu julkisesti tuotettaviksi, mutta puolue-eliitit kuitenkin käyttivät yksityistä vaihtoehtoa.

Vasemmistolaisissa maissa on lääketieteellinen tutkimus ja hoidon taso lasten lääkäripuuhastelua, kuten nobeleitakin voi sen hyvin todeta.

Monissa suomalaisissa kunnissa ei nykyisellä systeemillä voida tarjota edes kohtuullisina pidettäviä terveyspalveluita, joten systeemi on kelvoton.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Luullakseni sinua asiantuntevammat tutkijat sanovat, että vaihdantakustannusteorian mukaan terveydenhuollon monimutkainen kokonaisuus soveltuu huonosti kilpailutettavaksi (Koskiaho 2008, Kilpailuttamisen kustannukset voivat yllättää, Sosiaaliturva 1/2008, 24-25.). Yritys voi myös olla kustannustehokas omalta kannaltaan, mutta silti kansantaloudellisesti tehoton. Se johtuu edellä mainittujen vaihdantakustannusten lisäksi yritysten itsekkyydestä ja terveydenhuollossa niiden valtionhallinnolle ja valvonnalle aiheuttamista kustannuksista. Kaiken lisäksi terveydenhuolto luonnollisena monopolina voisi hyödyntää mittakaavaedut kaikkein parhaiten. Nämä vain pikku esimerkkeinä osoittamaan, ettei yksityistämistä kannattasi tuoda terveydenhuoltoon muuten kuin palvelemaan niitä, jotka haluavat erityispalvelua.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hölynpölyä. Kyllä ihmiset asiakkaina ja potilaina osaavat hakeutua parhaaseen hoitoon omassa ympäristössään valiten parhaan vaihtoehdon kokemuksen, tiedon, valinnan mahdollisuuden ja oman ekonomiansa perustein.

Hyvä lääkäri on aina hyvä lääkäri ja hyvä hintakilpailukykyinen palvelu on aina sitä, mitä arvostetaan. Suuressa osassa Suomen terveyskeskuksia ei ole tarjola palveluita lainkaa tai ne ova tarjolla vasta kuukausien kuluttua keikkalääkäreiden tekeminä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #5

Olisitpa jättänyt tuon hölynpölyn pois, niin olisin voinut vastata kommenttiisi. Kannattaisi asennoitua kunnioittavasti muihin kommentoijiin nähden, vaikka heidän mielipiteensä poikkeaisivat ideologiastasi.

Ks. kommentointiohjeet!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #6

Salosella taitaa olla iso aukko tietämyksessä ihmisen luonteesta.

Ihmiset ovat uskomattoman kekseliäitä ja sinnikkäitä omien etujensa puolustajia. Täten olisi varsin epäloogista, että ihminen olisi tyytyväinen toiseksi tai kolmanneksi parhaaseen vaihtoehtoon palvelujenkaan suhteen.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #5

Ihmiset saattavat osata valita, mutta luuletko heillä olevan tulevaisuudessa varaa näihin yksityisiin palveluihin. Niiden hinnat nousevat eikä niitä kateta pitkään hoitoseteleillä.

Nuorten ihmisten on hyvä ymmärtää mikä on oleellista ja kallista terveydenhuollossa. Nyrjähtäneen nilkan hoito ja kroonikon hoito ovat aivan eri asioita.

Jollei tänään ole varaa viedä itseään Eiran sairaalaan niin ei siihen ole soten tultuakaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #7

Luulisi Hämäläisenkin ymmärtävän, että omavastuuosuudet tulevat varmasti kasvamaan jatkossakin, täysin huolimatta soten laadusta tai tehdyistä päätöksistä.

En usko, että kansan kahtiajaon kehitystä voitaisiin enää jatkossakawn hillitä. Eriarvoisuus lisääntyy edelleen taloudellisten kykyjen mukaan.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #8

Kiisken luulisi ymmärtävän, että ongelma kaatuu juuri niille, joilla siihen vähiten varaa. Työikäisten flunssat ja viikon sairaslomatodistukset eivät ole soten keskiössä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #10

Enkö juuri kirjoittanut näin aiemmin ?

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Aikanaan Sipilän soten takaa paljastuu vain ja ainoastaan yksityisbisneksien edistäminen.
Henkilön tausta kertoo paljon.
Viite:
https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipila...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Valinnanvapauden arvosteleminen on melko kornia.

Meillähän on jo nyt valinnanvapaus kaikille työssäkäyville työterveyshuoltona ja varakkaimmille joko omin rahoin tai vakuutuksin, mutta valinnanvapautta ei haluta sallia yhteiskunnan vähempiosaisille, vaan heidä tulisi tyytyä jonottamaan kärsivällisesti aikaa lääkärille, jos sitä on edes ollenkaan omalla paikkakunnalla tarjolla.

Britanniassa mainiosti toimiva kaikki perusterveydenhuolto ( terveyskeskustaso ) on ollut yksityisten tuottamaa jo 1950-luvulta lähtien.

Jonoistakin päästäisiin Suomessa eroon rahallisella porkkanalla vaikkapa " nuppitaksoin " lääkäreille.

Savon Sanomat kirjoitti aiemmin viime viikolla Aalto yliopiston tekemästä tutkimksesta OECD:n aineistoon perustuen. Sen mukaan Suomi ja Kreikka ovat ainoat OECD-maat, joissa julkisten palvelujen lääkäreillä on peruskuukausipalkka ilman kannusteita, esim. hoidettujen potilaiden määrän tai työssä onnistumisen suhteen.

Suomessa on jo valmiiksi hyvätasoinen terveydehoito. Ongelmana on vain eriarvoisuusja hoitoonpääsy ( jonot vastaanotoille japäivystyksissä ). Toinen ongelma on, että rahat eivät taida riittää edes nykyjärjestelmän ylläpitoon väestön vanhetessa vauhdilla 2020-luvulla.

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomen-t...

Kari Rahja

LK osuu viimeisessä kommentissaan. Suomessa onNyt maailman huippua oleva ja eurooppalaisen vertailun mukaan kustannustehokkain Sote-järjestelmä. Korkeimmalle huipulle on vain 4 askelmaa, jotka voidaan kiivetä selkeyttämällä rahoitus yksikanavaiseksi (valtion vastattavaksi) ja siivoamalla kaikki poliitikot tuotannosta sivuun.

Yhdysvalloissa on todettu jo aikaa sitten, ettei liiketoiminta sovellu kansalaisten terveydenhuollon toteuttajaksi.

Sipilän kokemukset siitä, miten kavereiden avulla nyhtää veromarkkoja ja onnistua, on tietysti ymmärrettävää,mutta vaarallista peliä ainokaisen elämämme terveydellä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Eduskunnassa 14.3. pidetty Maakunta- ja sote-esityksen lähetekeskustelu kesti yöhön, lähes klo 24:ään saakka.

Klo 19.56 lähtien Hanna Halmeenpää (vihr) piti erittäin hyvän puheenvuoron siitä, että ” Valtiolla on vastuu eduskunnan säätämien lakien toimeenpanosta, perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta, ympäristöstä, yleisestä edusta ja myös kansainvälisten velvoitteiden, kuten EU-oikeuden, noudattamisesta”:

”Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen maakuntalakipaketti sisältää sote-lakien katveessa myös lakiesitykset merkittävästä ympäristöhallinnon viranomaistyön uudelleenorganisoinnista nykyisistä ely-keskuksista ja aluehallintovirastoista osin maakuntiin, osin uuteen valtion lupa- ja valvontavirasto Luovaan. Tästä emme ole tänään keskustelleet juuri lainkaan. Lähetekeskustelu koko maakuntalakipaketista koskee tätäkin varsin isoa ja merkittäviä muutoksia ehdottavaa kokonaisuutta.

Tavoitteena on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion eli tässä valtion lupa- ja valvontaviraston välillä. Tavoitteena on myös tehostaa viranomaisresurssien käyttöä ja mahdollistaa strategisen kokonaisnäkemyksen toteutuminen ympäristöhallinnon asioissa. Eri intressivertailusta halutaan siis selkeämmin yhtenäiseen päämäärään. Sinänsä hyvä tavoite, kunhan se ei johda viranomaistyön ja päätöksenteon riippumattomuuden vaarantumiseen.

Hallituksen lakiesityksen perusteella on aihetta huoleen siitä, miten ely-keskusten ja aluehallintovirastojen nykyisinkin puutteellisesti resursoiduista ympäristövastuualueista osaaminen ja resurssit sekä Luovaan että maakuntiin jyvittämällä saadaan lopputulokseksi vahvaa ympäristöosaamista ja jouhevia prosesseja, ellei resursseja lainkaan samalla lisätä.

Lakiluonnoksesta annetuissa asiantuntijalausunnoissa pidetään tärkeänä muun muassa tavoitetta, että maakunnat järjestäisivät kalatalouden ja vesialueiden hoidon yhteistoiminnassa ja hallinnoltaan riittävän keskitetysti tarvittavan asiantuntemuksen ja osaamisen varmistamiseksi, kuten tälläkin hetkellä on tehty keskittämällä näitä tehtäviä muutaman ely-keskuksen vastuulle koko maan osalta. Tätä resurssiviisasta tehtäväjakoa maakunnille ei kuitenkaan ole lakiesitykseen selkeästi kirjattu. Osassa lausunnoista on esitetty vakavaa huolta myös siitä, että nyt selkeästi ely-keskusten eri vastuualueille kuuluvien kalatalouden ja vesi-talouden tehtävien yhdistäminen maakunnan sektoriviranomaisia integroivaan malliin ja tiiviimpään vuorovaikutukseen yhden johdon alle voisi vaarantaa intressiristiriidoissa kalatalousviranomaisten päätöksenteon riippumattomuuden ja joutumisen alisteiseksi vesitalousintresseille.

Arvoisa puhemies!

Luova-viraston osalta valmistellun lainsäädännön perusratkaisut ovat lakiluonnoksista annettujen lausuntojen valossa kuitenkin laajasti hyväksyttyjä. Peruskuvion sisällä vain on muutamia täysin radikaaleja ratkaisuesityksiä, joihin lainvalmistelun kuluessa on asiantuntijalausunnoissa tuloksetta esitetty painavaa kritiikkiä. Lakiesitysten heikkouksien korjaaminen on näiltä osin nyt eduskunnan vastuulla.

Ympäristöhallinnon tehtäviä, jotka nyt jaetaan maakunnille ja Luova-virastolle, ovat muun muassa luonnon- ja ympäristönsuojelu, vesiensuojelu ja -hoito, kaavaohjaus ja erilaisten lupien myöntäminen ja valvonta. Yhdistävä tekijä ja ympäristöhallinnon keskeinen tarkoitus on yleisen edun valvonta. Se on julkisen vallan käytössä aivan olennaista. Se juuri turvaa erisuuntaisten yhteiskunnallisten intressien toteutumisen osana hallinnon laillisuusvalvontaa. Myös viranomaispäätösten lainmukaisuuden valvonta, tarvittaessa yleisen edun nimissä tapahtuvin valituksin tuomioistuimeen, on oikeusvaltion peruskalliota.

Arvoisa puhemies!

Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista. Muun muassa korkein hallinto-oikeus korosti lausunnossaan yleisen edun valvonta-tehtävää ja piti yleisen edun valvontayksikön perustamista ja sen Luova-viraston päätöksiin kohdistuvaa muutoksenhakuoikeutta välttämättömänä — välttämättömänä.

Mitä teki hallitus? Lausuntopalautteen jälkeen poisti Luova- lakiesityksestä sekä yleistä etua valvovan yksikön että viranomaisten muutoksenhakuoikeuden. Yhtä selkeä laillisuuden ja yleisen edunvalvonnan heikennys on se, että ely-keskusten lakkauttamisen yhteydessä poistuu valtiolle kuuluva kuntakaavoituksen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen valvontatehtävä. Sitä ei lakiesityksessä ole osoitettu minkään yleistä etua valvovan vi-ranomaisen vastuulle, ei maakunnille eikä Luova-virastoille. Tämä tulee lisäämään sektoriviranomaisten ja ministeriöiden tehtäväkenttää ja voi vähentää ympäristövaikutusten huomioon ottamista kaavoituksessa. Näin todetaan hallituksen omassa lakiesityksessä — näin siellä todetaan.

Ei kai voi olla niin, että maakuntauudistuksen jälkeen mikään viranomaistaho ei valvo kuntien ja maakuntien kaavojen laillisuutta? Näin tulee tapahtumaan hallituksen itsensä teettämän selvityksen mukaan, jossa professori Eija Mäkinen esittää kuntakaavojen ja alueidenkäytön valvontatehtävän antamista uudelle lupa- ja valvontavirasto Luovalle. Selkeä toimivallan jako alueidenkäytössä eli kaavoituksessa toteutuu kuntien ja maakuntien osalta jatkossakin. Sen sijaan valtio on jäämässä ilman sellaista valvontavaltaa, jota sen vastuulle kuuluvien tehtävien hoitaminen vaatii, ellei eduskunta korjaa tätä lakiesitystä.

Arvoisa puhemies!

Nykyisin ely-keskukset voivat tarvittaessa hakea muutosta esimerkiksi avien vesi- ja ympäristölupapäätöksiin sekä kuntien tai maakuntaliittojen kaavapäätöksiin. Tätä valitusoikeutta ely-keskukset ovat käyttäneet vain harvoin mutta tehokkaasti.

Parasta lainmukaisuuden ja yleisen edunvalvonnan ennakkovarmistusta on ollut se, että valvontatyökalu, myös viranomaisen muutoksen hakumahdollisuus on olemassa. Kaikilla viranomaistahoilla on ollut vahva pyrkimys huomioida eri tahojen lausunnot varmistaakseen päätösten lainmukaisuuden. Joskus pieniä tai isompiakin huteja on saattanut siitä huolimatta sattua. Silloin viranomaisvalituksia on tehty, ja ne ovat me-nestyneet huomattavasti muita valituksia paremmin tuomioistuimissa. Ne ovat siis olleet juuri laillisuusvalvonnan kannalta aiheellisia ja perusteltuja. Miksi siis tämä viranomaisten suorittama laillisuusvalvonta aiotaan poistaa? Sitä lakiesityksessä ei perustella, haluaisin kuulla vastauksia. Jos hallitus haluaa sujuvoittaa eli nopeuttaa lupaprosesseja, pitää turvata lupaviranomaisten resurssit. Yleisen edun valvonta asian käsittelyn kaikissa vaiheissa on tarpeellista. Näin aveissa ja ely-keskuksissa toimitaan nytkin. Mitään perusteita laillisuusvalvonnan heikentämiselle ei ole olemassa.

Hallitus haluaa purkaa byrokratiaa, hyvä. Tässä kohtaa keinot vain ovat aivan käsittämättömät. Viranomaisvalitukset eivät ole tähänkään saakka olleet keinotekoisia hankkeiden jarrutusyrityksiä vaan aiheellisia ja pe-rusteltuja valtiolle kuuluvan vastuun mukaisesti.

Esimerkiksi ely-keskusten osuus kaikista kaavoitusta koskevista valituksista on viime vuosina ollut vain noin 4 prosenttia. Ely-keskusten kaavavalituksista kuitenkin 80 prosenttia on hyväksytty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valvontaa on siis tarvittu. Jos ja kun lupaprosessit halutaan jouheviksi ja virheet ja ylimääräiset viiveet lähelle nollatasoa, ratkaisu ei löydy lupapäätösten ja kaavoituksen laillisuusvalvonnan ja yleisen edun valvonnan heikentämisestä. Niillä keinoilla oikeusvaltio nimeltä Suomi ei voi ajaa. Siinä mennä töräytetään pahasti metsään. Lainsäätäjän vastuun ja oikeusvaltioperiaatteen huolellinen huomioiminen on varmempi tie.

Lakiesitys Luova-virastosta ja maakunnista vaatii näiltä osin valiokuntakäsittelyssä olennaisia korjauksia ja ilman muuta myös perustuslakivaliokunnan laillisuustarkastelun.

Arvoisa puhemies!

Hallituksen lakiesityksessä on raskaan sarjan linjauksia, jotka vaativat perustuslaillisen tarkastelun. Valtiolla on vastuu eduskunnan säätämien lakien toimeenpanosta, perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, valta-kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta, ympäristöstä, yleisestä edusta ja myös kansainvä-listen velvoitteiden, kuten EU-oikeuden, noudattamisesta. Valtio ei voi vapautua näistä vastuista, vaikka toimivaltaa siirrettäisiin itsehallinnollisille maakunnille ja kunnille sekä uusille valvonta- ja lupavirastoille. Toisin kuin hallituksen lakiesitykseen nyt on kirjattu, vastuuta laillisuusvalvonnasta ei voida jättää hoitamatta. Sitä ei voida siirtää kansalaisjärjestölle tai kuntalaisille, joilla kyllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta eikä myöskään usein osaamista ja riittäviä resursseja hakea muutosta lainvastaisiin päätöksiin.

[Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Lopetan sanomalla, että pidetään perusasiat ja vastuut kunnossa, se on meidän tehtävämme lainsäätäjinä."

---

Hienoa Hanna! Toivotaan, että vihreät ja kaikki muutkin luonto- ja kulttuuri-ihmiset pitävät edellä esitetystä kiinni. Myös meidän ainutlaatuinen luonto ja kulttuuri ansaitsevat parempaa, kuin mitä nyt on suunnitteilla.

Kiitos myös Sinulle, Hanna Sarkkinen, huolekkaasta kirjoituksestasi! :)

Käyttäjän IlkkaValonen kuva
Ilkka Valonen

Tällä hetkellä meillä on VIELÄ hyvä valinnanvapaus, mutta JOS tämä sotesekoilu menisi läpi, eipä olisi enää. Ihmettelen, miksi ei oikeasti mennä markkinamalliin, missä koko sote-sektori toimii omilla varoillaan eikä ole kuin Valtion valvonnassa sekä takuussa. Saksa kelpaa malliksi monessa: taloudessa, koulutuksessa, ulkomaalaispolitiikassa... Miksi ei terveydenhuollossa, mikä toimii siellä todella hyvin ja on todellista "kansankapitalismia" = yksi maksu->yksi kortti. Samalla saataisiin eläkevaratkin tuottavaan käyttöön tuottamaan hyvinvointia niille, joille ne on kerättykin.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Ehdottamani pelkistetty terveydenhuoltomalli menee yksityisen terveydenhuollon osalta aika lähelle ehdottamaasi.

Toimituksen poiminnat