Suomalaiset ansaitsevat hyvän sote-uudistuksen

Hallitus on nyt tuonut eduskunnan käsittelyyn sosiaali- ja terveyspalveluiden ns. ”valinnanvapausmallin”, eli lakiesityksen, jolla Suomeen tehdään ennennäkemätön julkisten palveluiden pakkoyhtiöittäminen ja yksityistäminen. Tämä osuus maakunta- ja sote-uudistuksesta on kelvoton, eikä hallitus ole kuunnellut asiantuntijoita lain valmistelussa. Annettujen lausuntojen lukeminen on kylmäävää: hallituksen malli on tyrmätty monelta taholta. Asiantuntijoiden mukaan kolmen miljardin säästöjä ei synny, eikä uudistus kavenna hyvinvointi- ja terveyseroja.

Suurta kritiikkiä on myös perustellusti annettu hankkeen aikataulusta. Poliittisista syistä itse synnytetty kiire ei ole mikään perustelu tehdä tämän kokoluokan uudistusta hutiloiden. Aikataulussa pitäisi vähintään palata Sipilän hallituksen alkuperäiseen suunnitelmaan siitä, että ensin perustetaan maakunnat, sitten siirryttäisiin yksikanavaiseen rahoitukseen, ja vasta sitten tuotaisiin valinnanvapausmalli. Näin koko järjestelmää ei rysäytettäisi kerralla uusiksi ja ajettaisi järjestelmää kaoottiseen tilaan.

Maakunnat sote-palveluiden pohjana on hyvä ratkaisu. Mutta maakuntien pitää olla aidosti itsehallinnollisia, eli verotusoikeus ja budjettivalta ja valta päättää oman alueen palveluiden järjestämisen tavoista tarvitaan, jotta demokraattisesti valitut maakuntavaltuustot voivat itse päättää maakunnan asukkaiden asioista ja käyttää kansalta saamaansa valtaa.

 

Tavoitteena sujuvat sosiaali- ja terveyspalvelut

Suomen nykyjärjestelmän suurin ongelma on se, ettei terveyskeskukseen aina pääse tarvitsemaansa hoitoon, sillä terveyskeskukset ovat aliresursoituja ja ruuhkautuneita. Perusterveydenhuollon saatavuuden ongelmien ratkaisu ei kuitenkaan vaadi nyt kaavailtua massiivista yhtiöittämistä ja yksityistämistä ja palvelujärjestelmän pirstomista. Perusterveydenhuollon saatavuutta ja terveyskeskusten ruuhkautumista voitaisiin parantaa kokoamalla perus- ja erikoissairaanhoito saman maakunnallisen tuottajan vastuulle sujuviksi palveluketjuiksi ja ohjaamalla perusterveydenhuoltoon lisää resursseja, eli lääkäreitä ja hoitajia.

Sote-palveluiden uudistamisessa kannattaisi ottaa oppia alueiden kokemuksista. Kannattaa kuulla esimerkiksi Kainuun soten ja Eksoten kokemuksia, joissa on jo rakennettu sosiaali- ja terveyspalveluja ja perus- ja erikoistasoa integroivia palvelukokonaisuuksia. Tai sitä, että Oulussa luovuttiin tilaaja–tuottaja-mallista, koska se ei toiminut sote-palveluissa. Näistä kokemuksista kannattaisi ottaa oppia, kun tehdään Suomen historian suurinta palveluiden uudistusta.

Nyt kuitenkin nämä Kainuussa ja Eksotessa rakennetut integroidut sote-mallit joudutaan purkamaan pakkoyhtiöittämisen edessä ja Oulun huonot hallintomallit laajennetaan maakunnalliseksi uudella nimellä. Hallituksen sote-malli siis ajaa alas hyviä malleja ja valtakunnallistaa huonoja malleja ja kaventaa maakuntien valtaa päättää siitä, millä mallilla sote-palveluiden hallinto ja tuotanto järjestetään.

 

Ei veroparatiiseille, ei kermankuorinnalle

Hallitus on tehnyt lakipakettiin joitain korjauksia. Sote-yritysten verovälttelyn osalta lakiesitystä on parannettu, mutta edelleenkään ei riittävästi. Esimerkiksi Finnwatch on huomauttanut, että julkisesti raportoitavien tietojen pitäisi olla esitettyä kattavampia, jotta rahoitusjärjestelyitä ja verotusta voitaisiin kunnolla arvioida (Ylen uutinen aiheesta: http://yle.fi/uutiset/3-9602631 ). Toivon, että eduskunnan valiokuntakäsittelyssä verovastuullisuuspykäliä vielä tarkistetaan.

Hallitus vakuuttaa, että tässä mallissa on suitsittu terveysjättien kermankuorintaa. Ns. laajassa valinnanvapaudessa on kuitenkin lähes mahdotonta löytää malli, joka ei sisältäisi yli- tai alihoidon riskiä. Yrityksillä tulee olemaan houkutus valikoida terveitä potilaita, siirtää kustannuksia maakunnan liikelaitoksen kontolle tai tarjota hieman ekstrapalveluita, jos siitä koituu taloudellista hyötyä. Potilaan ja asiakkaan tosiasiallisen hoitotarpeen pitäisi aina olla päätöksenteon ydin, mutta näin ei välttämättä tulevaisuudessa ole.

Kermankuorintaa yritykset voivat tehdä esimerkiksi sijoittautumispäätöksillä. Jos ihminen ei aktiivisesti tee valintaa omasta terveyskeskuksestaan (kuten iso osa ei tee) listataan ihminen lähimpään terveyskeskukseen. Esimerkiksi Oulussa on se tilanne, että keskusta-alueella ei ole julkisia terveyskeskuksia. Eli keskustan asukkaat listataan keskuksessa sijaitsevaan yksityiseen terveyskeskukseen ja yksityinen yritys saa heistä rahaa, vaikka he eivät käyttäisi palveluja lainkaan.

Yritysten kannattaa sijoittautua varakkaiden ihmisten asuinalueille ja houkutella listautujiksi erityisesti työterveysasiakkaita, jotka saavat palvelunsa muuta kautta. Yritys saa rahat ihmisestä, vaikka hän ei käyttäisi sen palveluita lainkaan. Tätä epäkohtaa pitäisi korjata valiokuntakäsittelyssä, passiiviset valitsijat pitäisi ohjata maakunnan palveluihin ja työterveysasiakkailla rahastamista pitää rajoittaa.

 

Mitä tapahtuu ihmiselle?

Kansalaisen näkökulmasta uudistuksessa on vielä monia epäselviä asioita. Järjestelmätason kustannuksia kyllä arvioidaan, ja kapitaatiomalleista puhutaan, mutta mikä tulee olemaan asiakkaalle koituvat kulut? Pelkään, että asiakasmaksut tulevat nousemaan, koska uudistus kasvattaa järjestelmän kustannuksia mutta samalla pitäisi kustannuskasvua saada hillittyä. Meillä asiakasmaksujen osuus rahoituksesta on jo nyt Pohjoismaiden korkein, eikä nostovaraa ole. Jos asiakasmaksut tulevaisuudessa nousevat nykyisestä, jättävät entistä useammat pienituloiset menemättä lääkäriin. Jo nyt on nähtävillä, että terveyskeskusmaksujen vuoksi ihmiset jättävät hoitamatta itseään ajoissa, ja hoitamattomat sairaudet pahenevat ja kustannukset vain kasvavat. Vasemmistoliiton mielestä asiakasmaksuja pitää alentaa ja terveyskeskusmaksut pitää poistaa. Maksujen poistaminen maksaisi valtakunnallisesti vain noin 40 miljoonaa ja saattaa säästää vaativan hoidon kuluja.

Mitä tulee tapahtumaan nyt olemassaoleville laaja-alaisille palvelukeskuksille, kuten perheneuvoloille, ehkäisyneuvoloille tai esimerkiksi päihdeasiakkaiden laaja-alaisille keskuksille? Osa niistä tarjottavissa palveluissa on valinnanvapauden piirissä, joten uhkana on, että toimivat ja kustannustehokkaat palvelukeskukset pitää hajottaa. Esimerkiksi Vantaalla toimii neljä perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolaa, joissa tarjotaan laaja-alaisesti monenlaisia palveluita ilman palvelumaksuja. Näiden keskusten toiminta on nyt uhattuna ja toivon, että valiokunta kiinnittää tähän huomiota lakiesitysten käsittelyssä.

Sote- ja maakuntauudistus tulee mullistamaan sekä jokaisen suomalaisen tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut mutta myös 200 000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työpaikat. Tämä on massiivisin työpaikkojen siirto, mitä olemme koskaan nähneet tässä maassa. Muutoksessa on pidettävä visusti huolta siitä, että kaikki henkilöstöjärjestöt ovat mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Tärkeää on muistaa myös maakuntiin perustettavien tukipalveluyhtiöiden työntekijät. Laadukkaiden palveluiden takana on aina ammattitaitoinen tekijä, heidän osaamistaan tulee kuunnella.

 

Mönkään menossa

Sote-uudistuksen piti vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja sujuvoittaa, hoitoketjuja, parantaa integraatiota ja hillitä kustannuksia. Hallituksen lehmänkauppoina syntynyt julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämiseen ja yksityistämiseen malli pirstoo hoitoketjut, lisää eriarvoisuutta ja tulee kalliiksi. Alkuperäiset tavoitteet eivät ole toteutumassa. Sote-uudistus tarvitaan välttämättä, mutta ei tälläistä uudistusta. Vasemmisto on esittänyt oman mallinsa sote-uudistuksen toteuttamiseksi, toivottavasti esityksemme kelpaavat hallitukselle. Tutustu tarkemmin Vasemmiston sote-malliin: https://sote.vasemmisto.fi/vasemmiston_sote-malli.html 

Tulevaisuuden uhkakuvana on siirtyminen amerikan mallin tyyppiseen markkinaehtoiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmään, jonka kulut suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat kaksinkertaiset, mutta hoitotulokset paljon huonommat suhteessa suomeen.

Hallitukselta voisi kysyä: miten meni noin niin kuin omasta mielestä?

HannaSarkkinen
Vasemmistoliitto Oulu

Sosiaali- ja terveysministeri, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu