Työttömyys ei rankaisemalla vähene

Vuoden alussa astui voimaan niin sanottu työttömyysturvan aktiivimalli. Päätös ajettiin läpi eduskunnassa joulun alla hallituspuolueiden, eli keskustan, kokoomuksen ja sinisten, äänin. Jotkut hallituspuolueiden edustajat tuntuvat heränneet mallin ongelmiin vasta jälkijättöisesti ns. aktiivimallin perumista ajavan kansalaisaloitteen myötä. Tätä on pakko ihmetellä, sillä joulun alla mallista keskusteltiin eduskunnassa tuntikaupalla ja malliin liittyvät ongelmat tuotiin kyllä esiin. Onneksi eduskunta pääsee käsittelemään aktiivimallia uudestaan kansalaisaloitteen tullessa eduskuntaan.

Kyse on suomeksi sanottuna työttömyysturvan vajaan viiden prosentin leikkauksesta. Jos työtön ei onnistu kolmen kuukauden aikana saamaan silpputyötä tai pääsemään aktivointitoimien piiriin, päiväraha pienenee. Työttömiä siis rangaistaan työttömyydestä – melko orwellilaista, sanoisin.

Työttömyysturvaa leikataan, vaikka työtön hakisi aktiivisesti töitä ja tekisi hyödyllisiä vapaaehtoistöitä. Kyse ei siis ole aktiivimallista, vaan puhdasoppisesta työttömien kyykyttämisestä.

Malli on alueellisesti eriarvoistava. Erityisen hankala aktiivimalli on syrjäseutujen työttömille, joille ei välttämättä ole tarjolla juurikaan työvoimapalveluita tai keikkatyömahdollisuuksia. Malli on myös erityisen hankala ikääntyneille työttömille, joita moni työnantaja ei huoli työkeikoille, joilla kaikilla ei enää ole tosiasiallista työkykyä ja joille lisääntyvä byrokratia tuottaa ongelmia usein puutteellisten internet-taitojen vuoksi.

Ongelma on myös se, että malli luo valtavasti uutta byrokratiaa, kun te-toimistojen täytyy tarkastaa ihmisten ”aktiivisuutta” kolmen kuukauden välein. Säästöjä lailla tuskin syntyy, sillä lisääntyvä byrokratia maksaa ja entistä useampi työtön joutuu toimeentulotuen varaan. Jotta työtön voisi todella välttää leikkurin, tulisi työvoimapalveluiden resursseja ja työntekijämääriä lisätä huomattavasti siten, että kaikille työttömille voidaan todella tarjota työtä tai mielekkäitä työllistymispalveluja. Työttömyystilastot toki saattavat kaunistua, kun ihmiset putoavat työttömyystuelta toimeentulotuelle tai kun tunnin viikossa työskentelevä kirjataan tilastoissa työlliseksi.

Työttömyyden vähentämiseksi ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi täytyy tehdä todellisia toimia, eikä kyykyttää ja rangaista työttömiä.

  • Väliaikais- ja silpputyön vastaanottamisen kannusteita tulisi lisätä korottamalla työmarkkinatuen suojaosaa ja säätämällä myös toimeentulotukeen suojaosa, ettei pieni työtulo heti leikkaisi etuuksia.
  • Käyttöön tulisi viipymättä ottaa ajantasainen tulorekisteri, jotta sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittaminen olisi saumatonta ja jottei lyhytaikaisen työn vastaanottaminen hankaloittaisi toimeentuloa.
  • Aikuisten työvoimapoliittisen koulutuksen määrää tulisi lisätä ja omaehtoista koulutusta helpottaa entisestään, jotta työtön voisi kouluttautua työvoimapulasta kärsiville aloille.
  • Palkkatukimäärärahoja tulisi lisätä ja ehtoja helpottaa, jotta pitkäaikaistyöttömien työllistäminen helpottuisi.
  • Yritystukia tulisi kohdentaa siten, että Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja myös jatkossa.
  • Joidenkin työttömien kohdalla sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ratkaiseminen on ennakkoehto työllistymiselle, joten toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä myös työllisyyden kannalta.

Aktiivimalli ei kuitenkaan ole tarinan loppu, vaan hallitus suunnittelee ”aktiivimalli kakkosta”. Siinä työtön velvoitettaisiin hakemaan vähintään yhtä työpaikkaa joka viikko. Jos hakemusta ei lähetä joka viikko ja raportoi siitä työvoimaviranomaisille, napsahtaa karenssi ja työtön menettää työttömyysturvan kahdeksi kuukaudeksi. Tässä ei ole mitään järkeä. Ei ole kenenkään kannalta mielekästä pakottaa työttömiä lähettelemään hakemuksia työpaikkoihin, joihin heillä ei ole osaamista tai kiinnostusta. Jo nyt työttömillä on velvollisuus hakea aktiivisesti heidän osaamistaan vastaavaa työtä ja työkkäri voi määrätä työttömän hakemaan sopivia työpaikkoja. Jos työttömät pakotetaan lähettämään hakemuksia mekaanisesti soveltumattomiinkin työpaikkoihin aiheuttaa se työnantajille valtavan hakemustulvan ja siirtää työpaikkoja pois avoimesta hausta.

Valtaosa työttömistä ei ole työttömiä omasta halustaan, vaan olosuhteiden pakosta. Eikä työttömyysturva ole niin antelias, että sen turvin olisi leppoista elellä. Työttömät haluavat työllistyä, mutta sen esteenä on työpaikkojen puute sekä puutteellinen, vääränlainen tai vanhentunut koulutus ja joskus myös työkyvyn alenema tai työkyvyttömyys. Nämä ongelmat eivät työttömiä kyykyttämällä ratkea.

 

HannaSarkkinen
Vasemmistoliitto Oulu

Sosiaali- ja terveysministeri, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu