*

Hanna Sarkkinen

Budjetilla pitäisi rakentaa hyvinvointivaltiota

Hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta ja lyhytnäköistä. Hallitus kasvattaa Suomen hyvinvointivelkaa, lisää eriarvoisuutta ja romuttaa Suomen osaamista. On vastuutonta ja lyhytnäköistä murentaa suomalaista hyvinvointivaltion perusteita.

Valtiovarainministeri Orpon puhe eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa henki tätä vastuuttomuutta ja hyvinvointivaltiovastaisuutta. Hallitus tuntuu unohtaneen hyvinvointivaltion perusperiaatteen: yhteisesti kerätyillä veroilla järjestetään yhteiset julkiset palvelut ja turvataan toimeentulo elämän karikoissa, ja verotuksella tasataan tulo- ja varallisuuseroja. Valtionvarainministeri ideologisesti ylisti kaikkinaisia veronkevennyksiä ja julkisen talouden leikkauksia. On muistettava, mitä julkisen talouden leikkaukset tarkoittavat: sosiaaliturvan leikkauksia, koulutusleikkauksia, sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksia ja rapistuvaa infrastruktuuria. Julkisen talouden on pitkällä aikavälillä oltava tasapainossa, mutta julkisen talouden leikkaaminen ei voi olla itseisarvo, ei ainakaan pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Vai onko hallitus enää lainkaan sitoutunut hyvinvointivaltion rakentamiseen?

Hallitus elää omassa maailmassaan eikä se tunnu ymmärtävän, mitä sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkaukset tarkoittavat käytännössä ja ihmisten arjessa. Eikä ihme, sillä hallitus ei ole juuri tehnyt päätöstensä vaikutusarvioita. On kornia, että hallitus ylistää koulutusuudistuksiaan kun todellisuutta ammattioppilaitoksissa on vähentyvä lähiopetus, suuremmat opetusryhmät ja koulutuksen laadun heikkeneminen. On kornia, että sosiaaliturvan leikkauksien ja maksukorotusten yhteydessä ei ole arvioitu toimien kokonaisvaikutusta vähävaraisten ihmisten arkeen. Hallitus tuntuu todella etääntyneen kansalaisten arjesta. Ymmärtääköhän valtionvarainministeri, mitä esimerkiksi tänä syksynä voimaanastunut opintotuen valtava leikkaus vaikuttaa opiskelijoiden arkeen? 80 euron vähennys kuukausittaisiin tuloihin ei ole ehkä suuri summa ministerille, mutta se on valtava summa tavalliselle opiskelijalle.

Pienen maan voima on sivistyksessä ja väestön osaamisessa. Valtavat koulutus- ja tutkimusleikkaukset vähentävät Suomen voimaa. Erityisen huolissani olen ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Valtavien säästöjen jälkeen tilanne Suomen ammattikouluissa on erittäin vaikea. On esitetty huolia siitä, että kouluista valmistuu nuoria joiden ammatilliset osaamisvaatimukset eivät täyty. Koulutuksen laadun heikkeneminen voi myös johtaa kasvaviin keskeytyksiin ja syrjäytymiseen, kun koulutus ei tunnu mielekkäältä tai vähenevän lähiopetuksen oppilaitoksessa ei pärjää. Toivonkin, että eduskunta vastaa ammattioppilaitosten hätähuutoon ja peruu ensi vuodelle suunniteltuja leikkauksia budjettikäsittelyn aikana.

Tutkimus- tuotekehitys ja innovaatiotoiminnan leikkauksia vähennetään budjetissa edelleen, vaikka ne ovat kaikkein vaikuttavinta ja tehokkainta yritystukea, jolla tuetaan talouden uudistumista ja uusien työpaikkojen syntyä. Yritystukien kokonaistarkastelu odottaa yhä toteutumistaan. Budjettiriihessään hallitus päätti perustaa parlamentaarisen eli kaikkien puolueiden yhteisen työryhmän yritystukien uudistusta pohtimaan. Itsekin pääsen jäseneksi tuohon työryhmään. Tehtävä on haastava, työtä on paljon, ja valmista olisi saatava, sillä yritystukien korjaamiseen ei Sipilän hallitus ole pystynyt.

Joskus pienellä satsauksella saa paljon tulosta. Budjettikäsittelyssä täytyy tarkastella myös kokonaisuuteen verrattuna pieniä rahasummia. Satsaamalla noin 12–15 miljoonaa euroa Tornion radan sähköistämiseen, Suomi saisi avattua toimivan ratayhteyden länsinaapuriimme. Radan sähköistäminen mahdollistaisi sekä tavara- että henkilöliikenteen avaamiseen Ruotsiin. Tässäpä kohde, joka suhteellisen pienellä raideinvestoinnilla saataisiin vaikuttavuutta.

Yhteenvetona haluan muistuttaa, että hallituksen tekemät leikkaukset ja niiden painotukset eivät ole mikään absoluuttinen pakko, vaan ne ovat valintojen tulos. Jos hallitus olisi jättänyt tekemättä edes osan kahden miljardin hyvätuloisia suosivista veronkevennyksistä, ei myöskään tarvitsisi tehdä valtavia koulutus- ja sosiaaliturvan leikkauksia. Politiikassa on aina kyse valinnoista ja arvot ohjaavat valintoja. Ja hallituksen arvot näyttävät olevan kovat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Juripa näin.
Velanotto pitäisi heti lopettaa kokonaan ja alettaisiin maksamaan vanhoja velkoja pois.
Tosin luulempa että siitä tulisi vielä suurempi laulu siellä vasemmistoliitossa kun se aiheuttaisi täydellisen tömähdyksen reaalimaailmaan ja sosiaalitukien loppumisen köyhiltä.
Tätä samaa laulua lauloitte tänään myös eduskunnassa eikä sielläkään ollut puheissanne realismin makua edes siteeksi.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Niin rakentaa, tai vähintäänkin hallitusti ajaa alas.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Mainos: Rikkaille lisää ja köyhille vähemmän. Se on hallituksen linja ja sitä kannatan kello 20:08 blogissani. Vaadin, että pienituloisten on osallistuttava varakkaiden tukemiseen enemmän kuin mitä hallitus esittää.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

"Hallitus tuntuu unohtaneen hyvinvointivaltion perusperiaatteen: yhteisesti kerätyillä veroilla järjestetään yhteiset julkiset palvelut ja turvataan toimeentulo elämän karikoissa, ja verotuksella tasataan tulo- ja varallisuuseroja".

Yhteisesti kerätyillä? Tarkoitetaanko tällä, kaikkien maksamilla veroilla? Arvonlisäveroa maksavat kaikki ja sitä peritään edelleen. Sitä ei siis ole unohdettu. Sen sijaan valtion tuloveroa eivät maksa kaikki. Sitä eivät maksa ne, joiden verotettava tulo jää alle 16.900 euroa.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Nämä kritiikit koulutusleikkauksia kohtaan ovat mielenkiintoisia kun muistaa mitä esim. 18.8.2014 on näistä leikkauksista kirjoitettu.

"Toisen asteen koulutuksessa on päätetty leikata yhteensä 260 miljoonaa euroa."

Puhumattakaan kuinka tuolloin suunniteltiin lukioiden lopettamisia.

Todellisuudessa nykyinen hallitus on pienentänyt edeltäjänsä suunnittelemaan leikkausta ammatilliseen koulutukseen. Toisaalta kyllä on myös niin että pienentyvä oppilasmäärä pitää jotenkin näkyä myös rahoituksen kohdalla ja joskus on myös hyvä että leikaus osuus muualle kuin yleissivistävään opetukseen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Julkisen talouden on pitkällä aikavälillä oltava tasapainossa, mutta julkisen talouden leikkaaminen ei voi olla itseisarvo"

Tuosta retoorisesta mallista on monta luonnehdintaa. Yhden mukaan puhuja pyrkii syömään kakun ja säästämään sen samalla. Toinen puhuu manjaana -suunnittelusta. Kolmas puhuu yksinkertaisesti sanahelinästä. Neljäs muistaa Ranskan vallankumouksen aikaisen iskulauseen "meidän jälkeemme vedenpaisumus".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset