Hanna Sarkkinen

Yliopistolain satoa niitetään nyt yliopistoissa – mukana torajyviä?

Mitä Suomen yliopistoissa tapahtuu? Kysymys nousee mieleen, kun seuraa yliopistomaailmaa koskevaa uutisointia ja kuulee viestejä yliopistoista. Viesteissä kerrotaan epävarmuudesta, resurssipulasta, hallinnollisen työn lisääntymisestä, rahoitusmallin ongelmista, arvostuksen puutteen kokemuksista, huonosta johtamisesta, henkilöstön sivuuttamisesta ja ihmisten väsymisestä. Olen seurannut huolestuneena erityisesti Oulun ja Tampereen yliopiston sisäistä kuohuntaa. Henkilöstö on barrikadeilla ja epäluottamus johtoa kohtaan on käsin kosketeltavaa.

Tilanteisiin liittyy todennäköisesti rahoitusleikkauksista seuranneita säästöpaineita sekä henkilöihin liittyviä ristiriitoja, mutta ongelmien taustalla paistaa myös vuonna 2009 hyväksytty yliopistolaki. Silloin kylvettiin ne siemenet, joiden satoa nyt niitetään. Uutisoinnista voi päätellä, että siementen joukossa oli torajyviä.

Yliopistolaki herätti säätämisensä yhteydessä runsaasti huolta ja vastustusta. Suurin kritiikki kohdistui yliopistojen kaupallistumiseen, kun yliopistot haluttiin tehdä riippuvaisemmaksi ulkopuolisesta rahoituksesta sekä tuoda ulkopuolisia edustajia yliopistojen päätöksentekoon. Toinen merkittävä kritiikki kohdistui yliopiston sisäisen demokratian heikkenemiseen.

Kritiikki ei jäänyt katteettomaksi eivätkä ihan pelkkää arvuuttelua ole arviot vuoden 2009 yliopistolain ongelmista. Kansalliset arviot uuden yliopistolain seurauksista kertovat karua kieltä uudistuksen seurauksista. Vuonna 2016 julkaistussa arviossa todetaan, että henkilöstö on kokenut uudistuksen vaikuttaneen kielteisesti työhyvinvointiin. Samalla toimivallan ja päätöksenteon keskittyminen on etäännyttänyt yliopistoyhteisöä päätöksenteosta ja kärjistänyt näkemyseroja. 

Huolet näyttävät siis ainakin osittain realisoituneen. Tampereen uuden suuryliopiston valmistelu on herättänyt huolta henkilöstössä ja opiskelijoissa. (https://www.aamulehti.fi/uutiset/juuri-nyt-tampereen-yliopiston-vakea-marssii-ulos-aula-tapotaynna-ihmisia-iskulauseet-raikuvat-200723658/) Uudelle yliopistolle esitetty johtosääntöluonnos rajoittaisi yliopiston itsehallintoa sekä yliopistoyhteisön kykyä valita hallituksensa jäsenet itse. Lisäksi yliopistolaisten mukaan yhdistyvien yliopistojen henkilöstö ja opiskelijat on pidetty valmistelusta pimennossa ja ohitettu päätösten valmistelussa. Tampereella siis ilmeisesti halutaan ulosmitata uuden yliopistolain mahdollistama yliopiston sisäisen demokratian kavennus täysimääräisesti ja jopa yli voimassaolevien lakien.

Oulun yliopistossa on taas julkista kuohuntaa liittyen dekaanin valintaan. (http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-yliopistossa-kuohuu-rehtori-ei-halua-dekaaniksi-henkiloston-tukemaa-ja-yliopiston-nykymenoa-kritisoinutta-professoria/776471/) Kuohunta kytkeytyy niin ikään kysymykseen yliopiston sisäisestä demokratiasta ja johtamistavasta.

Oulun yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta asetti yksimielisesti dekaaniehdokkaakseen professori Vesa Puurosen, mutta jostain syystä yliopiston rehtori torjui esityksen, vaikka muita hakijoita tehtävään ei ollut. Yliopiston johtosäännön mukaan rehtori nimeää dekaanin tehtävään ilmoittautuneista henkilöistä tiedekuntaa kuultuaan. Tehtävään esitetyllä henkilöllä on tiedekunnan henkilöstön vahva tuki eikä muita hakijoita ollut. Yliopiston henkilökunta onkin nyt ymmärrettävästi huolissaan yliopiston sisäisen demokratian kehityksestä. Todennäköisesti Puuronen jätettiin valitsematta, sillä hän on kritisoinut yliopiston johtamistapaa.

Yliopistoissa koetaan, että niitä johdetaan omavaltaisesti sisäinen demokratia sivuuttaen. Uuden yliopistolain säätämisen yhteydessä puhuttiin kauniisti yliopistojen autonomian lisääntymisestä. Näyttää kuitenkin käyneen niin, että autonomia on lisääntynyt lähinnä toimivan johdon suhteessa muuhun yliopistoväkeen.

Yliopistolakia tulisikin pikaisesti uudistaa yhteisöllisen päätöksenteon ja korkeakoululaitoksen sisäisen demokratian vahvistamiseksi. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Yliopistojen sosialisointi oli valtava virhe.

Palataan entiseen.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Wikipedia
"Puuronen oli aiemmin SKP:n jäsen. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Rovaniemen kaupunginvaltuustoon vasemmistoliiton listalta. Hän on myös Lapin liiton valtuuston jäsen. Puuronen oli vasemmistoliiton ehdokas myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa".

Tuo em. kertoo blogistin motiivin. Mielestäni on parasta, että poliittisesti kovin aktiiviset pysyvät pois tuollaisista ei poliittisista toimista. Usein liiallisesta aatteen palosta aiheutuu vaan riitaa ja se haittaa yhteisön toimintaa. Em. mielipiteeni koskee kaikkia puolueesta riippumatta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Kommunistit ja natsit ovat ääriaineksia ja ne pitäisi lailla kieltää.

Kommunistit ovat niin sotaisia ja ihmishenki on hupaa heidän käsissään leirittäessään kansaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#2
Blogi on täyttä asiaa. Olisi syytä keskittyä tekstin sisältöön, eikä siihen. mitä kirjoittaja on mahdolisesti joskus ollut. Tyypillinen "väärin sammutettu" -kommentti.

Esimerkiksi minä olen arvostellut yliopistolakia samoin argumentein kuin blogisti sekä ennen että jälkeen lain hyväksymisen - enkä ole koskaan ollut kommunisti.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Mielestäni en arvostellut blogistia, vaan sitä että teksti näki lain syyksi ettei tiettyä henkilöä valittu dekaaniksi. Myönnän, että käytin väärää sanamuotoa, kun kerroin blogistin motiivista, olisi pitänyt kirjoittaa, että tekstin kirjoittamisen motiivi.

Kävin eilen läpi po. lain ja sitä edeltäneen vuodelta 1997 olevan lain. Lisäksi luin kaksi muuta blogikirjoitusta, jotka käsittelivät yliopistolakia. Mikä siis tässä "uudessa" laissa on pielessä? Tietysti siinä tuo hallintopuoli on kovin laaja, monijäseniset toimielimet jne., mutta näin se tuppaa yhteisöissä olevan. Rahoittajalla ei näyttäisi olevan kovin paljoa sanavaltaa toimintaan ja jos oikein ymmärsin, niin rehtorilla ei ole hallituksessa päätösvaltaa, jne.

Tietysti sitä miettii, miten laki voi aiheuttaa esim. kaikki nämä: "Viesteissä kerrotaan epävarmuudesta, resurssipulasta, hallinnollisen työn lisääntymisestä, rahoitusmallin ongelmista, arvostuksen puutteen kokemuksista, huonosta johtamisesta, henkilöstön sivuuttamisesta ja ihmisten väsymisestä".

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #15

Kommentissasi viittasit nimenomaan blogistin poliittisiin näkemyksiin ja niistä seuraaviin kirjoittamisen motiiveihin.

Blogin ydin on mielestäni tässä:

"Yliopistolaki herätti säätämisensä yhteydessä runsaasti huolta ja vastustusta. Suurin kritiikki kohdistui yliopistojen kaupallistumiseen, kun yliopistot haluttiin tehdä riippuvaisemmaksi ulkopuolisesta rahoituksesta sekä tuoda ulkopuolisia edustajia yliopistojen päätöksentekoon. Toinen merkittävä kritiikki kohdistui yliopiston sisäisen demokratian heikkenemiseen."

Oulun tapaus oli esimerkki sisäisen demokratian heikkenemisestä.

Kyllä lain voidaan katsoa myötävaikuttaneen näihin seurauksiin.

Linkissä näkemykseni yliopistolainlain ja sen mukanaan tuoman ajattelutavan vaikutuksista yliopistoihin:

http://www.askokorpela.fi/keskustelu/Pihlanto/2017...

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #17

Asiassa näyttää olevan kysymys siitä, mikä yhteiskunnassa muutenkin on esillä. Yhteiskunnan rahoittamille toimille halutaan vastinetta ja toisaalta päätöksentekoon halutaan läpinäkyvyyttä. Viimeaikaisia esimerkkejä ovat mm. Terrafame, valtakunnan syyttäjän toimet, kansanedustajien sopeutumiseläkkeet ja aktivointimalli. Näistä voisi tietysti kirjoittaa pitkään.

Mitä tuohon dekaanin valintaan tulee, niin siitä näyttää Kaleva -sanomalehdessä kirjoitetun ja siellä asiaa on kommentoitu paljon. Lienee selvää, että dekaanin nimeää rehtori, siitä ei liene erimielisyyttä. Hänellä on valta valita tai olla valitsematta ja pistää paikka uuteen hakuun. Toisaalta johtosäännössä on "rehtori nimeää...tehtäviin ilmoittautuneista henkilöistä" Tuo sanamuoto viittaa siihen, että ilmoittautuneita pitää olla enemmän kuin yksi. Tuossa on kysymys samasta asiasta kuin esim. luottamusmiehen valinnassa. Työntekijät valitsevat keskuudestaan... Siis jos on vain yksi, niin hän ei voi valita keskuudestaan, pitää olla ainakin kaksi työntekijä. Voisi siis olla "virkavirhe", jos rehtori tekisi valinnan yhdestä ehdokkaasta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #18

"Lienee selvää, että dekaanin nimeää rehtori, siitä ei liene erimielisyyttä. Hänellä on valta valita tai olla valitsematta ja pistää paikka uuteen hakuun."

Näin on tilannne,mutta siinäpä se demokratiaongelma onkin: ennen päätti monijäseninen hallintoelin, nyt yksi henkilö.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Kolme edeltävää kommenttia (numerot 1-3) ovat silkkaa roskaa eivätkä mitenkään liity käsillä olevaan blogitekstiin. Kehotan miekkosia Pekka Iiskonmäki ja Pertti Aaltonen antautumaan kasvuun ja oppimaan ymmärtämään, mitä minnekin kirjoittaa. Vaikka tavallanne voi menetellä, tapanne kertoo ainoastaan itsestänne, ei blogitekstistä eikä blogistista. Kommentit 1-3 ovat enemmän päiväkodista (anteeksi, arvoisat päiväkotilapset sekä päiväkotien henkilökunta) kuin yliopistosta.

Asiaan: yliopisto ilman toimivaa ja todellista autonomiaa ei ole yliopisto vaan tuotantolaitos ja ammatillinen korkeakoulu vailla mahdollisuuksia tieteen tekemisen ja korkeimman opetuksen sekä sen kehittämisen vaatimaan rauhaan. Kriittinen ja itsekriittinen tehtävä täyttyy ainoastaan autonomian oloissa. Ulkopuolisten tuominen yliopistojen hallituksiin jo oli merkittävä virhe, sillä heillä ei (välttämättä) ole minkäänlaista kosketusta tutkimuksen tekemiseen, korkeimman opetuksen kehittämiseen eikä yhteiskuntakriittisen, jopa ylisukupolvisen ajattelun arvoon - ei välttämättä edes sellaisen sallimiseen.

Kiitos, Hanna, ajankohtaisesta ja arvokkaasta tekstistäsi.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

Eiköhän yliopistoissa jo ole merkittävissä asemissa aivan riittävästi kommunisteja. Ansiokasta, että yksi on tullut torpatuksi. En vielä vetäisi vuoden 2009 yliopistolakia tilille siitä, että jälleen yhtä poliittista riekkujaa ei valittu johtavaan asemaan.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

Nykyisen suomalaisen yliopistomaailman leimallinen vasemmistolaisuus on häiritsevää, se ei voi olla romahduttamatta tutkimuksen tasoa. Tämä siksi, että jos vain tietty katsomuskanta on edustettuna henkilökunnan keskuudessa, aiheuttaa se väistämättä vääristymää esimerkiksi tutkimuksen kansainvälisten virtausten seuraamisessa ja opiskelijoille tunnetuksi tekemisessä.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #11

Väitän, että väitteesi yliopistojen leimallisesta vasemmistolaisuudesta olisi monesta siellä työtä tekevästä lähinnä loukkaava. Luulenkin väitteesi perustuvan yksityisestä yleiseen -tyyppiseen ajatusharhaan.

Jos joku korkeakoulumaailmassa töissä oleva on julkisesti vasemmistolainen, niin se ei tarkoita, että muutkin ovat. Toisaalta se, että moni julkisuudessa aktiivinen taloustieteilijä on vahvasti oikeistolainen ei tarkoita sitä, että muutkin taloustieteilijät ovat.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #12

Riippuu tietenkin myös tieteenalasta. Varsinkin yhteiskuntatieteet lienevät melko vahvasti hapatettuja.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #12

Ainakaan Helsingin yliopiston OKL:ssä en muutama vuosi sitten kohdannut yhtäkään opettajankouluttajaa, joka ei olisi esittänyt vasemmistolaisiksi laskettavia näkemyksiä. Eivät ne julkisesti vasemmistolaiset vaaraa aiheutakaan, vaan ne, jotka harjoittavat indoktrinaatiotaan vaivihkaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

#11
''Nykyisen suomalaisen yliopistomaailman leimallinen vasemmistolaisuus on häiritsevää, se ei voi olla romahduttamatta tutkimuksen tasoa.''

Yliopistojen tuloksia voi verrata kansainvälisiin yliopistoihin.

Kyllä jyrkkä vasemmistolainen taistelumieli ja oleilu näkyy Suomen yliopistojen tuloksissa.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #14

Lisäksi Suomen koulujärjestelmää ollaan romuttamassa, sen "kehittäminen" kun on uskottu tutkijoille joiden näkemykset ovat leimallisen vasemmistolaisia.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #20

#20
Kyllä sen Erkki Aho jo tuhosi. Kommunisti demarien turkissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Aho_(p%C3%A4%C3%A4johtaja)

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Nykyisin yhteisöt ja yritykset ottavat hallituksiinsa ulkopuolisia, ihan muilta aloilta olevia jäseniä. Ne tuovat uusia näkemyksiä toimintaan. Mitään kehitystä ei tapahdu, jos ei ole eri mieltä olevia.

Mikä sitten yliopistolaissa on huonoa? Luin eilen nykyisen ja sitä edeltäneen lain. Joku voisi tietysti lyhyesti kertoa sen huonot puolet, miten se vaikuttaa päivittäiseen työhön? Ilmeisesti yhteiskunta (veronmaksajat) haluavat enemmän vastinetta sijoittamilleen rahoille? Yliopistolain ovat kuitenkin laatineet maan parhaat asiantuntijat ja sen on eduskunta hyväksynyt ja Tarja Halonen vahvistanut.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
''Kehotan miekkosia Pekka Iiskonmäki ja Pertti Aaltonen antautumaan kasvuun ja oppimaan ymmärtämään, mitä minnekin kirjoittaa.''

Käskystä herra kansanedustajaehdokas!

Jouni Suonsivu (ITSP) Pirkanmaan vaalipiiri 2014. Ääniä tulla ropisi mukavat 75.
Ikä: 57; Ammatti: free lance -kääntäjä ja tuntiopettaja; Kotikunta: Tampere.

Kyllä tuossa on mandaattia ja meriittiä tukkia meidän miekkosten turvat.

Tarvittaessa voi aina tehdä itkupotkuriraivarin ylläpidolle. Onhan sinulla kokemusta.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Niin, onko sinulla Hannan tekstiin mielekästä kommentoitavaa?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#6
Olet plogistin mentori. Onnea!

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Eikös sitä uutta yliopistolakia laadittaessa luvattu, että yliopistojen autonomia lisääntyy, yliopistojen rahoituspohja paranee, työntekijöiden olosuhteet ja vaikuttamismahdollisuudet paranevat, johtaminen paranee, mahdollisuudet tieteen tekoon paranevat ja suomalaisen tieteen taso nousee nopeasti?

Toteutunut todellisuus taitaa hiukkasen poiketa luvatusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset