Seksi ilman suostumusta on raiskaus
Seksi ilman suostumusta on raiskaus, ja raiskaus jättää uhriin syviä haavoja, vaikka siinä ei olisi käytetty nyrkkejä. Eduskunnassa on tänään lähetekeskustelussa eduskunnan naisverkoston lakialoite, jossa ehdotamme suostumuksen puutteen lisäämistä raiskauksen tunnusmerkistön ensisijaiseksi määritelmäksi rikoslakiin.
Nyt laki lähtee ensisijaisesti siitä, että raiskauksessa on käytetty muuta väkivaltaa tai uhattu väkivallalla. Raiskauksen määritteleminen ensisijaisesti suostumuksen puutteen kautta vastaa nykyaikaista ihmisoikeusajattelua ja kunnioittaa jokaisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Seksi vastoin toisen tahtoa on jo itsessään seksuaalista väkivaltaa, raiskaus.
Lain muutos selkeyttäisi nykytilaa ja lähettäisi voimakkaan viestin. Suostumuksen puutetta arvioidaan käytännössä jo nykyisellään oikeudessa, mutta koska suostumusta ja suostumuksen puutetta ei ole tuotu laissa selkeästi esiin, oikeudenkäyttö on epävarmaa ja uhrin oikeusturva saattaa vaarantua.
Periaatteessa rikoslain raiskauspykälän toinen momentti sisältää jo myös suostumusperustaista määrittelyä. Tämän toissijaisen tunnusmerkistön mukaan raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Kirjoitusasu on monimutkainen ja tiukasti luettuna säännös asettaa lähtökohdaksi, että jos uhrin oletetaan puolustautuvan raiskaajalta. Momentin tulkinta on ollut häilyvää ja lakia tulisi selkeyttää siten, että ilman toisen suostumusta tapahtuva sukupuoliyhteys on aina raiskaus.
Oikeudessa on saatettu esimerkiksi tulkita, että kun uhri ei ole lamaantumisen tai pelon takia vastustellut, on hän alistumalla suostunut. Esitetty muutos ei muuttaisi oikeudenkäyttöä merkittävästi, mutta se selkeyttäisi sitä ja joissain tapauksissa voisi suojata uhreja paremmin ja vastata paremmin yleistä oikeustajua.
Lakia täytyy muuttaa, sillä se ei vastaa yleistä oikeustajua eikä käsitystä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Oletuksena ei voi olla, että toisen ihmisen ruumis (yleensä naisen) on käytettävissä seksiin, ellei kohde vastustele riittävästi. Lain lähtökohdan täytyy olla, että toisen vartalo ei ole automaattisesti seksin kohde vaan seksiin tarvitaan molempien osapuolten halu ja yhteisymmärrys. Siksi raiskauksen määritelmä tulee sitoa ensisijaisesti suostumuksen puutteeseen.
Aloitetta on vastustettu toteamalla, että raiskauksen ankkuroiminen suostumuksen puutteeseen on tosielämän tilanteille vieras lähtökohta. Itse en näe asiaa niin, sillä molemminpuolisen suostumuksen tulee olla seksuaalisen kanssakäymisen itsestään selvä lähtökohta. Suostumuksen voi ilmaista inhimillisessä vuorovaikutuksessa sanoin tai teoin, ei siihen tietenkään sopimuskaavakkeita tarvita. Ihmisiä ei pidä aliarvioida, kyllä ihmiset tietävät onko toinen halukas seksiin. Jos ei ole varma, onko toinen halukas niin silloin pitää kysyä ja varmistaa. Seksiin toisen kanssa ei riitä vain oma halu, tarvitaan molemminpuolinen yhteisymmärrys.
On esitetty myös huolia, että lakimuutos lisäisi perusteettomia raiskausilmoituksia. Tätä vakavampi huoli on, että nykyisin raiskauksista suuri osa jää piilorikollisuudeksi, koska siitä ei ilmoiteta. Perusteettomat ilmoitukset mistä tahansa rikoksesta ovat toki mahdollisia nytkin. Perusteettomat raiskausilmoitukset tuskin juuri lisääntyisivät. Väärä ilmianto on myös rikos. Pelottelut siitä, että raiskausilmoituksia saatettaisiin tehdä aamulla kun tulee katumapäälle yöllä yhteisymmärryksessä harrastetusta seksistä, ovat myös erikoisia. Tapahtunutta arvioidaan oikeudessa totta kai tapahtumahetken olosuhteiden valossa.
Suostumusperusteista raiskausmääritelmää on vastustettu myös näyttövaikeuksien vuoksi. On totta, että raiskausrikoksissa näytön saamiseen liittyy nykyisinkin haasteita. Tilanne tuskin merkittävästi muuttuisi, vaikka lakia muutettaisiinkin suostumuksen puutteen suuntaan. Seksuaalirikosoikeudenkäynneissä arvioidaan muun muassa lääketieteellistä näyttöä, todistajien kertomuksia niin tapahtumista kuin esimerkiksi niiden jälkeisistä tapahtumista, sekä asianomistajan ja vastaajan omien kertomusten uskottavuutta, johdonmukaisuutta ja yksityiskohtaisuutta. Näyttökynnys ei seksuaalirikoksissa ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa.
Lakialoite ei ole muuttamassa rikosoikeuden ja oikeusvaltion perusteita. Tekijän syyttömyysolettama ja syytetyn oikeusturvan varmistaminen ovat painavia ja tärkeitä periaatteita.
Raiskauksen tunnusmerkistön sitomista suostumuksen puutteeseen ovat edellyttäneet esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus, YK:n naisten oikeuksien komitea, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö, Amnesty International ja useat naisjärjestöt. Muutosta ovat julkisuudessa tukeneet monet kotimaiset oikeusoppineet. Perustuslakivaliokunta totesi jo vuonna 2013, että suostumusperusteinen kirjoittamistapa korostaisi raiskauksen luonnetta seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuden loukkauksena, ja jatkossa olisi arvioitava mahdollisuuksia kehittää raiskauksen tunnusmerkistöä tähän suuntaan.
Suostumusperusteinen määritelmä on käytössä muun muassa Englannissa ja Saksassa. Lainmuutosta valmistellaan parhaillaan Ruotsissa. Suomi voisi ottaa lainsäädännön uudistamisessa mallia ja oppia muista maista, joissa suostumusperusteinen lähestymistapa on jo käytössä.
Mikään uusi tai vieras käsite suostumus ei kuitenkaan meilläkään ole. Jo nykyisin niin seksuaalirikosten kuin erilaisten muiden tekojen yhteydessä arvioidaan suostumuksen olemassaoloa. Nyt on aika tehdä suostumusperustaisuudesta lain lähtökohta.
Tarvitsemme lain, joka asettaa jokaisen ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden etusijalle.
No hyvä, otetaan lähtökohdaksi Sarkkisen oma virke:
”Perusteettomat ilmoitukset mistä tahansa rikoksesta ovat toki mahdollisia nytkin.”
Oletetaan, että kaksi ihmistä on sulassa sovussa harrastanut seksiä, mutta jälkeenpäin toinen heistä tekee ilmoituksen raiskauksesta ja ilmoittaa ettei missään vaiheessa antanut suostumustaan.
Miten syytetty todistaa väitteen vääräksi?
– lääketieteellinen näyttö kertoo että seksiä on harrastettu. Mitään näyttöä pakottamisesta ei tarvita.
– todistajia tuskin on ollut läsnä tapahtumahetkellä, joten mahdolliset todistajat kertovat nähneensä henkilöt yhdessä ennen väitettyä tapahtumaa.
– asianomistaja ja vastaaja kertovat molemmat että seksiä on harrastettu, ainoa ero tarinoissa on, että asianomistaja kertoo ettei ole ilmaissut suostumusta
Ilmoita asiaton viesti
”Oletetaan, että kaksi ihmistä on sulassa sovussa harrastanut seksiä, mutta jälkeenpäin toinen heistä tekee ilmoituksen raiskauksesta ja ilmoittaa ettei missään vaiheessa antanut suostumustaan.
Miten syytetty todistaa väitteen vääräksi?”
– Ainakin yhdessä tapauksessa tuon todistaminen on syytetylle helppoa: Turun hovioikeuden mukaan kyse ei ole raiskauksesta silloin, kun aikuisen pedofiilin uhri on 10-vuotias tyttö, joka ei ole käyttänyt suostumisen kieltämistä ilmaistessaan riittävää väkivaltaa. Marraskuulta 2017 oleva päätös tosin ignoroi yhteiskunnan lainsäädännössään ja tunnetussa perinnekonventiossaan lapsen puolesta siviiliasioissa tekemän lähtökohtaisen oikeustoimikelpoisuudettomuuspäätöksen tämän ollessa ikänsä puolesta relevanttiin tahdonmuodostukseen ja -ilmaisuun kykenemätön ja äänivallaton.
Raiskauksen uhri tosiaan voi vaikkapa ymmärtämättömyyttään, lahjottuna, peloteltuna, narrattuna tai huumattuna ”näyttää” olevan suostuvainen tai jopa ”pyytävän” raiskausta. Näin saattoi olla asianlaita kun Abbud-niminen pedofiili jäi tuomitsematta raiskauksesta. Siksi se, että raiskaus määriteltäisiin jatkossa suostumuksen puutteen kautta, ei ole juurikaan riittävä kehitysaskel maassa, jossa hovioikeus pari kuukautta sitten määritteli/luokitteli esipuberteetti-ikäisen tytön raiskauksen ei-raiskaukseksi sillä järjettömällä perustelulla, että tyttö ei ollut osoittanut pedofiillle suostumattomuuttaan ”riittävää väkivaltaa käyttäen”. – Oikeastiko siis ajatellaan, että 10-vuotiaalla olisi juridinen vastuu/oikeus pedofiilin uhriksi suostumisesta tai kieltäytymisestä? Sikamainen ajatus.
Naisjärjestöjen Keskusliitto siis ilmeisesti nyt haluaa pitää lainsäädäntömme tältä osin entisellään, eli kymmenvuotiaiden ja nuorempienkin (5 v, 3 v?) lasten raiskaaminen on edelleenkin vain ’hyväksikäyttöä’ eikä edes pahaksikäyttöä, jos vain vastaantappelemisen merkkejä ei ole osoitettavissa tai uhri ”näyttää” olleen suostuvainen tai lapsenmielisyyttään ”pyytäneen” raiskausta. Ks. case Anna-Maja Henriksson, oliko Turun hovioikeuden päätös lainvastainen? http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246608-a…
Ilmoita asiaton viesti
Uskomatonta miten nurinkurin ja solmuun asian voikaan halutessaan vääntää. Tuo esimerkkisi on nimenomaan tilanne, jossa aloitteen mukainen suostumuksen puute tunnusmerkistössä olisi varmasti johtanut raiskaustuomioon – oikeutetusti. Mielestäni langettava tuomio olisi nykylainkin mukaan ollut mahdollinen, mutta se on eri keskustelu.
Solakiven hypoteettinen esimerkki taas osoittaa näyttökysymyksen ongelmallisuuden aloitteen osalta. Ei ole ihan helppo rasti tämä aloite.
Ilmoita asiaton viesti
1. Mikähän hoonosoomi-händikäppi maximiviisastelijaa nyt rajoittaa ymmärtämästä kristallinkirkasta ajatusta? Esitin asian moninverroin selkeämmin kuin normijuristeria millään kielellä. Mutta jos perustelet nonchaleeraustasi auktoriteettiseikoilla, voin kertoa että myös esim. Pasi Majuri sanoo asian sotilaallisen selvästi blogissaan Raiskaus ja suostumus:
”Mitä tulee siihen, voiko lapsi antaa suostumuksen yhdyntään, ei voi eikä varsinkaan alle 15 vuotias, joka ei juuri muutenkaan voi päättää oikeudellisesti henkilöään koskevista asioista. Tästä syystä itse ihmettelin aikanaan 10-vuotiaan raiskaussyytteen kaatumista perusteella, että 10-vuotiaan lapsen vastustelusta ja yhdyntätahdosta jäi epäselvyyttä. Jos lainsäätäjä haluaisi tehdä jotain nopeaa, fiksua ja selventävää, se lisäisi RL 21:1.2 momenttiin lisämaininnan iästä, eli siitä, että ikä voi olla peruste sille että joku on kykenemätön iän takia muodostamaan tahtoa. Tämä nyt pitäisi olla muutenkin selvä mutta ei näköjään ilman lakimuutosta.” http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251946-…
2. Max ”smart” Stenbäck: ”Tuo esimerkkisi on nimenomaan tilanne, jossa aloitteen mukainen suostumuksen puute tunnusmerkistössä olisi varmasti johtanut raiskaustuomioon – oikeutetusti.”
– Tuo kuulostaa pedofiililobbyn mielistelyltä. Miksi 10-vuotiaan pikkutytön väkivaltaista väkisinmakaamista tulisi sanoa laissa ’hyväksi’käytöksi eikä raiskaamiseksi varsinkin, jos aikuisen naisen väkisinmakaamista sanotaan raiskaamiseksi? Käytetty termi mm. yleisen lainkuuliaisuusnäkökohdan ja teon tuomittavuusmielikuvan kannalta todellakin counts. Eihän puhuta pikkuvilpistä, vaan pikemmin henkirikokseen verrattavasta teosta, kun aikuinen pedofiili yhtyy lapseen, eikä 1-11-vuotiaan uhrin mahdollinen ”suostumus” tai sen puute saa olla minkäänlainen tarkastelunkohde saati tuomioon vaikuttava asianhaara. Vaikka pikkulapsi pyytäisi aikuista lääkärileikkiin tai tilaisi netistä gigolopalvelun, on yksin aikuinen vastuullinen ja syyllinen.
Aikuisen ja pikkulapsen yhdyntä on aina rikollista eikä siihen voi koskaan olla juridisesti hyväksyttävää suostumusta. Siis teko on aina raiskaus, jonka syyllisyys on aina ja vain aikuisen. Ne pedofilialobbarit, jotka pyrkivät somessa vastuullistamaan/syyllistämään 1-11-vuotiaat aikuisen pedofiiliraiskaajan tekosista, sukeltelevat yhtä saastaisissa sisävesissä kuin tanskalainen Raketti-Madsen, ja joutavat samaan kastiin vaikka yhteiskunnasta eristettäviksi.
Aikuisella on oikeus ja valtuudet antaa suostumus yhdyntään, jopa hengenvaaralliseen sado/masoaktiin, pikkulapsella EI ole, eli lapseensekaantuminen on aina raiskaus. Sado/masokulttuurissa toki raiskausta voidaan pyytääkin, ja joskus sessio on johtanut toisen osapuolen kuolemaankin. Madsenin sukellusveneessä ei liene olut kyse tästä.
Miksi ei tätä pikkulapsen raiskausnimikeuudistusta voisi hoitaa samalla kuntoon? Se kun on selvästi helpompi kysymyskin suostumuksen puutteen osalta kuin aikuisten, eihän 10-vuotiaan kohdalla laillista tai muuten pätevää ’suostumusta’ voi koskaan olla. Vai onko lainkorjaajille niin paljon ensisijaisempaa huolehtia mm. kapakkaikäisten yhdenyöntyrkkyjen juridisen katumuspillerin saatavuudesta kuin pikkulapsen oikeudesta raiskaajia vastaan?
Ilmoita asiaton viesti
Vaillinainen ymmärrykseni ei riitä hahmottamaan mitä yrität sanoa. Vaikutat kommentoivan johonkin ihan muuhun kuin kommenttiini. Pahoittelen etten pysty mitenkään tuon perusteella jatkamaan keskustelua.
Minähän olin siis sitä mieltä että jo nykylain mukaan olisi voinut (pitänyt) tuomita raiskauksesta. Kommentin kärki oli kuitenkin että Sarkkisen aloitteen vomaantullessa asiasta ei olisi enää pienintäkään epävarmuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi Max, että aloituslauseesi perusteella arvelin Sinun pitäneen minun kommenttiani esimerkkinä siitä, ”miten nurinkurin ja solmuun asian voikaan halutessaan vääntää”.
Mutta olen kyllä eri mieltä kanssasi tuosta, että Turun hovioikeus marraskuussa 2017 ”jo nykylain mukaan olisi voinut (pitänyt) tuomita raiskauksesta. Kommentin kärki oli kuitenkin että Sarkkisen aloitteen vomaantullessa asiasta ei olisi enää pienintäkään epävarmuutta.”
– Eihän näin valitettavasti taida olla, jos kerran nykylain mukaan myös 10-vuotiaan uhrin edellytetään tekevän raiskaajalle väkivaltaista vastarintaa, ja jos aloitteen voimaantullessa raiskausluokitus edellyttää myös 10-vuotiaalta suostumuksen puutetta, kun kerran aloitteessa ei ole erikseen mainittu, että lapsilta ei edellytetä eikä selvitetä erikseen suostumuksen puutetta. Nythän käytäntö on ollut ja tulisi aloitteen voimaantullessakin olemaan, että sekä aikuisen että lapsiuhrin tapauksessa suostumuksella ja sen puutteella on merkitys tuomion kannalta. Tiettävästi Turun 10-vuotiaan tapauksessa suostumuksen puutetta ei voitaisi täten pitää selvänä, ellei asia ratkeaisi pelkkään ikään perustuen. Samaten on mahdollista, että lapsi ymmärtämättömyyttään jopa pyytää aikuista yhdyntään, jolloin aloitteen voimaantullessakin ”suostumuksen” voitaisiin katsoa olleen olemassa ja raiskaaja selviää ilman raiskaustuomiota. – Siksi aloite on pahasti torso, jos myös lapsiuhrin kohdalla suostumuksella tai sen puutteella on vaikutus siihen tuleeko tuomio raiskauksesta, ellei erikseen todeta, että lapseen yhtymiselle ei koskaan ole suostumusta.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen kummastelen miksi ”törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö” kuulostaa jotenkin väärältä tuomiolta, kun kyseisen rikoksen korkein mahdollinen rangaistus lain on mukaan on kymmenen vuotta ehdotonta vankeutta ja raiskauksen kohdalla vain kuusi vuotta?
Tuo rikosnimike, sen lisäksi, että se monestakin syystä soveltuu tapaukseen parhaiten, avasi itse asiassa tuomioistuimelle mahdollisuuden ankarampaan tuomioon kuin raiskauksen kohdalla olisi ollut asian laita. Tosin korkeinta mahdollista tuomiota ei langetettu, mikä myös on ymmärrettävää, kun ajattelee kuinka paljon vielä hirmuisempia tilanteita voisi lapsi kohdata.
Ilmoita asiaton viesti
Maksimirangaistus törkeästä raiskauksesta on sama 10 v, mikä on sinänsä eri keskustelun aihe. Asteikot tietty pitäisi kaksinkertaistaa aina kun uhri on lapsi.
Ihan jo tuo ilmaisu ’hyväksikäyttö’ on harhaanjohtava, ensinnäkin siinä on sana ’hyväksi’ eikä ’pahaksi’, ja toisekseen se ottaa kantaan rikokseen vain sen hyötyjän eli ’käyttäjän’ näkökulmasta: esineistä puhuttaessakin on jotenkin vaillinaista jos puhutaan vain vaikkapa auton luvattomasta käyttöönotosta, kun se on varastettu ja saastutettu ehkä lopullisesti. Ihmistä pitäisi ajatella autoa enemmän myös subjektina eikä vain objektina. Lapsen seksuaalinen pahaksikäyttö on oiekastaan henkirikos enemmän kuin luvaton sukuelimen lainaus, elämääkin tuhoutuu ehkä jopa vuosikymmeniä enemmän kuin keski-ikäisen huonokuntoisen ukon tai ämmän tappamisessa – ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246608-a…
– Siksi poliitikkoämmien aloite mielestäni onkin pahasti torso, jos myös lapsiuhrin kohdalla suostumuksella tai sen puutteella on vaikutus siihen tuleeko tuomio raiskauksesta, ellei lakitekstissä erikseen nimenomaan todeta, että lapseen yhtymiselle ei koskaan ole suostumusta riippumatta hänen itse mahdollisesti viestittämästään kannasta. Onkohan aloitteentekijöille ollutkin paljon ensisijaisempaa huolehtia poliittisten irtopisteiden lisäksi mm. kapakkaikäisten yhdenyöntyrkkyjen juridisen katumuspillerin saatavuudesta kuin pikkulapsen oikeudesta raiskaajia vastaan?
Ilmoita asiaton viesti
Argumentoit oudosti ristiin itsesi kanssa. Viittasit Majurin näkemykseen ettei lapsi voi suostumustaan antaa ja käsitin että näet asian samoin. Silloinhan suostumus puuttuu. Erikseen mainitseminen on sitten hätävarjelua ja sellaisena mielestäni aika mielenkiinnoton asia. Nurinkurisena ja solmuun väännettynä pidin alkuperäistä kommenttiasi juuri edellä sanotun vuoksi. Kritisoit aloitetta, joka tuo haluamasi. Oma kriittisyyteni johtouu muusta, mutta se on jo ketjussa kaikkien luettavissa.
Mitä nykylakiin tulee koskien esimerkkitapaustasi, ei kenenkään edellytetä tekevän ”väkivaltaista vastarintaa”. Hovioikeus katsoi ettei pakottamisesta ollut näyttöä. Minä lähdin peesaamaan oikeustieteen proffaa hovin sijaan. Pääasia kuitenkin että äijä pistettiin kiven sisään.
Ilmoita asiaton viesti
Argumentoin ihan johdonmkaisesti, taidat vain karsastaa ristiin. Pasi Majuri ja minä ja kaikki muutkin kuin pedofiilimyönteiset jankuttajat kyllä ymmärtävät, että se, että lapsi ei voi antaa laillisesti pätevää suostumustaan tarkoittaa ettei suostumusta tällöin ole ja siten tuomion tulisi siis olla raiskaustuomio. Puheena oleva lakialoite on pahasti torso nimenomaan koska se ei sisällä mainintaa tästä. Ja varmuuden vuoksi lisään vielä, että rangaistuksen on oltava aina ankarampi uhrin ollessa lapsi.
Ilmoita asiaton viesti
Koitin kertaalleen ohittaa törkeän nimittelysi, mutta sinä vain jatkat solvaamista. Jätän sinut keskustelemaan sellaisten kanssa, jotka tuollaista nimittelyä sietävät.
Ilmoita asiaton viesti
”kaikki muutkin kuin pedofiilimyönteiset jankuttajat”
Koska pelkkää jankuttamista ei voitane pitää merkkinä pedofiilimyönteisyydestä, katsonet, että hovioikeuden antaman tuomion ymmärtäminen tarkoittaa sitä. Tuollaisesta syytteestä voisivat jo hovioikeuden tuomarit ottaa herneen nenäänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Solakivi, ei syytetyn tarvitse mitään todistaa, syyttäjän tehtävä on näyttää rikos tapahtuneeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössä kuitenkin näytön riittävyyden arvioinnissa käytettäneen harkintaa, mikä voi osaltaan pohjautua syytetyn käyttäytymiseen. Jos syytetty lakonisesti vain toteaisi kaikkiin kysymyksiin ”no comments” pitäen itsestäänselvänä, että hänet sitten näytön puuttuessa vapautetaan, niin aika heikoilla voisi olla, jos syytökset uhrin puolelta olisivat konkreettisia ja raskaita, vaikka niitä ei voisikaan toteen näyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Oleellinen kysymys onkin, pitääkö syytteen esittäjän osoittaa, että hän ei ole antanut suostumustaan. Jos raiskauksen määritelmästä poistetaan kaikki kieltäytymisen ja vastaan kamppailun vaatimukset, kuten Sarkkinen esittää, niin se voisi johtaa myös tukintaan, jonka mukaan yhdyntä on aina lähtökohtaisesti rikollista, elleivät molemmat osapuolet todistettavasti osoita siihen suostumustaan. Vähän samaan tyyliin kuin esimerkiksi toisen lyöminen on aina rikollista, ellei erikseen osoiteta, että kyse oli vaikkapa nyrkkeilyottelusta tai masokismileikeistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään tarvitse, prosessi on inkvisitorinen.
Lievä pahoinpitely muuten on asianomistajarikos. Siihen voi antaa suostumuksensa.
Ilmoita asiaton viesti
Aikuisen ja pikkulapsen yhdyntä on aina rikollista eikä siihen voi koskaan olla juridisesti hyväksyttävää suostumusta. Siis teko on aina raiskaus, jonka syyllisyys on aina ja vain aikuisen. Aikuisella on oikeus ja valtuudet antaa suostumus yhdyntään, jopa hengenvaaralliseen sado/masoaktiin, pikkulapsella EI ole, eli lapseensekaantuminen on aina raiskaus. Sado/masokulttuurissa toki raiskausta voidaan pyytääkin, ja joskus sessio on johtanut toisen osapuolen kuolemaankin. Madsenin sukellusveneessä ei liene olut kyse tästä.
Ilmoita asiaton viesti
”Aikuisen ja pikkulapsen yhdyntä on aina rikollista eikä siihen voi koskaan olla juridisesti hyväksyttävää suostumusta. Siis teko on aina raiskaus, jonka syyllisyys on aina ja vain aikuisen.”
Tuo ”siis teko on aina raiskaus” ei ole sataprosenttisen looginen seuraus virkkeen alkuosasta, sillä myös lapsen törkeä hyväksikäyttö on rikos ja siitä voi saada vähintäänkin yhtä kovan tuomion kuin normaalista raiskauksesta.
Itse asiassa, vaikka näissä somekeskusteuissa se kerettiläiseksi leimataankin, olen siinä 10-vuotiaan tapauksessa oikeusistuimen kannalla rikosnimikkeen suhteen. Kun rikosnimikkeen valinta ei ilmeisestikään mitenkään ole vaikuttanut rangaistukseen lieventävästi, on aivan ymmärrettävää, että tilannearvion mukaan on tuomittu juuri lapsen törkeästä hyväksikäytöstä. Se vastaa kaikkein parhaiten kuvaa, joka tilanteesta on annettu. Aikuinen on hyväksikäyttänyt oikeustoimikelvottoman alaikäisen näennäistä suostumusta törkeällä tavalla ja ansainnut siitä rangaistuksensa.
Ilmoita asiaton viesti
Rangaistuksen vankeusvuodet eivät tässä siis ole pointtina lainkaan, vaan rikosnimike mm. yleisestä lainkuuliaisuus- ja tuomittavuusmielikuvanäkökohdista.
Miten suhtaudutte, jos lääkäri suorittaa sukupuolielimensilpomisen 10-vuotiaan omasta pyynnöstä? Pitääkö suostumuksen puute todistaa? Myös 6-vuotias voi pyytää aikuista osallistumaan sadomasokidutukseen, joita näkee netissä, ja pedofiilisadisti voi siis vedota suostumuksen puutteen puutteeseen ja selvitä ’hyväksi’käyttötuomiolla.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sanot ”selvitä”? Jos hänet tuomitaan vaikka kuudeksi vuodeksi vankeuteen lapsen törkeästä hyväksikäytöstä, niin mitä selviämistä siinä on verrattuna siihen, että hänet tuomittaisiin raiskauksesta esimerkiksi neljän vuoden ehdottomaan vankeuteen? Kyse on siitä mikä rikosnimike parhaiten vastaa mielikuvaa tapahtuneesta. Jos tuossa S/M-sessiossa esimerkiksi olisi vain piiska viuhunut ilman että syytetty olisi muutoin koskenut lasta juuri lainkaan, niin raiskaus olisi hankala perustella rikosnimikkeenä.
Ilmoita asiaton viesti
Rangaistusmaksimeista keskustellaan toisaalla, tässä kyse on rikosnimikkeistä. Käytetty termi todellakin counts mm. yleisen lainkuuliaisuusnäkökohdan ja teon tuomittavuusmielikuvan kannalta. Ei puhuta pikkuvilpistä, vaan pikemmin henkirikokseen verrattavasta teosta, kun aikuinen pedofiili yhtyy lapseen. Jos lapsi pyytää ammattilaista tai puoskaria silpomaan sukuelimensä, ei sitä aleta selvittämään oliko silpojarikollisella lapsen suostumus vai ei. Jos alakoululainen tilaa gigolon netistä, tämä saa tulla paikalle mutta jos tekee pedofiilirikoksen, hän syyllistyy raiskaukseen oli ”suostumusta” tai ei.
Aikuisten kesken asia on toinen, mutta näille poliittismonikulttuurisille lainkorjaajille taitaa olla paljon ensisijaisempaa huolehtia mm. kapakkaikäisten yhdenyöntyrkkyjen juridisen katumuspillerin saatavuudesta kuin pikkulapsen oikeudesta raiskaajia vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Suostumus” käsitteenä olisi hyvä kuitenkin määritellä erittäin tarkoin ja huolellisesti siten, että sen puuttumisen pitäminen rikoksen tunnusmerkkinä vastaisi yleistä oikeustajua.
Ilmoita asiaton viesti
Suostumus ei tässä tietenkään tarkoita mitään sellaista,mitä nämä vitsinikkarit nyt kehittelevät.
Lähtökohtana on ”ilmeinen suostumuksen puute” , mikä tietysti sitten todistetaan.
Ja syyttömyysolettama ei tällä mitenkään kumoudu.
Aika lohdutonta on, että suurin huoli näyttää nyt joissain piireissä olevan yllätysseksin kieltämisestä vastahakoisen ( tai yllätetyn) kumppanin kanssa ensimmäisillä treffeillä, kun juuri on valitettu mm alaikäisten turvan vähäisyydestä.
Ilmoita asiaton viesti
Uutinen 18.12.2017 – ”Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati esityksessään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin seksuaalirikosten rangaistusten nostamiseksi. Perussuomalaisten esitys kaatui äänin 111-79.
– Koko hallitus vastusti rangaistustasojen nostamista. Lisäksi heitä tuki vasemmistoliiton ryhmä”.
Miten edellä oleva on linjassa tämän uuden esityksen kanssa suostumuksen edellyttämisestä, Vasemmistoliitto?
Ilmoita asiaton viesti
Haluaisitko jotenkin perustella millä tavalla näkemys rikoksen tunnusmerkistön muuttamisesta olisi riippuvainen näkemyksestä oikeasta rangaistustasosta?
Ilmoita asiaton viesti
Jos rangaistavuuden piiriä aiotaan laajentaa niin olettaisi huolehdittavan myös siitä, että rangaistus on riittävä. Muuten esitys ei ole uskottava.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niillä kahdella asialla ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Samaan aikaan voisi vaatia jopa rangaistuksen lieventämistä, kun vaatii tunnusmerkistön laventamista. Lievennyksen vaatiminen tasapainottavana tekijänä olisi jopa ymmärrettävää.
Ilmoita asiaton viesti
Nykytilanteessa on jopa ihan päin vastoin.
Jos rikoksen tunnusmerkistö on nykyisen kaltaisesti hutera ja vääristävä, se tuottaa sekä rikoksia, vääriä tuomioita että lisää uhrin riskejä rikoksen yhteydessä.
Esim.
Jos , kuten nykyisin tapahtuu, uhrilta vaaditaan raivoisaa fyysistä puolustautumista, se lisää uhrin vakavan vamman riskiä.
Jopa hengenmenon riskiä.
Häntä pitäisi kuitenkin kehottaa välttämään lisäväkivallan kohteeksi joutumista ja luottamaan siihen, että saa oikeutta.
Sikäli kuin raiskattu nainen tai tyttö nyt ylipäänsä pystyy pitkiin aikoihin luottamaan kehenkään tai mihinkään.
Rangaistusten koventaminen sinänsä, ilman lain täsmennystä , toimii samoin : uhrin riskit lisääntyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdotus ja sen lähettämät viestit ovat se, että ehdotuksen tekijät ovat täysin vieraantuneet todellisuudesta. Älyn puutekin tuntuu vaivaavan, koska ei ymmärretä miten kaikki oikeudessa todistetaan. Sana sanaa vastaan ei johda mihinkään.
Haluan tähän hulluuteen lisättäväksi miten annettu suostumus todistetaan, miten annetun suostumuksen peruminen todistetaan ja lopultakin mitä mies saa tehdä aktin näin keskeytyessä. Onko miehen pysyttävä aktiasennossa paikallaan, tai saako vetää itsensä pois pelistä ilman suostumusta.
Olen rehellinen ja sanon tämän olevan jo mielipuolisuuden rajoilla. Itse en haluaisi olla missään tekemisissä naisen kanssa, jolla on ehdotuksen malliin toimiva ajatusmaailma ja fobiat.
Ilmoita asiaton viesti
Jos et yhtään pysty eläytymään niihin tilanteisiin, joista tässä on kyse, en sitä kyllä suosittelekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi pitäisi eläytyä kaheliin ajatusmaailmaan. Kyse tässä blogissa oli lakiehdotuksesta eikä jostain tunnemaailmasta, jonka mukaan tulisi lakeja säätää.
Täytyyhän aikuisen ihmisen tajuta, että lain perusteella syytetyllä on oltava oikeusturva. Rikostodisteet eivät voi olla tunteita, jotka vain uhri tulkitsee. Usein tulkintaa on tehty vieläpä vuosia väitetyn raiskauksen jälkeen. Eihän sellaisessa ole mitään järkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei ole kahelin ajatusmaailmasta eikä kenenkään muunkaan.
Vaan niistä tapauksista, joiden määrittelyä tällä ehdotuksella pyritään selkiyttämään.
Itse ilmoitit, ettet halua olla noiden naisten kanssa missään tekemisissä.
Ja totesin, ettei se tuolta pohjalta ole suositeltavaakaan.
Olisi epämiellyttävää teille molemmille, naisille varmaan jopa tuskaisaa.
Ilmoita asiaton viesti
#29. Et nyt edelleenkään vastaa ydinkysymykseen. Mitä teemme tällaisella lakiehdotuksella, jonka kuvaamaa puuttuvan suostumuksen rikosnäyttöä ei saada käytännössä koskaan. Tästä kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka elämästä vieraantunut pitää ihmisen olla ettei ymmärrä, että suostumuksen puuttumisen voi kertoa yhdellä sanalla: ei. Sen jälkeen kenellekään ei voi olla epäselvää, miten menetellä.
Suostumuksen puuttumisen voi tarkistaa kysymällä, onko tämä ihan varma, että haluaa seksiä kanssasi. Jos ihminen vastaa kysymykseesi myöntävästi ja näyttää siltä, että ihminen on siinä määrin tolkuissaan, että ymmärtää kysymyksesi ja luotat siihen, että hän vielä huomennakin muistaa kuulleensa ja ymmärtäneensä kysymyksesi, voit – pienellä varauksella – harrastaa sukupuoliyhdyntää.
Vastauksestasi tosin selvisi, ettei sinulle ole selvää, miten yhdynnän keskeyttäminen suoritetaan. Sinun kannattaa siis varmistaa asia vähintään kahdesti. Kerro avoimesti, ettet sitten ymmärrä, miten kuuluu toimia tilanteessa, jossa toinen muuttaakin kesken kaiken mielensä. Sen jälkeen voit vielä kysyä, haluaako tämä henkilö edelleen harrastaa kanssasi seksiä.
Voit toki miettiä kaikkien näiden kysymysten tarpeellisuuden jälkeen, onko henkilö kuitenkaan järjissään, jos tämä edelleen vaikuttaa halukkaalta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sinun vastauksesi näyttöongelmaa tuonut yhtään lähemmäksi ratkaisua.
Jouduin näiden asioiden kanssa tekemisiin viimeksi kolmisenkymmentä vuotta sitten. Siihen aikaan suurin este rikosilmoitusten tekemiselle oli poliisin käytös ja kuulustelujen ”luonne”.
Toivottavasti naistutkijoiden lisääntynyt määrä poliisin ammatissa on tehnyt uhrien elämän helpommaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Itse uskon nimenomaan siihen, että naisnäkökulman lisääntyminen rikostutkinnassa on ollut asian kannalta iso edistysaskel.
Hämäläinen pyrkii hämärtämään näytön olemattomaksi silloin, kun näyttönä on uhrin todistus. Ymmärrän tietenkin, ettei harmaata aluetta voida koskaan poistaa muuten kuin videotallenteella. Videotallenne taas luo uusia rikoksen tekotapoja.
Pikku tahra marginaalissa ei saa sotkea kokonaan sitä asiaa, että seksuaalinen koskemattomuus on turvattava lailla. Hämäläinenhän näyttää haluavan raiskaukselle tilaa, kunhan vaan tekijä ei jätä jälkiä. Parisuhteessa raiskauksista tulisi tuossa tulkinnassa sallittuja.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi Kai näkökulmillasi ei tehdä oikeuden tuomioita. Järkyttävää älyn puutetta osoitat naisnäkökulmillasi.
Oikeuden tuomiot eivät voi perustua yksipuolisiin väittämiin, joihin ei liity muuta näyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuinka elämästä vieraantunut pitää ihmisen olla ettei ymmärrä, että suostumuksen puuttumisen voi kertoa yhdellä sanalla: ei.”
Kuinka kujalla pitää olla ettei ymmärrä edes sen vertaa, että tässä koko jupakassa on kyse juuri siitä, ettei tuota eitä tarvittaisi, vaan tunnusmerkit täyttyvät jo siitä ettei ole yksiselitteisesti ja todistettavasti sanonut ”kyllä”.
Ja se ongelma on juuri se ”pieni varaus”, jossa esimerkiksi morkkiksen takia mieli muuttuu myöhemmin. Jännä juttu, meillä aika montaa asiaa, vaikka sitten kauppakirjoja, työsopimuksia jne. tehdään, vaikka kaikkien pitäisi vain ymmärtää ilmankin, mitä on sovittu ja mitä ei.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni varaus on juuri se jokaisen ymmärrettävissä oleva harmaa alue. Luottamus toiseen ihmiseen oleilee juuri tällä harmaalla alueella. Ei kannata harrastaa sukupuolista kanssakäymistä ei-luotettavaksi katomansa henkilön kanssa. Sopimuksia ei tarvitse tehdä. Riittää, että keskinäinen luottamus on sellainen, että se säilyy yhteisen seksiaktin jälkeenkin.
On tietenkin selvää, että baari-ilta voi päättyä ikävästi, jos baari-illan teemaksi on etukäteen otettu olettama, että ilta päättyy seksi-ilotteluun tuntemattoman kanssa. Silloin on syytä jo lähtökohtaisesti varautua siihen, että ilta voi poikia syytteen.
Olen täysin varma, että tuhannen raiskaustuomion joukossa on muutaman promillen joukko, jossa langettava tuomio on annettu väärän todistuksen tai virheellisen mielikuvan perusteella. Uskoakseni suurempi joukko vapauttavia tuomioita on syntynyt puutteelliseksi katsotun näytön tai heikkojen muistikuvien johdosta.
Seksuaalinen koskemattomuus on tärkeä asia. Sitä ei pidä julistaa mahdottomaksi vain sen takia, että marginaalissa on tahra.
Ilmoita asiaton viesti
”Olen täysin varma, että tuhannen raiskaustuomion joukossa on muutaman promillen joukko, jossa langettava tuomio on annettu väärän todistuksen tai virheellisen mielikuvan perusteella. Uskoakseni suurempi joukko vapauttavia tuomioita on syntynyt puutteelliseksi katsotun näytön tai heikkojen muistikuvien johdosta.”
Niin että kun ”väärät” vapauttavat tuomiot vähenevät, niin ei niin kauheasti haittaa jos oheisvahinkona syyttömiä tuomitaan? Tuo on juurikin se asenne joka Sarkkiseltakin paistaa läpi, ja syy miksi minä jaksan ottaa asiasta kierroksia.
Toivoa sopii että joku mies testaa asian, ja syyttää vierestään herännyttä naista raiskauksesta, kun edellisenä iltana kauniiksi juotu ei selvin päin enää oikein innostanutkaan. Veikkaanpa että suostumuslevy saa samalla hetkellä ihan uuden klangin ja aletaan vaatia vähän muutakin näyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Toki olet oikeassa. Miehen suostumattomuus seksiin on kovin paljon helpommin osoittaa. Niinpä sen toteennäyttäminen on helppoa vaatia. Pelkästään se, että yhdyntä on tapahtunut osoittaa miehen halukkuuden.
Ilmoita asiaton viesti
”Pelkästään se, että yhdyntä on tapahtunut osoittaa miehen halukkuuden.”
Koko ajan menee hassummaksi. Kiihottuminen, tai sen fyysiset ilmenemismuodot kuten miehillä erektio tai naisilla genitaalialueiden limakalvojen kostuminen eivät ole osoituksia halukkuudesta, vielä vähemmän suostumuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Itse pidän kiinni siitä, että asian kääntäminen naisasiasta miesasiaksi on perusteetonta ja pelkästään tarkoituksenasi on vesittää naisturvallisuuden paranemiseen tähtäävä lainsäädäntö.
Minä pidän itsestään selvänä, milloin kyseessä on aikuinen mies, nainen ei häntä voi tahdonvastaisesti tai ilman suostumusta yhdyntään pakottaa. Kaikki muunlaiset väitteet ovat minun mielestäni tarkoitettu keskustelun saattamiseksi syrjäpolulle.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä sinä tähän pakottamisen vedät? koko keskustelun syyhän on että aloitteessa pakottaminen poistettaisiin tunnusmerkistöstä. Kyse oli siitä, onko kiihottuminen merkki suostumuksesta. Se vasta sivupolulle vetämistä on, kun tuolla lailla koittaa väistää jäämästä kiinni päättömän ja virheellisen väitteen esittämisestä. Sitä paitsi se, että Solakivi sanoi väitteesi olevan väärä, todistaa sen vääräksi!
Vakavasti puhuen juuri suostumuskeskustelun kannalta vaikeimpia tapauksia lienevät ne, joissa on kiihotuttu molemmin puolin. Kiellon tulee aina päteä, mutta argumenttisi, että kiihottuminen olisi merkki suostumuksesta yhdyntään, oli suorastaan naurettava.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kanssasi eri mieltä kahdesta syystä: kuten sanoin, miehen pakottaminen tahdonvastaisesti on mahdotonta. Miehen osalta tulkitsen niin, että osallistuminen osoittaa suostumisen.
Naisen suostumattomuus ei välttämättä tarkoita, etteikö seksuaalista tekoa tapahtuisi. Teko voi olla painostamista seksiin. Jos painostaminen johtaa yhdyntään, johon suostumusta ei ole, kyseessä on raiskaus.
Se, että asiasta keskustellaan hypoteettisesti ”entäpä jos uhri onkin mies”, on tarkoitus ohjata keskustelu sivupolulle.
Noin puolet suomalaisnaisista kokee seksuaalista väkivaltaa tai fyysistä väkivaltaa. Luku on toisiksi korkein Euroopassa. Asiaan puuttumisen kynnys halutaan näköjään säätää todella korkeaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkään en ymmärrä miksi luulet minun vastustavan syyttämiskynnyksen laskemista? Aivan kuin haluaisit väkisin luoda konfliktia yhteisen näkemyksen löytämisen sijaan. No, onhan se tietysti viihdyttävää.
Pakottaminen kaikin tavoin on keskustelumme kannalta epärelevantti asia. Sehän on nykyisen tunnusmerkistön piirre, tota aloitteella nimenomaan halutaan muuttaa. Pakottamisesta argumentointi on käytännössä siis vastakkaisen näkökannan puoltamista, kuin mitä esität. Pakottaminen on jo kriminalisoitu.
Kukaan muu kuin sinä ei ole tainnut argumentoida entä kun uhri on mies tyylillä. Säikeen keskustelu lähti väitteestäsi, että kiihottuminen on suosyumuksen merkki, miehillä. Tuo on kahdella tapaa nurinkurinen väite. Se implikoi ettei kiihottunut mies saisi kieltäytyä ja ettei ihminen voisi rationaalisesti todeta yhdyntää huonoksi ajatukseksi, vaikka mieli tekisi. Kaikkein pahinta argumentaatiossasi on sen sukupuolittuneisuus. Naisen(kin) pitää saada kieltäytyä, vaikka olisi kuinka kiihottunut.
Ei nyt edes mennä heteronormatiivisiin oletuksiisi.
Ilmoita asiaton viesti
”On tietenkin selvää, että baari-ilta voi päättyä ikävästi, jos baari-illan teemaksi on etukäteen otettu olettama, että ilta päättyy seksi-ilotteluun tuntemattoman kanssa. Silloin on syytä jo lähtökohtaisesti varautua siihen, että ilta voi poikia syytteen.”
Tämä oli suurinta huttua, jota olen ikinä joutunut lukemaan. Tällaista ei kirjoita ihminen, joka on viettänyt edes lähes normaalin nuoruuden.
Ilmoita asiaton viesti
Määrittele normaali nuoruus. Sen jälkeen voin miettiä kuinka lähelle sellaista olen elänyt.
En ole koskaan ollut syytettynä rikoksesta. Jos syytetyksi joutuminen on normaalia, en ole ollut lähelläkään normaalia.
En muista koskaan lähteneeni baariin sellaisen olettaman kanssa, että tuona iltana harrastaisin tuntemattoman kanssa seksiä. Toki illan toteuma on joinain kertoina vastannut ilmeisesti olettamaasi.
Ilmoita asiaton viesti
En määrittele, tätähän sinun kaltaisesi kaikki pyytävät, määritelmiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tekstisi ei nyt mitenkään liity minun kommenttiini. Oletkin sellainen reaktiokommentoija.
Asiassa oli kyse lakimuutoksen ehdotuksesta, jota et tajunnut. Mitä tekee muutoksella lakiin, jonka lain rikkominen on mahdoton näyttää toteen.
Kai Niemiselle asia tuntuu selvältä raastupaa myöten.
Ilmoita asiaton viesti
Niemisestä en tiedä. Minusta on ihan selvää, että asia tulee toteen näytetyksi, kun osapuolten kertomusten perusteella asian kulku näyttää todennäköiseltä.
Lakimuutos edellyttää suostumista. Suostumattomuuden voi osoittaa tiedottomuuden tilan, huumausaineen vaikutuksen tai tilan, jossa ihmisen voidaan katsoa olevan kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan esimerkiksi pelon tai humalatilan vaikutuksesta. Kyse on kuitenkin ennenkaikkea luottamuksellisuudesta.
Minä olen valmis hyväksymään yksipuolisen ilmoituksen riittäväksi. Jos näyttö osoittaa, että sukupuoliyhdyntä tai seksuaalinen teko on tapahtunut ja toinen osapuoli kertoo luotettavalla tavalla, ettei ollut suostunut tekoon, on se näyttönä riittävä. Valaehtoinen oikeussalitodistus on monessa muussakin rikostapauksessa riittävä näyttö. Miksei tässä?
Ilmoita asiaton viesti
”Valaehtoinen oikeussalitodistus on monessa muussakin rikostapauksessa riittävä näyttö. Miksei tässä?”
Valaehtoinen oikeussalitodistus saattaa olla riittävä näyttö, jos kyseessä ei ole asianomistaja, vaan ulkopuolinen todistaja, jolla ei ole omaa lehmää ojassa.
Jos moinen käytäntö olisi voimassa asianomaisen todistuksen suhteen eikä muuta näyttöä vaadittaisi, niin joku ilkeämielinen voisi saattaa sinut huomenna kuudeksi vuodeksi telkien taakse.
Missään nimessä ei kategorisesti voi tuosta esittämästäsi näkökannasta lähteä, vaan näytön pitää olla riittävä.
Ilmoita asiaton viesti
Missä rikosasiassa ”todennäköinen” väite on ”riittävä näyttö”? Näyttää todelta?
Mitä ihmeen horinoita täällä päästellään, ”yksipuolinen ilmoitus” riittää? Ennen ”yksipuolinen ilmoitus” rikoksesta ilman näyttöä oli väärä ilmianto, jonka kohde saattoi nostaa kunnianloukkauskanteen.
Aivan uskomatonta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin tuntemassani oikeustapauksessa pahoinpitelytuomio on annettu uhrin kertomuksen perusteella. Oikeus katsoi uhrin kertomuksen tarkoituksellista pahoinpitelystä olleen uskottavampi kuin pahoinpitelyyn tuomitun kertomus leikkimielisen painin tuoksinassa vahingossa tapahtuneesta kaatumisesta.
Oikeus piti uhrin kertomusta todennäköisemmin todenmukaisena kuvauksena tapahtumista.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä oikeudella ollut mitään muuta kuin nuo kaksi ristiriitaista tarinaa? Sietäisivät hävetä, jos tosiaan pelkän kertomuksen perusteella tuomitsivat.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeudella ei ollut muita todisteita kuin uhrin vammat ja toisilleen tuntemattomien henkilöiden kertomukset tapahtumista. Silminnäkijöitä ei ollut. Uhri teki rikosilmoituksen samana iltana tapaamalleen poliisille.
Pahoinpitelyyn syyllistyneen kertomus poliisikuulustelussa ja oikeudessa pysyi samanlaisena. Oikeus katsoi uhrin kertomuksen olleen uskottavampi.
Ilmoita asiaton viesti
Älytön päätös. Laitahan näkyville, muuten en usko.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrätkö, että tämän lainmuutoksen myötä edes vammoja ei ole tukemassa mahdollista muuta näyttöä? On vain ja ainoastaan väite ”olennaisen suostumuksen puutteesta”.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä ne vammat tähän nyt tupsahti? Niiden perusteellahan saattaa toisen tarina olla täyttä soopaa. Olisit kertonut kerralla koko jutun. Tällainen lypsäminen on pelkästään noloa.
Ilmoita asiaton viesti
En avaa juttua yhtään enempää julkisesti. Kummankin osapuolen kertomukset olivat sellaisia, että niiden perusteella vammojen syntyminen olisi ollut selitettävissä.
Vammojen vakavuus oli toki yksi syy siihen, että syyttäjä ylipäätään nosti syytteen.
Mutta yhtä kaikki. On tämä keskusteluun osallistuminenkin noloa.
Neljä miestä keskustelee seksuaalisesta väkivallasta ja sen näyttökynnyksestä niin, että yksi on sitä mieltä, että uhrin kertomus riittää syyttämiseen ja kolme muuta hyökkää. Elämme Euroopan toiseksi turvattomimmassa maassa. Naisen kannalta.
Jätän teidät haikein mielin…
Ilmoita asiaton viesti
Jos kommenttini tulkitaan Suomessa hyökkäämiseksi, niin ei ole ihmeellistä että koetaan turvattomuutta. Se olisi omasta mielestäni todella pelottavaa, jos olisi olemassa vain yksi virallinen sallittu näkökanta lainsäädännön valmisteluun. Kerro terveisiä sinne mustavalkoiseen maailmaan…
Ilmoita asiaton viesti
Max, en suinkaan pidä sinun kommentointitapaasi hyökkäävänä. Mutta koen tämän keskustelun hedelmättömäksi.
Itse pyrin siihen, että yhteiskunnasta tulisi oikeudenmukaisempi. Sarkkinen on oikealla asialla.
Välitän kyllä terveisesi…
Ilmoita asiaton viesti
OK, minä taidan sitten hyökätä. Syytä olisi sinullakin hieman harkita mitä kirjoitat.
Ilmoita asiaton viesti
”Kummankin osapuolen kertomukset olivat sellaisia, että niiden perusteella vammojen syntyminen olisi ollut selitettävissä.”
Turha kysyä, mutta ymmärsitkö nyt mitä kirjoitit?
Syytetyn ja asianomistajan kertomukset tukivat toisiaan. Tottakai näin saatiin näyttöä syyttäjän vaatimukselle.
Onnetonta. Koet hyökkäykseksi asialliset kommentit, päästelet puutaheinää ja vaadit syyttömyysolettamasta luopumista. Eivät naiset sitä kautta turvaa saa, että miehistä tehdään lainsuojattomia ja luovutaan perustavaa laatua olevasta oikeusperiaatteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Luitko kommenttini oikeasti?
Uhriksi päätynyt kertoi poliisikuulustelussa ja oikeudessa, että hänelle ennestään tuntematon mies kysyi häneltä kysymyksen ja hyökkäsi hänen kimppuunsa aiheuttaen vamman.
Hyökkääjä puolestaan kertoi heidän jutustelleen ja päätyneen lopuksi painimaan. Leikkimielikseksi kutsumansa painin yhteydessä uhri loukkasi itsensä.
Syyttäjä syytti ja oikeus päätyi uskomaan uhria. Tekijä sai tuomion pahoinpitelystä.
Ilmoita asiaton viesti
Luin hyvinkin. Aivan selkeästi syytetyn kertomus tuki asianomistajan kertomusta. Jos et tätä ymmärrä, ihmettelen kovasti.
Ilmoita asiaton viesti
Niemeläinen, et tiedä yhtään mitään asiasta, josta innokkaasti kommentoit.
Nuo ”suostumattomuuden” tunnusmerkit, joita luettelit, ovat jo laissa.
Ilmoita asiaton viesti
On selvää, että nykyistäkin lakia voitaisiin tehokkaammin käyttää seksuaalirikosten tuomitsemisessa. Syyttämisen kynnys on asetettu liian korkealle. Niinpä lain muutosta tarvitaan.
Humalatilaa on hyvin usein käytetty rikokseen syyllistyneen puolustuksena ja toistaalta uhrin humalatilaa on oikeudessa seksuaalirikosasioiden ratkaisuissa pidetty uhria syyllistävänä ja pahimmillaan jopa koko näytön kyseenalaistavana tekijänä.
Ilmoita asiaton viesti
Metsään meni. Syyttämiskynnys on näytön vaikeuden takia korkea ja nyt näytön hankkiminen tehdään entistä vaikeammaksi.
Humalatilaa ei voi käyttää tekijän puolustuksena. Molempien humalatila voi vaikuttaa näytön arvioinnissa.
En usko, että olet ymmärtänyt tuomioperusteita jos olet juttuja lukenut.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten samaa mieltä, mutta ei kai näytön hankkiminen sentään vaikeudu. Luulisi pakottamisen toteen näyttämisen yhtä lailla osoittavan jatkossakin suostumuksen puutteen. Lähinnä pelottaa, että lautamiehiksi valikoituu Niemeläisen hengenheimolaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Katsoin KKO:n tapauksia enkä löytänyt ”pelkkiä” pakottamisia, siis tekoja joissa olisi tuomittu raiskauksesta pakottamisperusteella ilman että päätekoa olisi edeltänyt jonkinlainen väkivalta vaikka sitä ei varsinaisesti raiskauksessa käytettykään.Tämän vuoksi katson, että näytön hankkiminen on suostumuksen puutteen osalta vaikeampaa kuin pakottamisen kohdalla.
Vaikeaa kirjoittaa selkeästi erotellen, raiskaushan on aina väkivaltaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta täysin samaa mieltä. Ajattelin koko syytteen osalta, mutta sinä tarkoitit nähtävästi yksilöidysti suostumusta. Ajatukseni siis perustui siihen että pakottaminen todistaa suostumuksen puutteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta, aivan samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuntuu uskomattomalta, että uhrin humalatilaa olisi pidetty ”uhria syyllistävänä ja pahimmillaan jopa koko näytön kyseenalaistavana tekijänä”. Vahva humalatilahan voi tehdä yhdynnästä raiskauksen, jos käyttää hyväkseen, että ”toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan”. Mahtaa rajanveto olla vaikeaa, koska humalatila tarkoittaa että kyseessä ei voi olla raiskaus ja koska se ehdottomasti on raiskaus.
Ilmoita asiaton viesti
Monessa raiskaustapauksessa se, että uhri on lähtenyt syytetyn mukaan, on katsottu tukevan raiskaajan tai hyväksikäyttäjän kertomusta suostumuksen osoittamiseksi, vaikka kyse voi olla lähtökohtaisesti siitä, että uhrin päätös lähteä raiskaajan tai seksuaalisen hyväksikäyttäjän mukaan on syntynyt voimakkaan humalatilan vaikutuksessa ja alentuneen toimintakyvyn vallitessa.
Jos lakia tulkittaisiin oikein, uhrin oltua todistettavasti humalassa tekohetkellä ja kerrottua tulleensa raiskatuksi ja että todisteet näyttävät toteen sukupuoliyhteyden, laissa olevat tekijät ovat täyttyneet.
Itse olen edelleen sitä mieltä, että syyttämis- ja toteennäyttämiskynnystä on laskettava. Jos uhrin kertomuksessa ei ole aukkoja ja näyttää siltä, ettei uhri todistuksellaan pyri saamaan etua, uhrin kertomuksen painoarvo tekijän kertomukseen tulee olla vahvempi.
Suomi on toiseksi turvattomin maa Euroopassa, naiselle. Muutos syntyy vain jos muutamme yhteiskunnan rakenteita tältä osin. Rangaistavuutta on madallettava, asteikon alkupäässä tulee olla ehdollisia tuomioita ja sakkoja. Tärkeintä on, että yhteiskunta osoittaa, että sopivuuden raja on ylitetty.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrätkö, että jos mentäisiin esittämälläsi tavalla, todistustaakasta tulisi käänteinen? Toisin sanoen olennaisen suostumuksen puute olisi ennakko-oletus ja syytetty joutuisi antamaan näyttöä siitä, että suostumus oli olemassa.
Aivan käsittämätöntä.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän toki, että asia vaikuttaisi oikeudenkäyttöön. Sellainen olisi mielestäni vähintääkin kohtuullista.
On teidän oikeusoppineiden asia viedä asia oikeuskäytännöksi. Sellaista on turha meidän maallikoiden niskaan vierittää.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoitko juuri, että käänteinen todistustaakka olisi sinusta kohtuullinen käytäntö?! Et voi olla tosissasi.
Ilmoita asiaton viesti
Niemeläinen, täytyy vilpittömästi toivoa, että olet käsittämättömine kannanottoinesi yksin eivätkä nuo käsitykset ole yleisiä lainmuutosta kannattavien keskuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Minä puolestani toivon, ettei toivo naisten väkivallan vähenemisestä ole sinun näkemystesi varassa.
Ehkä voimme jättää tämän henkilökohtaiseksi luisuvan nokittelun ja siirtyä keskustelemaan hedelmällisemmille aihealueille.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta naiset harjoittavat aivan liikaa väkivaltaa.
Ero tässä lainsäädäntöasiassa on siinä, että sinä näet lain- ja oikeusperiaatteiden vastaisuudessa ratkaisun, minä en.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuomioistuimen tehtävänä ole perata huonoa lainsäädäntöä. Eduskunnan tehtävänä on säätää kunnollisia lakeja.
Tässä lakialoitteessa ei ole vaivauduttu perustelemaan, mitä käsitteellä ”olennainen suostumus” tarkoitetaan. Aloitteen tekijä ja puheenvuoron kirjoittaja ei vaivaudu vastaamaan kommentteihin.
Kyse on huomattavasti tärkeämmästä lainsäädäntöhankkeesta kuin annetaan ymmärtää. Jos syyttömyysolettama poistetaan luomalla käänteinen todistustaakka, ei tällaista lakia voida edes hyväksyä eduskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuhon käänteiseen todistustaakkaan sisältyy vieläpä ”catch 22”, sillä ainoa keino useimmiten suoriutua tuosta käänteisestä todistuksesta olisi aktin salaa filmaaminen, mikä on myös kiellettyä.
Ilmoita asiaton viesti
Höpsistä, näillä argumenteillanne vain osoitatte sen, ettei Suomi ole vielä valmis siirtymään sukupuolille turvalliseksi maaksi. Naiset kärsiköön!
On Suomella silti toivoa. Onhan sillä minut.
Oikeus voisi hyvin ottaa kantaa, kumman todistus lain näkökulmasta pitävämpi. Oikeuden pitää voida päätyä varoittamaan, huomauttamaan tai rankaisemaan kumpaa tahansa osapuolta. Myös uhria, mikäli löytyy näyttöä siitä, että hänen todistuksensa on ollut virheellinen tai ilmeisen perusteeton.
Kun oikeus päätyy mihin tahansa ratkaisuun, asia myös kirjautuu rekisteriin. Myöhemmin voidaan todeta myös se, onko kumpikaan henkilöistä uudelleen saman ongelman edessä.
No, mutta pitäkää tunkkinne. Minä en mielipiteestäni luovu, en edes teidän vuoksenne.
Ilmoita asiaton viesti
Olisit nyt ennen lähtöäsi vahvistanut pidätkö oikeasti käänteistä todistustaakkaa kohtuullisena oikeuskäytäntönä? Eihän tuolla informaatiolla ole kuin kuriositeettiarvo, mutta kun en meinaa todeksi uskoa…
Ilmoita asiaton viesti
Jos Vasemmistolle riittää nykyiset seksuaalirikosten tuomioiden tasot niin mikä vika on siinä, jos muille riittää nykyinen raiskauksen tunnusmerkistö?
Ilmoita asiaton viesti
Siinä on se vika, että jos rikoksen tunnusmerkistö on pielessä, tuomiot ovat vääriä , koska suurin osa jää kokonaan ulkopuolelle. Ehkä merkittävin osa.
Silloin tuomioiden korottaminen ei vaikuta yhtään mihinkään yhtään mitään.
Tai no, raaistaa todennäköisesti tapauksia .
Ilmoita asiaton viesti
Mittee se ukko höpisee.. Ihan samanlailla ihmiset reagoisivat jos varastamiseen ei tarvitsisi enää todisteita.. Esim. Hävitän kukkaron ja syytän siitä viereissäni olevaa, ja hänet tuomitaan. Tässä on vähän sama asia.
Tietysti miehet reagoivat tälläiseen asiaan jossa heitä voidaan alkaa syyttämään ilman ihmeellisempiä todisteita, + järki jo sanoo että tämä tyhmä lakialoite, myös monien naisien mielestä. Ihan järjen ja oikeustajunnan mukaan aivan älytön laki uudistus!!
Miksi ei voi vain nykyisen lainmukaan raiskauksiin syyllisyineille minimi ja kovimipia -tuomioita nostaa??
Ilmoita asiaton viesti
Katsotaanpa tuota lompakkoesimerkkiäsi. Mikä tänä päivänä tekee lompakon ottamisesta rikoksen? Omistajansa suostumuksen puute.
Jos olet antanut luvan ottaa lompakkosi, kaikki on OK. Jos et ole antanut lupaa, ei teon rangaistavuuden kannalta ole väliä otettiinko lompakko luvatta salassa vai väkivaltaa käyttäen tai sillä uhaten. Rikosnimike toki muuttuu varkaudesta ryöstöksi, mutta rangaistavaksi teon teki suostumuksen puute.
Väärä ilmianto on sitten oma keskustelunsa. Näyttökysymys on kieltämättä ongelmallinen, vähä niin kuin lompakkotapauksessakin.
Ilmoita asiaton viesti
Sulla oli muuten hemmetin hyvä tuo lompakko juttu! 🙂 En ois parempaa kyll keksinyt, enkä edes yhtä hyvää.. ”toinen antaa sinun luvan ottaa lompakkosi, ja kun olet ottanut sen hän syyttää sinua varastamisesta”..
Sama juttu tässä seksi jutussa, ensin hän sanoo joo ok, harrastetaan vain, ja kun ovat harrastaneet, nainen väittääkin ettei halunnut, mies raiskasi minut.. Ja mies menettää elämänsä..
Samaten myös voi olla sukupuolet toisinpäin. Eihän voida olettaa etteikö mies voisi myös joutua uhriksi!
Mitäköhän muuten jos molemmat väittävät toisen raiskanneen…
Ilmoita asiaton viesti
Kuten totesin väärä ilmianto on oma asiansa, ja rikos itsessään. Mutta kyllä näyttökysymys on kieltämättä ongelmallinen. Jos ei pystytä näyttämään toteen asiaa suuntaan tai toiseen, on luonnollisesti vapautettava.
Sarkkinen ei valitettavasti jakanut kanssamme mitä ovat kollegoineen pitäneet näyttönä suostumuksen puutteesta. Suostumuksesta osaan toki itsekin keksiä paljon esimerkkejä.
Ilmoita asiaton viesti
Se johtuu osin siitä, ettei tällä lailla pyritä tietenkään kumoamaan yleisiä oikeusperiaatteita .
Ja että oletetaan jokaisen aikuisen tajuavan tämän ilman muuta.
Lakiehdotushan lähti myös tapauksista, joissa väärä teko on ilmeinen.
Tätä ” katuvan naisen syndroomaa” on käytetty myös nykyisen lain kohdalla perusteluna oletukselle, että naiset tekevät vääriä ilmiantoja. Tässä ei siis ole mitään uutta.
On moniakin syitä , miksi ” katuva nainen” näyttää äärettömän harvoin , tuskin koskaan, tekevän rikosilmoituksen raiskauksesta.
Edes aiheellisen rikosilmoituksen. Jokainen voi helposti päätellä, mitä ne syyt ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Olet Jiri ihan sekaisin. Näin se valitettavasti on. Väittämäsi ovat niin uskomattomia
Ilmoita asiaton viesti
Luultavasti päällimmäinen huoli tässä ovat perättömät raiskausilmoitukset. Niiden kohteeksi muuten joutuvat useimmiten maahanmuuttajat.
Ilmoita asiaton viesti
Edustaja Sarkkisen tekemä esitys ei voi käytännössä toimia paremmin kuin nykyinen lain sanamuotokaan, sillä suostumuksen osoittaminen on näyttökysymys, jonka oikeus harkitsee asian käsittelyn perusteilla. Yleensä suostumuksen näyttönä on ristiriitainen kertomus kummaltakin osapuolelta, eikä ole sivullisen näkemystä tapahtumaan.
Muuten tänään näyttää tulevan eduskunnan käsittelyyn toinenkin seksuaalirikoksia käsittelevä lakiehdotus, jota itse pidän paljon tärkeämpänä lakimuutoksena. Nimittäin Eeva-Maria Maijalan (kesk)
Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta (LA962017 vp). Lakialoite koskee lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikosta.
Tässä ote lakiesityksen perusteluista (luettavissa konaisuudessaan linkistä);
”Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset tuomitaan pääasiassa lasten seksuaalisena hyväksikäyttönä tai törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Perinteisesti Suomessa on seksuaalirikoksien vakavuutta tarkasteltu niissä syntyneiden fyysisten vammojen seurauksena. Seksuaalirikosten erityisluonnetta koko ihmisen loppuelämän haavoittajana ei ole ymmärretty riittävän syvällisesti.
Rangaistuksen nimessä sana ”hyväksikäyttö” on hieman vähättelevä ja luo mielleyhtymiä, että kyse on vain jostakin taputtelusta. Ainakin törkeimpien tekojen kohdalla olisi kuitenkin syytä puhua lapsen raiskauksesta. Niissä tapauksissa on kyse kaikkein vakavimmista rikoksista. Samassa rikoslain 20 luvussa vastaavat aikuisiin kohdistuvat teot tuomitaan raiskauksena tai törkeänä raiskauksena. Vuonna 2014 raiskauksen rangaistusasteikkoa korotettiin ja laista poistettiin laajalti epäoikeudenmukaiseksi koettu ns. ”lievän raiskauksen pykälä” (entinen rikoslain 20:3 §).”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut…
Ilmoita asiaton viesti
Hyväksikäyttö on huono termi yleensäkin ja sopii vain ihan tiettyihin tapauksiin.
Esim nämä oppilaitosten seksuaaliset painostukset ja häirinnät sisältävät hyväksikäyttöä.
Mies on turvannut valta- asemansa näillä, saanut myös ilmeistä seksuaalista tarkoitustaan perille.
Vahingoittanut tyttöjen seksuaalisuutta karkeasti ja julmasti hyötyäkseen asiasta eri tavoin itse.
Kaikkia ei voi kuitenkaan korvata raiskaus – käsitteellä.
Terminologiaa pitäisi kehittää , jotta suuri osa haavoittuvimmista uhreista ja pahimmista ilmiöistä saataisiin päivänvaloon ja käsiteltyä.
Ilmoita asiaton viesti
Höh, on eri asia saattaa rikokset päivänvaloon. Ei lain säädöksillä yksin voi saattaa rikoksia käsittelyyn vaan aina ne on tuotava päivänvaloon kohteeksi joutuneen toimesta.
Terminologialla laissa ei siis ole merkitystä rikoksen tutkimiseen, jollei asianomaistaja halua päivnvaloon tuontia. Sitten on toinen juttu se minkä asteisia tuomioita lainsäädännöllä on mahdollista oikeuden antaa.
Valitan, mutta en ymmärtänyt mitä tarkalleen ottan haluat kommentillasi kertoa.
Ilmoita asiaton viesti
Höh.
1. Asian vo tietenkin tuoda päivänvaloon, vaikkei sitä olisi rikokseksi määriteltykään.
Nythän pyritään juuri määrättyjen selkeästi väärien tekojen määrittelyyn ja saamiseen rikoslain piiriin.
2. Kun rikokselle sitten annetaan nimi , esim ”hyväksikäyttö” , on hankalaa, jos nimi on epämääräinen, kuten tämä.
3. Seksi vastoin/ ilman suostumusta on juuri tällainen, täsmällistä nimeämistä ja määritystä vaativa, selkeästi väärä teko.
( Saivartelut videoista ja kirjallisista suostumuksista voisi jo jättää . )
Ilmoita asiaton viesti
Ihan turhaa tämä erilaisten häirintätapausten luokittelu. Ainut asia oikeudellisesti on näyttö.
Se ei ratkea jaarittelulla ja tunnekuohulla. Seksuaalisen häirinnän tekijään ei tyypillisesti valistus auta vaan rangaistus. Sen antamiselle on kuitenkin oltava selkeä näyttö eli palataan lähtöruutuun miettimään mitä on tehtävissä.
Tulos on, että potentiaali uhri voi vaikuttaa turvaansa oleellisesti omalla käytöksellään ja valinnoillaan. Tästä pidemmälle ei pääse. Nykyihminen vihaa sitä, että hänelle kerrotaan hänen omasta vastuustaan, mutta totuus ei tästä muutu.
Ilmoita asiaton viesti
Aha.
Ja mikä on esim tällaisen kokouksissa kikkelinkuvia lähettelevän rangaistus ja mikä on kuvien saajan vastuu?
Kun tällaisella kiusaamisella tai esim alaisen painostuksella saadaan oma vallankäyttö maksimoitua
ja toisten / alaisten henkinen hyvinvointi ja toimintamahdollisuudet minimoitua,
jälki tuppaa olemaan hyvin rumaa, ennen kuin kaikki tulee julki.
Lupulta jotkut ovat päätyneet oikeuteen asti.
Tällä lakiehdotuksella ei tähän kulttuurin likaviemäriin tietenkään päästä kuin noiden pahimpien lopputulosten osalta.
Mutta se voi lähettää sen paljonpuhutun viestin, että lopussa ei kiitos seiso, joten se kannattaa ottaa ajoissa huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
Aika uskomatonta kyllä nykyaikana ja juuri naistenpäivänä lukea, että ” potentiaalinen uhri voi vaikuttaa turvaansa oleellisesti omalla käytöksellään ja valinnoillaan”.
Kun puhutaan seksuaalisesta häirinnästä .
M i t e n ? Ja mitä ihmettä on uhrin v a s t u u näissä tapauksissa ?
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen looginen askel on tietysti se, että osapuolet toteavat jokaisen seksuaalisen kanssakäymisen kohdalla, että suostuvat seksiin. Koska kyseessä on sana sanaa vastaan tilanne tulee tilanne videoida (onneksi kaikilla on älypuhelimet) ja tätä varten tulee perustaa erityinen siveellisyyspoliisin pilvipalvelu videotallenneita varten johon ne siis tulee joka kerta ladata (ennen taikka tietyn aikarajan puutteissa). Siveellisyyspoliisi tarvitsee lisäksi asiantuntijat tulkinnallisia tilanteita varten ts. antaako joku suostumuksen tosissaan, järjissään, pakosta, tietyn huume- ja alkoholimäärän vaikutuksen alla (vrt. rattijuopumus rajat). Lisäksi sellainen seksiakti josta ei ole suostumustallennetta poliisin pilvipalvelussa on täten aina laiton ja osapuolet tulee tuomita vähintään sakkorangaistukseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Ainakin törkeimpien tekojen kohdalla olisi kuitenkin syytä puhua lapsen raiskauksesta. Niissä tapauksissa on kyse kaikkein vakavimmista rikoksista. Samassa rikoslain 20 luvussa vastaavat aikuisiin kohdistuvat teot tuomitaan raiskauksena tai törkeänä raiskauksena. ”
Totta. Lähtökohtaisesti esim. 10-vuotias ei voi antaa suostumusta laillisesti eli oikeudellisesti pätevästi eikä muutenkään muutenkaan järkeenkäyvästi esimerkiksi sukuelimensä silpomiseen tai pedofiilin huvikäyttöön. Kyse on ilman suostumusta tehdystä väkisinotosta joka tapauksessa. Lupahan itse asiassa tulisikin kysyä alaikäisen vanhemmilta tai huoltajilta, jos kyse olisi teosta, johon heillä olisi oikeus antaa lupa, mutta kun paritukseen ja alaikäisen raiskaukseen ei sellaista oikeutta ole vaikka tämä itse olisi tilannut gigolon. Siis raiskaus olkoon termi, kun pahempaakaan ei laissa ole.
Ilmoita asiaton viesti
”Rangaistuksen nimessä sana ”hyväksikäyttö” on hieman vähättelevä ja luo mielleyhtymiä, että kyse on vain jostakin taputtelusta. Ainakin törkeimpien tekojen kohdalla olisi kuitenkin syytä puhua lapsen raiskauksesta. Niissä tapauksissa on kyse kaikkein vakavimmista rikoksista. Samassa rikoslain 20 luvussa vastaavat aikuisiin kohdistuvat teot tuomitaan raiskauksena tai törkeänä raiskauksena.”
Jos rikosnimikkeenä on ”lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö”, niin siitä ei synny mielikuvaa taputtelusta, vaan juurikin tässä ketjussa puhutun tapauksen kaltaisista tilanteista.
Vastaavaa aikuiseen kohdistuvaa tekoa ei olisi tuomittu minään rikoksena, jos toinen osapuoli olisi tehnyt treffit, osallistunut aktiin vapaaehtoisesti ja vielä tehnyt siitä postauksia kavereilleen jälkeenpäin. Joten tuo vertaus aikuisten väliseen kanssakäymiseen ei tämän tapauksen kohdalla ole validi. Lapsiuhrin kohdalla se oli rikos, sitä ei kukaan kiistä.
Ilmoita asiaton viesti
Naisella on helpompi raiskata mies ilman yhdyntää!
Ilmoita asiaton viesti
Ennen yhdyntää on syytä laatia kirjallinen sopimus, jossa kahden ulkopuolisen todistajan nimikirjoituksella todistetaan juuri ennen coitusta seksin tapahtuvan osapuolten yhteisellä sopimuksella.
Mikä tässä on niin vaikeaa ?
Ilmoita asiaton viesti
Sopimus ei riitä. Tulee myös videoida kyseinen akti, jotta voi todistaa että on pysytty sopimuksessa sovituissa raameissa.
Ilmoita asiaton viesti
Haluaisin kysyä Sarkkiselta mitä hän tarkoittaa tällä suostumisella?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin perusteltu kirjoitus.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän kysymys ole pelkästää naisen sukupuolielimestä?
Ilmoita asiaton viesti
Vakavasti ottaen tämä on osa 871. maailmanparantajien käsitesekaannuksesta ts. sanotaan, kokoomuksen mainostoimisto keksii jotain, mahtipontista, univeraalia, oikeasti latteaa ja sisällötöntä, johon maailmanparantajat tarttuvat ja huutavat ”halleluujaa tsa-tsa-tsaa!” ja jokainen muu toteaa, että juu kaunista, runollista, mutta yläsfääreissä ilman kosketuspintaa reaalimaailman kanssa.
”Seksi ilman suostumusta on raiskaus!”
”Sananvapaus ei ole sanomisen vapautta!”
”Universaalit ihmisoikeudet!”
”Vihapuhe!”
Kaikkein hulluinta on koittaa saada joitain abstrakteja ilmaisuja lakikirjan kansien väliin, koska tällöin ne ovat täydellisen tulkinnanvaraisia, tällöin niitä voidaan tulkita niten sattuu, tällöin niitä tulkitsee joku kaistapäinen demla – juristi.
Ilmoita asiaton viesti
Raiskaus on raiskaus, siitä on jo lait, eikä se tällaisesta lainmuutoksesta muutu. Tähän on jo lait. Kaikki riippuu siitä miten ne tulkitaan. En todellakaan näe miten tällä käytännössä on mitään merkitystä. Tyypillinen näennäislaki, joka ehkä huojentaa jonkin mieltä, tai vaikuttaa hyvältä, vaikuttamatta kuitenkaan käytännön tasolla. Kysymys on aina siitä mitä voi todistaa, ja tietenkin myös siitä miten uskottavalta tapahtumainkulun selostus kuulostaa.
Ilmoita asiaton viesti
– ”Suostumuksen voi ilmaista inhimillisessä vuorovaikutuksessa sanoin tai teoin, ei siihen tietenkään sopimuskaavakkeita tarvita.”
Eikö muka? Miten lakiehdotuksessa käsiteltäisiin sana sanaa vastaan -tilanne, missä toinen väittää, että suostumusta ei ollut, ja toinen, että oli. Kumman pitää todistaa sanansa?
– ”Tätä vakavampi huoli on, että nykyisin raiskauksista suuri osa jää piilorikollisuudeksi,”
Miten tämä uusi laki vaikuttaisi kynnykseen ilmoittaa raiskauksesta?
– ”Perusteettomat raiskausilmoitukset tuskin juuri lisääntyisivät.”
Jos uusi laki lisäisi raiskausilmoituksia, se lisäisi myös perusteettomia raiskausilmoituksia.
– ”Väärä ilmianto on myös rikos.”
Niin on. Ongelma vain on, että siitä ei seuraa juuri mitään. Esimerkkinä vaikkapa Vesa Keskisen tapaus, jossa kaksi nuorta naista syytti Keskistä aiheetta raiskauksesta ja kuulemma vieläpä yrittivät kiristää Keskistä kustantamaan heille Bora-Boran matkan. Keskinen jaksoi ajaa asiaansa, ja nosti naisia vastaan syytteen, mutta hovioikeus ei antanut heille mitään rangaistusta. Olisiko tässä seuraava lakiuudistuksen paikka?
– ”Pelottelut siitä, että raiskausilmoituksia saatettaisiin tehdä aamulla kun tulee katumapäälle yöllä yhteisymmärryksessä harrastetusta seksistä, ovat myös erikoisia.”
Miten niin erikoisia? Ei ole kovin harvinaista, että esimerkiksi kännissä tulee tehtyä asioita, joita aamulla katuu. Eikä tarvitse olla kovinkaan paljon keskimääräistä itsekkäämpi luonteenlaatu, kun kännihölmöilyn saa omassa päässään selitettyä niin, että enhän minä toki tuommoista aikonut enkä halunnut tehdä ja, että vastuun täytyy olla jollakulla muulla kuin minulla itselläni.
– ”Tilanne tuskin merkittävästi muuttuisi, vaikka lakia muutettaisiinkin suostumuksen puutteen suuntaan.”
Eli mikä muutoksen tarkoitus varsinaisesti on, jos se kerran ei madalla ilmoituskynnystä eikä alenna näyttövaatimuksia?
Ilmoita asiaton viesti
Nuo kännimokat, kuten tulevaisuudessa itsensä uhriksi mieltävät tähän mennessä sekoilujaan ovat nimittäneet, ovat juuri tämän uuden lakiesityksen hankalin piirre. Monet ovat nimittäin selvittyään aivan eri persoonia ja heidän koko arvomaailmansa on toinen kuin humalassa. Ja satunnainen tapaaja ei mitenkään voi sitä aavistaa, sikäli kuin sillä nyt uudenkaan lain vallitsessa olisi merkitystä.
Jos kyseessä on avioliitossa tai parisuhteessa elävä henkilö, niin on hyvin todennäköistä, että tällaisen ”suostumuslain” jälkeen niitä kanteita nosteltaisiin roppakaupalla oman maineen ja omantunnon puhdistamiseksi. Ja blogistille haluan edelleen korostaa: nämä kännimokat ovat ERITTÄIN yleisiä, ei siis erikoisia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on totta, ”kännimokat” ovat erittäin yleisiä, ehkä jopa tyypillisiä. Mutta silti näille poliittismonikulttuurisille lainkorjaajille taitaa olla paljon ensisijaisempaa huolehtia mm. kapakkaikäisten yhdenyöntyrkkyjen juridisen katumuspillerin saatavuudesta kuin pikkulapsen oikeudesta raiskaajia vastaan, mitä olisi helpompi ajaa määrittelemällä aikuisen yhtyminen esim. 1-12-vuotiaaseen aina raiskaukseksi, koska tosiasiallista oikeudelliseti tai muuten pätevää suostumusta ei noissa tapauksissa voi koskaan olla.
Ilmoita asiaton viesti
Nimimerkki Ukko Pekka tyhjensi kaiken tällä sanomallaan:
https://www.uusisuomi.fi/comment/782916#comment-78…
”Aika vaativan tehtävän eteen joutuu se, joka selostaa sellaista, jonka ymmärtäminen vaatii kohtuullista oikeustieteen ja lainopin tuntemusta, mutta yritetään silti.
Kyseessä on lainlaadintaan ja eritoten lainvalmistelun vaiheeseen liittyvä ongelma. Lainvalmistelussa poliittisten argumenttien ohella korostuvat myös oikeudelliset argumentit. Poliittiset argumentit korostavat sitä, mistä asioista ylipäätään halutaan säätää lailla, minkä sisältöisenä, ja hyväksytäänkö lakiehdotus vai ei. Viimekädessä poliittiset argumentit ovat lainsäädäntötyössä siis ratkaisevassa asemassa. Oikeudellisissa argumenteissa korostuu puolestaan huolenpito oikeusjärjestelmän systematiikasta ja rakenteesta, eli siitä, että oikeusjärjestelmän rakenne pysyy yhtenäisenä, johdonmukaisena ja ristiriidattomana. Laille täytyy siis löytyä tarkoituksenmukaisin paikka, jonne se sijoittuu oikeusjärjestelmässä. Lainsystematiikan näkökulmasta tätä ongelmaa tulisi lähestyä vähän samalla logiikalla kuin, miten ja missä säilytämme kotonamme eri tavaroita. Leivänpaahtimen tai voipaketin säilyttäminen kodinhoito- tai makuuhuoneen liinavaatekaapissa ei kuulosta kovin järkevältä ja tarkoituksenmukaiselta ratkaisulta, vaan keittiöstä löytynee niille sopivampi paikka. Sama logiikka pätee myös astian- ja pyykinpesukoneen sijoittelussa, niiden sijoittaminen olohuoneeseen vaatisi kirjaimellisestikin rakenteellisia muutoksia, ja tekisi olohuoneen käytöstä sietämätöntä. Myös kodissa tilapäisesti vieraileva henkilö kykenee paremmin löytämään ja käyttämään tarvitsemiaan tavaroita, jos hän voi olettaa löytävänsä ne kutakuinkin samasta vastaavasta paikaista kuin ne ovat hänenkin omassa kodissaan. Kuvittele WC istuimen paikka muualla kuin WC:ssä. Lakien kanssa on vähän sama juttu, eli niille täytyy löytää oikeusjärjestelmästä sopiva paikka, jonne ne on tarkoituksenmukaisinta sijoittaa, ja jonne kaikki ne lainkäyttäjät (viranomaiset, tuomioistuimet, juristit, jne…), jotka niitä tarvitsevat osaavat helposti suunnistaa suorinta tietä oikean lainsäädännön lähteille, ja kykenevät hahmottamaan, muotoilemaan ja ratkaisemaan kyseessä olevan oikeudellisen ongelman.
Kysymys olisi siten myös siitä, taipuuko laki oikeusjärjestelmään vai oikeusjärjestelmä lakiin paremmin sopivaksi, vähän kuin ”muna-kana ongelma”. Ensimmäinen vaihtoehto kuulostaisi järkevältä, ihan kuin jos kysymys olisi pyykinpesukoneen sijoittelusta pesu- /kodinhoitohuoneen ja olohuoneen välillä. Olohuoneeseen sijoittelu tarkoittaisi merkittäviä rakenteellisia muutoksia, sen sijaan pesu- /kodinhoitohuoneen sijoittelu sujuisi ”itsestään” ainakin ilman suurempia rakenteellisia muutoksia, ja olisi kaikille pyykinpesukoneen käyttäjille ja sivullisillekin itsestäänselvä vaihtoehto.
Tässä tapauksessa kansanedustaja tarkoittanee käyttää poliittista argumenttia, sisällyttämällä ”suostumus lausekkeen” lain sisältöön, mutta ei ymmärrä sitä, että todellisuudessa kyseessä on argumentti, joka vaikuttaa enempi lainsystematiikkaan kuin että, se toisi mitään uusia muutoksia nykylainsäädäntöön raiskauksesta rikoksena tai parantaisi rikoksen uhrin oikeusturvaa.
Sitäkin enempi se vaikeuttaisi varmuudella asian selvittelyä (todistelu/todistustosiseikat) oikeusprosessissa (siviili- tai rikosprosessi).
Kyse on sääntelystartegiasta , eli millä tavalla ja keiden toimijoiden aktiviteettien varassa säännöksiä käytännössä toteutetaan. Tällä perusteella erotellaan mm. oikeudenalojen eri lohkot yksityisoikeus, rikos- ja prosessioikeus, julkisoikeus. Noiden oikeudenalojen lohkojen alle sijoittuvat sitten eri oikeudenalat, kuten sopimusoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, hallinto-oikeus, jne…
Yksityisoikeudessa korostuu sopijapuolten tahto ja intressit, kuten aviopuolisoiden, osakkeen omistajan ja taloyhtiön oikeus ratkaista itse, missä tapauksessa ylipäänsä nojaudutaan oikeudelliseen sääntelyyn, mitä keinoja silloin käytetään, käännytäänkö tarvittaessa tuomioistuinten puoleen tai millaisin ehdoin asiasta sovitaan kiistakumppanin kanssa (riita-asiat). Rikosoikeudessa korostuu poliisin, syyttäjän, tuomioistuimen ja täytäntööpanoviranomaisten (ulosotto, vankeinhoitolaitos) roolit toimijoina. Julkisoikeudessa taas korostuu viranomaisten ja yksityisten toimijoiden välinen suhde ja sitä suhdetta sääntelevä hallinto-oikeudellinen normisto, kun kyseessä on esimerkiksi viranomaisen valvomasta toiminnasta tai julkisyhteisön tuottamista palveluksista.
Kansanedustaja on jäänyt pakonomaisesti ”suostumus lausekkeen” ja sen merkityksen vangiksi, eikä löydä ulospääsyä muulla keinoin kuin lisäämällä lauseke ao. asiaa sääntelevään lakiin. Suostumus lausekeen lisäämisellä olisi siten selvästikin enempi vaikutusta sitä puoltavien tahojen ”mielenrauhaan” kuin mihinkään oikeudelliseen ongelman ratkaisuun, jota tässä ei yksinkertaisesti nyt vaan ole verrattuna nykylainsäädäntöön. Se, että suostumus käsite sisältyy joidenkin maiden oikeusjärjestelmiin johtunee ko. maiden oikeusjärjestyksen rakenteesta, ei siitä, että teko olisi muutoin mitenkään rikoksena erilainen kuin Suomessa.
Tällä hetkellä raiskaus sijoittuu riko-oikeudenalan sääntelyn piiriin, ja teko on rangaistava ilman mitään uhrin nimenomaista suostumus käsitettä/lausetta jo nytkin, eli lähtökohtana on, että teolle tarvitaan suostumus jo nykylainsäädännönkin mukaan, muutoin kyseessä on aina rikos. Kuten edellä on jo todettu, tämä ei toisi mitään uutta nykykäytäntöön, esimerkiksi parantamalla rikoksen uhrin oikeusturvaa tai kysymykseen rikoksen rangaistavuudesta, mutta sitäkin enempi se vaikeuttaisi varmuudella asian selvittelyä (todistelu/todistustosiseikat) oikeusprosessissa (siviili- tai rikosprosessi). Rikosoikeuden alaan kuuluvalle sääntelylle on tunnusomaista mm. se, että siinä kuvattu teko on pakottavaa (indispositiivista) oikeutta, ei tahdonvaltaista (dispositiivista) oikeutta, joka tarkoitaa, että osapuolet voivat sopia asiasta toisin, tiettyjä lieviä rikosasioita on toki mahdolista sovitellla. Erikseen on sitten kysymys siitä, onko teko virallisen syytteen alainen vai asianomistajarikos. Jos joku tappaa toisen, ei teosta voi selvitä joutumatta rangaistusoikeudelliseen vastuuseen sopimalla uhrin kanssa ennakkoon, että tekijä on saanut uhrilta suostumuksen tappoon. Kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, ei asianomistajarikos. Tappelupukaritkaan eivät voi ennakolta sitovasti ja pätevästi sopia, että vievätkö he asian mahdollisesti käräjille myöhemmin tappelun jälkeen, vaan vasta tappelun jälkeen kumpi tahansa osapuoli päättää asiasta itse.
Kansanedustajan argumenteilla raiskaus olisi selvästikin yksityisoikeuden, tarkemmin sanoen sopimusoikeuden alaan kuuluva asia, ja olisi siten ratkaistava rikosprosessin sijasta siviiliprosessissa (riita-asia). Siitä se vasta riemu repeäisi jos raiskausta yritettäisiin ratkaista sopimusoikeuden opeilla, en osaa edes kuvitella miten sen voisi vaikeammin ratkaista, kuin alkaa soveltamaan tekoon sopimusoikeuden oppeja. Raiskauksen vieminen ”suostumus käsitteellä” yksityisoikeuden alan sääntelyn piiriin tai sen säilyttäminen rikosoikeuden sääntelyn piirissä lisäämällä sinne ”suostumus” käsite on kyllä vähän sama kuin jos yrittäisi osua nyrkillä taivaaseen, ja koko ongelma räjähtäisi käsiin omaan mahdottomuuteen. Tämän asian enempi käsittely olisi kyllä lainsäädäntöprosessin resurssien turhaa käyttöä.
Tässä yritetään nyt sulauttaa pahemman kerran siviili- ja rikosoikeudellinen lainsäädäntö keskenään yhdeksi raiskaus nimisen rikoksen osalta. Minä ainakin jätän pyykinpesukoneeni edelleen nykysijoileen, siellä se toimii edelleen paremmin kuin makuuhuoneessa. Samoin jättäisin myös tämän raiskaus nimisen rikoksen rikosoikeuden sääntelyn piiriin, ja lainsäädännön asiantuntijoiden huomaan jos se vaatii ylipäätään jotain muutoksia.
Tähän jos mihin ei voisi paremmin sopia sanonta ”kun tietämätön teettää taitamattomalla, tuntuu aivan siltä kuin turha työ menisi täysin hukkaan”. Jätetään nämä lainsäädännön lainsystematiikkaan kuuluvat asiat lainopin asiantuntijoille ja lainsäädännön poliittiset seikat politiikkojen ratkaistavaksi kuten nykyisinkin.”
Esitys ei mene jatkoon, kun laissa on jo valmiina ja miksi pitäisi vielä sitä enemmän sekoittaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmatilanne voi syntyä, jos kumpikaan ei muista yön tapahtumista juuri mitään ja aamulla nainen uskoo tulleensa raiskatuksi. Tavallinen tarina opiskelijabileiden jälkeen, jossa oikeuden vaakakupisa on lopulta ratkaistavana usin nuoren miehen koko tulevaisuus ja loppuelämän laatu. Monissa maissa raiskauksen tuomiot voivat olla hyvinkin 5-10 vuotta ehdotonta vankeutta.
Ilmoita asiaton viesti
Laillinen seksi tulee rajoittaa vain avioliittoon. Avioliittosopimus katsotaan suostumukseksi, ellei ole näyttöä kieltäytymisestä. Näin otsikko voidaan muokata muotoon:
Seksi ilman avioliittoa on raiskaus
Aviokelpoisuuden ikärajaa ei tule muuttaa Iranin suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miten suhtaudutte naisasianaiset, jos lääkäri suorittaa sukupuolielimensilpomisen 10-vuotiaan omasta pyynnöstä? Pitääkö suostumuksen puute todistaa?
Onko tosiaan näille aktiivisille lainkorjaajille ylenmäärin ensisijaisempaa huolehtia mm. kapakkaikäisten yhdenyöntyrkkyjen juridisen katumuspillerin saatavuudesta kuin pikkulapsen oikeudesta raiskaajia vastaan? Miksi ei tätä pikkulapsen raiskausnimikeuudistusta voisi hoitaa samalla kuntoon? Se kun on selvästi helpompi kysymyskin suostumuksen puutteen osalta kuin aikuisten, eihän 10-vuotiaan kohdalla laillista tai muuten pätevää ’suostumusta’ voi koskaan olla.
Aikuisella tietenkin on oikeus ja valtuudet antaa suostumus yhdyntään ja kehonsa väärinkäyttöön, jopa hengenvaaralliseen sado/masoaktiin, mutta pikkulapsella EI ole. Lapseensekaantuminen on aina raiskaus, ks. http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251…
Ilmoita asiaton viesti
Lapseen sekaantuminen on enemmän ja pahempaa, kuin raiskaus.
Oikeusjärjestelmän tulisi olla tyly lapsia seksuaalisesti houkuttaleville miehille ja naisille rangaistavuuden suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Sarkkinen olisi voinut makustella ongelmaa kokeneilta poliiseilta ja syyttäjiltä ennen avautumistaan blogistaniassa. Tutkinta lähes mahdoton rasti poliiseille. ellei rikosilmoitus välittömästi aktin jälkeen. Viikon päästä voidaan voi kysyä; miksi vasta nyt?
Sarkkinen on tyyppiesimerkki ryhmästä, jota Sanna Ukkola kuvaa äskeisessä blogissa Ylen sivuilla. Sisartoveri eduskunnassa, Kontula olisi asiantuntijana voinut valistaa noviisia näistä raiskausjutskista.
Ilmoita asiaton viesti
Seksiin ryhtyminen on aina tietoinen riski, jossa joutuu vaan luottamaan toisen vilpittömyyteen. Siksi kannattaa harkita kenen kanssa ryhtyy lemmen leikkeihin. Tai sitten vetää riskillä. Nainen kun on harvoin vilpitön mitä tulee seksin suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
”Nainen kun on harvoin vilpitön mitä tulee seksin suhteen.”
Saapas nähdä saatko tuosta palautetta.
Ilmoita asiaton viesti
Börje, onko tarkoituksesi tuolla jotenkin mainostaa muita kuin naisia suositeltavampina kumppaneina? Tämä keskustelu olisi hyvä pitää sillä tavalla kai puolueettomana… Kyllä miehet ja muunsukupuolisetkin kuulemma voivat olla vilpillisiä, ja minun henkkoht mielestäni lisäksi ainoastaan naiset voivat olla kyllin viehättäviä. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Entäpä sitten suostumuksen puute monikulttuurisessa ja ikärajarikollisessa tapauksessa – ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252110-s…
Ilmoita asiaton viesti