*

Hanna Sarkkinen

Lintilä antaa väärän kuvan avointen työpaikkojen ja työttömien suhteesta

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on puhunut työmarkkinoiden kohtaanto-ogelmasta, eli siitä, että samaan aikaan maassa on sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Lintilän mukaan Suomessa olisi samanaikaisesti yli 300 000 työtöntä ja 100 000 avointa työpaikkaa. Kohtaanto-ongelma on osittain totta, mutta ministeri antaa väärän kuvan ongelman mittakaavasta.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan helmikuun lopussa Suomessa oli 332 166 työtöntä työnhakijaa ja 63 839 avointa työpaikkaa. Esimerkiksi eilen, huhtikuun 5. päivänä, työ- ja elinkeinotoimistoihin listattuja työpaikkailmoituksia oli 18 397. Joissain hakemuksissa haetaan yhtä aikaa montaa työntekijää.

Suurin osa avoimiksi ilmoitetuista työpaikoista saadaan täytettyä. Mutta kun samanaikaisesti avoimia työpaikkoja on paljon vähemmän kuin työttömiä, on selvää, ettei kaikille löydy työpaikkaa, eikä työttömyydessä ole kyse pelkästä kohtaanto-ongelmasta vaan työpaikkojen puutteesta.

Puhumalla sadastatuhannesta avoimesta työpaikasta Lintilä luo kuvaa siitä, että maassa on valtaisa ongelma täyttämättömien työpaikkojen kanssa ja että työttömät eivät halua ottaa työtä vastaan. Onkohan puhe tarkoitushakuista pohjustusta puoliväliriiheen suunniteltaville työttömien kepittämistoimille?

Tietyillä aloilla ja alueilla kohtaanto-ongelma on kuitenkin todellinen. Esimerkiksi hitsareista on joissain yrityksissä pulaa, ja Uudenkaupungin toimintaansa laajentava autotehdas etsii työntekijöitä kissojen ja koirien kanssa. Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän työttömiä, kun taas Länsi-Suomessa ja Uudellamaalla on avoimia työpaikkoja.

Tulisikin miettiä, miten työttömiä voitaisiin kannustaa muuttamaan työn perässä ja miten yrityksiin saataisiin rekrytoitua heidän tarvitsemaansa osaamista. Peräänkuulutan nimenomaan kannusteita, sillä työttömiä on kepitetty jo tarpeeksi, eikä ketään voi pakottaa muuttamaan pois kotoaan.

Työn perässä muuttamista pitäisi helpottaa esimerkiksi muuttoavustuksilla. Voisi myös miettiä, miten tuetaan toisella paikkakunnalla työssäkäyviä ihmisiä. Pääkaupunkiseudun asuntopula on yksi ongelma, jonka ratkaisu voisi helpottaa yritysten työvoiman saatavuutta.

Työttömänä opiskelua pitäisi helpottaa nykyisestä, jotta työttömät voisivat hankkia itselleen uuden ja paremmin työllistävän ammatin. Aikuiskoulutusta pitäisi joustavoittaa siten, että ihmiset voisivat nopeasti ja sujuvasti päivittää osaamistaan ja hankkia uusia työmarkkinoiden kaipaamia taitoja. Oppilaitoksien työvoimatarpeen ennakointia ja tarpeeseen reagointia pitää nopeuttaa, ja uusien opiskelijoiden ja opetusryhmien tulee tarvittaessa voida aloittaa opinnot vaikka kesken lukukauden.

On myös muistettava, että osa täyttämättömistä työpaikoista jää täyttämättä heikkojen työehtojen takia. Ei ole mikään ihme, jos ihmiset eivät ota vastaan sellaista työtä, joka ei takaa riittäviä työtunteja ja elämisen mahdollistavaa palkkaa. Sellaiset työpaikat joutavatkin jäädä täyttämättä.

* Tekstiä on muutettu 6.4. klo 15.00. Toisen kappaleen lukuja täsmennettiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Suomessa tuntuu olevan erikoinen illuusio, jonka mukaan avoimet työpaikat täyttyisivät pääosin työttömillä. Totuus on, ettei juuri mikään kannusta yritystä ottamaan ensisijaisesti työtöntä avoimeen paikkaan ja usein HR näkee sen jopa riskinä.

Olisi todella kiinnostavaa nähdä lukuja siitä, kuinka usein positioon palkataan työtä vaihtava ja kuinka usein työtön. Kaikki näkyvät avoimina työpaikkoina statistiikassa.

Jos kuljetusyritys A hakee rekkakuskia, niin se todenäköisesti palkkaa työpaikkaa vaihtavan Peran, jolloin vanha peran paikka yrityksestä B menee hakuun, sinne palkataan työpaikkaa vaihtava Kake, jonka paikka sitten vapautuu yrityksestä C. Sinne yllättäen jopa valitaan työtön hakija Pirkko.

Eli kolme paikkaa oli avoinna ja sitten joku miettii kuinka ihmeessä rekkakuskien työttömyys ei vähentynytkään kolmella samana aikana. Kun tämä ilmiö kertautuu tuhansien työpaikkojen kohdalla vaikutus on todella suuri.

Näiden tilastojen tulkinnassa jätetään aivan järisyttävä määrä tekijöitä huomioimatta. Kuinka tilastoissa näkyy esim se, että julkishallinnon on lähes aina laitettava paikka julkiseen hakuun, vaikka valittava tulee jopa talon sisältä? Samaa tapahtuu isoissa yrityksissä, halu on vain näennäinen. Miten nämä vaikuttavat?

Toteat: "Onkohan puhe tarkoitushakuista pohjustusta puoliväliriiheen suunniteltaville työttömien kepittämistoimille?"
Tästä todennäköisesti juurikin on kysymys. Hallitus ja esim EK ovat jo pitkään luoneet tätä ilmapiiriä oikeuttaakseen tulevat pakot ja leikkaukset jo tehtyjen lisäksi. Vastenmielistä toimintaa käyttää tällä tavoin tarkoitushakuisia tilastoja. Tätäkin asiaa voisi oikeasti tutkia ja analysoida, kun tilastoissa on ilmiselviä ongelmia.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Näin vaalien alla poliitikot ja sellaisiksi itsensä lukeutuvat ikään, kokoon, sukupuoleen ja puoleisiin katsomatta heittelevät näitä paikkansapitämättömiä "täkyjä" ilmaan odotuksella, että joku äänestäisi heitä tai puoluettaan.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkisen blogikirjoitus sisältää monia virheellisiä tietoja. Luulisi eduskunnan talousvaliokunnan jäsenen ottavan selkoa perusasioista.

"Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan helmikuussa Suomessa oli 332 166 työtöntä työnhakijaa ja 63 839 avointa työpaikkaa."

Ei ollut. Sarkkisen "tieto" koskee helmikuun viimeisen päivän tilannetta.

"Jälkimmäinen luku viittaa kuitenkin koko kuukauden aikana auki olleisiin työpaikkoihin."

Ei viittaa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli koko kuukauden aina 109 900 avointa työpaikkaa. 63 839 on viimeisen päivän tilanne.

"Tietyillä aloilla ja alueilla kohtaanto-ongelma on kuitenkin todellinen."

Mitään kohtaanto-ongelmaa ei ole. Ei edes Uudenkaupungin autotehtaalla, missä kokoonpanoa, lomautuksia ja joukkoirtisanomisia tulee ja menee.

Aleksi Niemi

Hei Hanna,

Kiitos hyvästä mielipidekirjoituksesta! Varsinkin näkökulmat asuntopulan ratkaisemiseksi sekä uudelleenkouluttautumisesta herättivät ajatuksia. Mielestäni nämä olisivat myös työkaluja valtionbudjetin tasapainottamiseksi sekä sosiaalisten ongelmien korjaamiseksi.

Pakolaiskriisin myötä Suomessa on satoja korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka jumittuvat kortistoon turhan byrokratian vuoksi. Samaan aikaan meillä on pulaa esim. lääkäreistä julkisella puolella - ongelma on suurempi autioituvilla paikkakunnilla.

Tällaiseen resurssien hukkaan heittämiseen ei pitäisi missään nimessä olla varaa. Tehostamalla Suomeen saapuvien pätevöitymistä autamme heitä paremmin niin uuden elämän alkuun kuin osaksi yhteiskuntaamme.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset