*

Hanna Sarkkinen

Suomen parhaat koulut

Koulutus ja sivistys ovat kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Kuntien vastuulla on lasten päivähoito, peruskoulut, lukiot sekä vapaan sivistystyön opistot ja ne omistavat myös ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut. Kunta siis päättää lasten ja nuorten kasvatuksesta ja opetuksesta, sekä laajemminkin kansan sivistyksestä. Ei ihan vähäpätöinen vastuu! Oulun tavoitteena ei voi olla enempää tai vähempää kuin olla Suomen paras koulukaupunki.

Näiden vaalien alla on puhuttu paljon varhaiskasvatuksesta, eli alle kouluikäisten lasten pedagogisesta kasvatuksesta ja päivähoidosta. Aiheesta onkin syytä keskustella, sillä aihe on tärkeä perheille ja koko yhteiskunnalle. Päivähoito mahdollistaa vanhempien (erityisesti naisten) työssäkäynnin ja varhaiskasvatuksen on todettu olevan merkittävin lasten perhetaustaeroja tasoittava palvelu. Laadukas varhaiskasvatus siis tasoittaa sosioekonomisia eroja ja lisää yhteiskunnan tasa-arvoa.

Varhaiskasvatuksessa olennaista on laatu, tasa-arvo ja hinta. Varhaiskasvatuksen laadun kannalta olennaista ovat ryhmäkoot ja osaava henkilöstö. Ylisuuret lapsiryhmät eivät ole kenenkään etu, eivätkä varsinkaan erityistä tukea tarvitsevien lasten etu. Varhaiskasvatusoikeutta voi verrata peruskouluun: jokaisella lapsella tulisi olla yhtäläinen oikeus päästä varhaiskasvatuksen piiriin. Siksi Vasemmisto ei hyväksy päivähoito-oikeuden rajaamista.

Monet puolueet ovat esittäneet varhaiskasvatuksen maksuttomuutta. Maksuttomuuden suuntaan eteneminen on myös Vasemmiston tavoite. Maksuttomuudesta tulisi tietenkin yhteiskunnalle kustannuksia. Vasemmiston ehdottama 20 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta viikossa maksaisi valtakunnallisesti noin 300 miljoonaa. Se on iso summa, mutta toisaalta hallitus aikoo tehdä lähes samansuuruisen ylimääräisen veronalennuksen maakuntauudistuksen yhteydessä. Tämä siis kaikkien jo päätettyjen veronalennusten lisäksi. Eli jos yhteiskunnalla on varaa tähän veronalennukseen, niin silloin sitä pitäisi olla myös varhaiskasvatukseen.

Peruskoulutuksen iso kysymys on ryhmäkoot. Jos ryhmäkoot ovat liian suuret, vaarantuu oppiminen ja kouluviihtyvyys. 30 oppilaan ryhmät ovat liian suuria. Vasemmiston mielestä ryhmäkokojen kasvua pitää rajata ja määritellä ryhmäkoolle maksimi. Pikkukoululaisten osalta se on mielestäni 20 ja isompien 25.

Oulussa kuten monessa muussakin kunnassa ongelmana ovat homekoulut. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen onkin keskeisin kouluverkkokysymys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset