*

Hanna Sarkkinen

Toivo heräsi Pariisissa – millaisin odotuksin Bonniin?

Ilmastonmuutoksesta on vaikea kirjoittaa ilman, että kuulostaa tuomiopäivän pasuunalta. Vaikka miten yrittäisi korostaa ilmastoviisaita ratkaisuja ja niiden luomia uusia mahdollisuuksia Suomen taloudelle, on perusviesti karu. Näin emme voi jatkaa. Maailma ja yhteiskunnat sellaisena, kun olemme ne oppineet tuntemaan, tulevat häviämään jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.

Kuitenkin viimeisen kahden vuoden aikana huoleen on sekoittunut varovaista toiveikkuutta. Pariisin ilmastokokous vuonna 2015 oli historiallinen, ja onnistui vaikeassa tehtävässä. Kansainvälinen kaikkia maita sitova ilmastosopimus syntyi! Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei edes ollut, Pariisissa oli pakko onnistua. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä isosti vuosikymmenten kuluttua, mutta jo nyt rikotaan lämpöennätyksiä ja kärsitään hurrikaaneista ja tulvista sekä toisaalta kuivuuksista. 

Olen tämän viikon Saksassa Bonnissa YK:n ilmastokokouksessa osana Suomen delegaatiota. Pääsen siis näköalapaikalle seuraamaan kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita, kaikkien maailman maiden yhteistä yritystä selvitä olemassaoloamme uhkaavasta kriisistä. Kokouksen ensimmäisen viikon aikana kuultiin, että Syyria ja Nicaragua aikovat liittyä Pariisin sopimukseen. Siispä ainoaksi sopimuksen ulkopuoliseksi on jäämässä Yhdysvallat. Presidentti Trump on sanonut irrottavansa Yhdysvallat Pariisin sopimuksesta, mutta käytännössä eroaminen voi tapahtua vasta muutaman vuoden kuluttua.

Bonnissa on kuitenkin saatu todistaa merkittävä irtiotto, kun joukko Yhdysvaltain osavaltioita, kaupunkeja, yrityksiä ja muita toimijoita irrottautui näkyvästi Trumpin ympäristövihamielisestä politiikasta. Ne lanseerasivat #wearestillin -aloitteen, jolla ne kertovat edelleen olevansa mukana päästövähennyksissä ja Pariisin sopimuksessa. Ilmaston puolesta irtioton tehneet jenkkitoimijat ovat näyttävästi esillä Bonnissa, kun taas Trumpin hallinnon virallinen delegaatio ei juuri Bonnissa näy eikä kuulu. Irtiotto on toiveita herättävä signaali yhdeltä maailman suurimmalta päästäjältä ja toisaalta muistutus siitä, että päästövähennykset tehdään paljolti paikallistason päätöksillä.

 

Kunnianhimoinen ja riittämätön

Kansainvälisen ilmastopolitiikan suuntaviivat löytyvät YK:n ilmastopuitesopimuksesta vuodelta 1994. Konkreettiset tavoitteet kirjattiin Kioton sopimukseen, jonka ensimmäinen kausi kattoi vuodet 2008–2012 ja toinen kausi 2013–2020. Pariisin sopimus astuu voimaan vuonna 2020.

Ilmastosopimukseen kirjattiin, että lämpötilan nousu rajoitetaan alle kahden asteen, tavoitteena 1,5 astetta. Tämä on todella suuri saavutus kansainväliseltä, kaikki maat kattavalta kokoukselta. Kaksi astetta tarkoittaa sekin äärimmäisiä muutoksia, esimerkiksi jotkin saarivaltiot katoavat meren pinnan noustessa. Puolitoista astetta todennäköisesti säilyttää nämä maat maailman kartalla. Konkreettisesti.

Sopimuksesta on kuitenkin kuultu kahtalaisia arvioita: toiset pitävät sopimusta historiallisena käännekohtana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, toiset tyhjinä sanoina vailla varsinaista sisältöä. Sekä riemastujat että kyynikot ovat joka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että sopimus sinänsä ei ratkaise vielä mitään. Nyt työ vasta alkaa.

Jo ennen Pariisin kokousta maat ilmoittivat, millaisia päästövähennyksiä ne aikovat tehdä. Nämä kansalliset panokset, eli NDC:t, johtavat lähes kolmen asteen lämpiämiseen. Niitä on siis kiristettävä huomattavasti. Ensimmäinen tarkastelupiste on ensi vuonna. Tämän tarkastelu, eli sanahirviö fasilitatiivinen dialogi, on avainasemassa Pariisin sopimuksen onnistumisessa, ja Bonnin kokouksessa tehdäänkin tärkeää pohjatyötä vuoden 2018 tarkastelua varten.

Tärkeä teema Bonnissa on ilmastorahoitus. Ilmastonmuutos iskee pahiten kaikista köyhimpiin maihin, jotka eivät ole itse päästöjä juuri aiheuttaneet ja joiden kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon on rajallinen. Kehitysmaat tarvitsevat apua ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja tätä varten tarvitaan ilmastorahoitusta. 

Ilmastorahoitusta koskien Pariisin sopimuksessa päädyttiin lopulta vain toistamaan jo Kööpenhaminassa vuonna 2009 sovittu sadan miljardin dollarin ilmastorahoituspotti. Uutta oli, että tätä summaa kutsutaan nyt ns. ”lattiatasoksi”, eli jatkossa on tarkoitus sopia lisärahoituksesta. Tämän rahoitustason saavuttamiseksi tarvitaan nyt konkretiaa, ja erityisesti rahaa kaivataan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sopeutumisen rahoitus onkin yksi Bonnin kokouksen isoista ja vaikeista kysymyksistä. Suomellakin on ilmastorahoituksessa peiliin katsomisen paikka, sillä Suomen antamaa ilmastorahoitusta on leikattu suuresti Sipilän hallituksen kaudella.

Bonnin kokouksen puheenjohtajamaa on saarivaltio Fiji, mutta käytännön syistä kokous pidetään Saksassa. Fijille ilmastonmuutos on olemassaolon kysymys, sillä maa uhkaa huuhtoutua mereen ilmastonmuutoksen seurauksena. Fijiläiset eivät ole ilmastonmuutosta aiheuttaneet, mutta he joutuvat maksamaan siitä sietämättömän hinnan.

 

Fossiiliset on siirrettävä historiaan

Pariisin sopimuksessa ei suoraan mainita fossiilisista polttoaineista luopumista. Kuitenkin käytännössä Pariisissa sovittuja tavoitteita ei voida saavuttaa ilman, että fossiilisten energialähteiden käyttö lopetetaan. Lämpötilan nousun rajoittaminen jopa 1,5 asteeseen ja kirjaus päästöjen tasapainottamisesta tarkoittavat yhdessä sitä, että öljyn ja hiilen polttamisen on loputtava viimeistään 2050.

Kyseessä on todella suuri muutos energiantuotantojärjestelmäämme ja talousjärjestelmiin ja samalla myös kansainvälisiin valtasuhteisiin. Maailman mahtimaat ovat tähän asti löytyneet öljytynnyreiden ympäriltä. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua maailmanjärjestys menee todennäköisesti uusiksi, mutta emme vielä tiedä miten. Muutos ei välttämättä tarkoita vain huonoa, sillä fossiiliriippuvuuden murtaminen voi tarkoittaa monille maailman maille omavaraisuuden lisääntymistä.

Fossiilisten polttoaineiden tupruttelu pitäisi saada nopeasti laskuun. Valitettavasti uusien arvioiden mukaan globaalit ilmastopäästöt ovat tänä vuonna päinvastoin kasvamassa (https://www.theguardian.com/environment/2017/nov/13/fossil-fuel-burning-set-to-hit-record-high-in-2017-scientists-warn) Toivottavasti uutiset huonosta päästökehityksestä saavat Bonniin kokoontuneet valtionpäämiehet antamaan entistä kunnianhimoisempia sitoumuksia päästökehityksen kääntämiseksi aidosti laskuun. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on onnistuttava, sillä vaakalaudalla on lastemme ja lastenlastemme elinmahdollisuudet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei varsinaista tieteellistä näyttöä ole olemassa, kuten jo Rion konferenssissa 1992 todettiin. Ovat vain IPCC:n omaksumiin, hypoteettisiin ilmastomallituloksiin perustuvat ilmaston herkkyyslaskelmat (so. ilmaston lämpeneminen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa), joille todellsuudesta ei näyttöä ole olemassa.

Kuten täälläkin olen aikaisemmin jo todennut, oikeaan suuntaan vievä ratkaisu Bonnin kokouksessa olisi, että paneuduttaisiin siirtymiseen vaihtoehtoisen strategian käytöönottoon, jonka mukaan hiilidioksidipäästöistä luovuttaisiin ja korvattaisiin se varautumisella luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Blogistille tiedoksi, että Pariisissahan ei sovittu oikeastaan yhtään mitään. Julkilausuma, jonka kokous teki ei ollut sitova yhdellekään osallistujavaltiolle.

No tietenkin sehän sovittiin, että Kiina saa lisätä päästöjään aina vuoteen 2030 saakka. Mitä Kiina sen jälkeen tekee, ei ole tiedossa.

Sekin sovittiin, että länsivallat, josta USA on sittemmin liuennut pois, maksavat kehitysmaille (pääasiassa Kiina ja Intia) 110 Miljardia dollaria vuosittain heidän uusiutuvan energian rakentamiseen. Kun USA lähti joukosta pois, lankeaa tuo summa yksinomaan EU:n maksettavaksi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tuossa Pariisin tuloksia Kiinan ja Intian osalta:
https://yle.fi/uutiset/3-9928955
USA kuuluu suurimpiin pudottajiin, Euroopassa taas Saksa suurimpiin nousijoihin.

Mites meni, noin omasta mielestä?

Käyttäjän jokeinanen kuva
Janne Keinänen

Kyllä.. Noin niinku taaksepäin katsottuna. Kiina tosiaan ykkönen saastuttajana (10151 miljoonaa tonnia), USA kakkonen (5312 miljoonaa tonnia). Kiinassa tosin vajaa viisi kertaa enemmän porukkaa, mutta eihän sillä ole väilä, eihän...
Kun muut maat ovat esim. Venäjä (1635 mt), Intia (2431 mt) ja Japani (1209 mt), niin kyllä USA:n mukanaolo olisi aika merkittävää. Jos eivät olisi niin helvetin punaniskajuntteja.
Kannattaa huomioida myös markkinoiden kehitys, Kiinassa vähän toista kuin jenkeissä. Silti Kiina on mukana, vaikka paineet lisäenergian tuotannolle ovat jotain aivan muuta kuin jenkeissä.

http://www.globalcarbonatlas.org/en/CO2-emissions

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #16

Eikä silläkään ole väliä, että Kiina ilmoittaa aika lailla pienemmät kulutukset kuin mitä sillä todellisuudessa on?
Ja sitä paitsi siinä tuskin on mukana ne toistasataa hiilivoimalaa (ja kymmenet kaivokset), jotka on Kiinan rajojen ulkopuolella.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Kiina saastuttaa enemmän kuin koskaan ennen (oli muuten tästä maininta just uutisissa), mutta se saa silti kunniamaininnan.. Kiina rakentaa toistasataa hiilivoimalaa Afrikkaan ja toisen mokoman Aasiaan. Kiinasta se ilmoittaa vähentävän suunniteltujen lisärakentamista, eli lisärakentaa vähemmän, kuin mitä ilmoitti.. ja taas hurrataan.

Aasiasta tulee ihmissaasteiden ja metsäpalojen seurauksena suurin osa hiilidioksidista. Mutta sehän saattaa olla ihan hyvä asia, kun aikoinaan asiat oli paremmin.. silloin joskus 100 miljoonaa vuotta sitten.. ennen ku ihminen alko tuhota maailmaa.. kun lämpötilat oli reilusti korkeemmat! Silloin hiilidioksidia oli paljon enemmän!

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Älä muuta virka.

Jurakaudella hiilidioksidia oli nykyiseen verrattuna nelinkertainen määrä ja hyvin pyyhki niin kasveilla kuin eläimillä. Silloin vallinnut elollisten olentojen lajirunsaus luuttuaisi lattiaa nykyisen biodiversiteetin irvikuvalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kansainvälinen kaikkia maita sitova ilmastosopimus syntyi!"

Ei Suomelle hyvin käy kun näillä luuloilla meitä edustetaan kokouksessa. Mikä on se lämpötila jonka ylitettyä maailman maat häviävät ja mistä tuohon lukuun ollaan päädytty?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Perinteisillä ympäristöjärjestöillä on lukittuneita ideologeja, joita ei käännetä millään tavoin vaan jatketaan yhä härkäpäisesti kaiken vastustamista.

Tekisi kyllä ihan hyvää putsata turhat resurssit ja siirtää ihan oikeasti toimiviin resursseihin poliittisella tasolla ja kohdata tosiasiat.

Kaikki ilmastosopimukset tähän päivään asti eivät ole olleet realistisia eikä varmasti nytkään kuten jotkut poliitikot naiivisti ajattelevat.

Tästä voisi aloittaa Ekomodernistien youtube-kanavalta suomeksi tekstitettyinä 17-osaisena ympäristöaiheista: https://www.youtube.com/channel/UCk6aN2GSfHdMjJdX3...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Asiallinen blogi.

Jos ei ole ihan täysin varma, mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys, - joka on nobelistin tasoinen ongelman ratkaisu, - on ainakin tässä vaiheessa syytä ja viisainta pyrkiä vähentämään epävarmuustekijöitä.

Tästähän kokoustamisessa on viimekädessä kysymys.

Arto Jääskeläinen

Blogin kirjoittajalla on Vihreä äärinäkemys asioista.
Ei lupaa hyvää Suomelle, että noilla näkemyksillä edustetaan Suomea.

Hieman yksinkertaista tiivistystä ilmastoteemasta siten kun sen olen käsittänyt.

Ilmasto muuttuu tai vaihtelee erittäin pitkän ajan kuluessa, tuosta voidaan olla samaa mieltä jo luontaisen vaihtelun pohjalta. Yhden miespolven aika on erittäin lyhyt tarkasteluväli ja mahdollisuus, että sinä tapahtuisi juuri mitään katastrofaalista tai edes erityisen tuntuvaa muutosta on pieni.
Siltä osin, kuin ilmaston katsotaan lämmenneen, se on hyödyttänyt Suomea pidempänä kasvukautena ja pienempinä talojen lämmityskustannuksina. Jotta ilmaston voitaisiin katsoa lämmenneen, ilmiön pitäisi olla luonteeltaan pysyvä. Tuota ei kukaan voi luvata.

Tutkimus on hyödyllinen asia ja jos tuota tutkimustekniikkaa voidaan kaupallistaa ja myydä laajamittaisesti ulkomaille niin erinomaista tietysti sekin.

Iso kysymys on: Miksi muutoksia tapahtuu?
Ilmastomuutoksia on yritetty mallintaa eli laatia laskukaava, joka ennustaisi tulevia tapahtumia ja antaisi vastauksia ihmisen toiminnan osuudesta. Tuo on kuitenkin ongelmallista: Kaavassa on lukuisia muuttujia ja kertoimia. Muuttujilla voi olla kytkentöjä toisiinsa ja on asioita, jotka nojaavat olettamuksiin. Voi esiintyä yllätysmuuttujiakin.

Tulos näyttäisi olevan toistaiseksi, että kukaan ei voi edes kohtalaisella varmuudella sanoa yhtälön olevan juuri tietynlainen kaikkine kertoimineen.
Riippuen olettamuksista voidaan päätyä hyvin erilaisiin skenaarioihin. Suosituksi tiedotusvälineissä on tullut kauhukuva ilmastomuutoksesta, jota alituiseen rummutetaan. Sen avulla vaaditaan rahaa erilaisiin projekteihin ja koulukirjoissa annetaan lapsille sellainen kuva, että olet maailman tuhoaja ellet vähennä kulutustasi. Laskukaavan epävarmuuksien ja epätarkkuuksien vuoksi ei voida kuitenkaan näyttää toteen, että tuo pitäisi paikkansa ja mikä on tarkemmin ottaen eri tekijöiden merkitys. Kyseessä on olettama, joka seuraa monista olettamista laskukaavassa.

"Ilmastomuutoksen hallinta" on termi, jota pidän hyvin epärealistisena. Ei onnistu eikä käytännössä toteudu, mittakaavaltaan hullun suuri idea verrattuna olemassa oleviin kykyihin/mahdollisuuksiin. Tuottavampaa voisi olla miettiä jo sopeutumista.

Tuo koulukirjojen kyllästäminen Vihreiden äärinäkemyksillä (ilmastomuutos ei ole ainut) on aika vääristelevää ja usein totuuden vastaista. Kirjan luettuaan oppilaat luulevat, että olemme aivan tuhon partaalla, sähkö kannatta tuottaa tuulimyllyillä, puiden polttaminen ei tuota saasteita, ym.

Voitaisiin hyvin väittää (ja on usein väitettykin), että ihminen ei pysty tuhoamaan eikä pelastamaan ilmastoa. Vaikkapa hiilidioksidin määrää voidaan mitata, mutta ne todelliset riippuvuudet ja takaisinkytkennät jälleen laajemmassa mielessä ovat enemmän tai vähemmän epämääräiset.

Sovitaan heti, että ilmastonäkemykseni ovat "Esson baarista" niin en joudu tarkemmin selittelemään. Niistä saa olla vapaasti samaa mieltä tai kiistää ne miten rajusti vaan. :)

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"tarkoittavat yhdessä sitä, että öljyn ja hiilen polttamisen on loputtava viimeistään 2050."

Haluan nähdä, miten maailman tavaraliikenne toimii jatkossa rahtilaivojen sijaan purjelaivoilla ja miten rekat korvataan hevoskärryillä :) Rahtilaivoja, rekkoja ja lentokoneita ei pysty vielä pitkäään aikaan muuttamaan sähkökäyttöiseksi.

Myös varmaan ilmastokokoukset pitää jatkossa pitää skypen välityksellä, kun niihin ei voi lennellä ympäri maailmaa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Karhunen: Hyvin realistinen näkemys. Voimme katsoa 30 vuotta taaksepäin, mitä on tapahtunut sähköntuotannossa ja liikkumisessa. Eipä juuri kummoista kehitystä paitsi lentoliikenteen kovaa kasvua.

Toisaalta mm. Shellin virallinen ennuste on, että kaasu ja öljy loppuvat 2050-luvulla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että maailman viisaimmat miehet eli Rooman klubi ennusti, että ne loppuvat 1992-1993.

Esa Väyrynen

Kyllähän näitä ydinvoimakäyttöisiä laivoja ja sukellusveneitä on tehty jo pitkään. Tiettävästi siitä ydinvoimasta ei tehdä höyryä, jotta ne olisivat höyrylaivoja, vaan ihan sähkömoottereita sillä ydinsähköllä pyöritetään.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Luuletko, että ydinvoima on näille ympäristöihmisille käypä energianlähde?

Lisäksi miten rakennat matkustajalentokoneen, joka ei käytä öljypohjaista polttoainetta? Öljynkulutus kun ei tule laskemaan ennen kuin lentokerosiinista luovutaan, koska raakaöljystä saatavat muutkin polttoainelaadut on jotenkin käytettävä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Aika usein vielä ydinreaktorit kuumentavat vettä vesihöyryksi, jonka sisältämä lämpöenergia turbogeneraattorissa muutetaan sähköksi.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Olisi kiva kuulla blogistin mielipide maailman massiiviseen väestönkasvuun.

Tuntuu ettei väestönkasvun kaitseminen ole lainkaan mediaseksikästä ja siksi ei myöskään Bonnin ilmastokekkereiden asialistalla.

Maa Tyynellä Valtamerellä on suomeksi Fidzi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset