*

Hanna Sarkkinen

Uusi yritysvastuulaki on hukattu mahdollisuus

Globaalin talouden ja yritystoiminnan ihmis- ja ympäristövaikutuksista puhutaan paljon. Usein vastuuta vieritetään kuluttajien niskoille: heitä kehotetaan tekemään vastuullisia kulutusvalintoja.

Itse en usko, että globaalia taloutta saadaan kuntoon vain vastuullisella kuluttamisella. Tarvitaan myös yrityksiä sitovaa sääntelyä. Vastuullinen kuluttaminenkaan ei onnistu, ellei kuluttajilla ole riittävästi tietoa siitä, missä olosuhteissa tuotteet on valmistettu, tai miten yritykset ovat esimerkiksi maksaneet veronsa.

Tätä tietotarvetta on nyt onneksi lähdetty paikkaamaan EU:ssa. Suomessa kirjanpitolain muutoksella pantiin juuri täytäntöön EU-direktiivi koskien suuryrityksiltä vaadittavaa yhteiskuntavastuuraportointia.

Direktiivin tavoitteena on parantaa suuryritysten toiminnan avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta ympäristö- ja ihmisoikeusasiasoissa kaikkialla missä ne toimivat. Eduskunta käsitteli kirjanpitolain muutosta viime viikolla.

Laki jäi valitettavan vajavaiseksi, eikä se tule riittävästi lisäämään suuryrityksiltä vaadittavaa yhteiskuntavastuuraportointia Suomessa. Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa sanotaan, ettei yrityksille lisätä tarpeettomasti hallinnollista taakkaa.  Tällä perusteella yhteiskuntavastuuraportoinnin laajuus ja sisältö jäivät hallituksen lakiesityksessä suppeaksi, eikä laki edistä riittävästi yritystoiminnan avoimuutta ja vastuullisuutta. Kuten usein, tiukkojen sitovien normien sijaan paljon jää yritysten vapaaehtoisuuden varaan.

Suomessa raportointivelvoite koskee vain noin sataa suurinta pörssiyritystä. Rajaus on aivan liian suppea.  Raportointivelvoitteen säätäminen yritysmuodon mukaan on myös mielivaltaista. Yrityksen ihmisoikeus- tai ympäristöriskien ja vaikutusten kannalta ei ole merkitystä sillä, onko yhtiö listattu pörssiin vai ei.

Esimerkiksi päivittäistavarakaupan alalla Kesko on pörssiyhtiö, mutta S-ryhmä ei. Yhtiöt toimivat samalla toimialalla, samoissa maissa ja niiden yritystoimintaan liittyvät riskit ja vaikutukset ovat samanlaiset. On mielivaltaista säätää Keskolle yhteiskuntavastuu-raportointivelvoite ja olla säätämättä sitä S-ryhmälle. Tämän voi myös katsoa asettavan kilpailevia samanlaisia yhtiöitä eriarvoiseen asemaan.

Soveltamisala tulisi laajentaa Suomessa koskemaan kaikkia listaamattomia ja listattuja suuryrityksiä. Velvoitteen ei voi katsoa aiheuttavan perusteetonta hallinnollista taakkaa monille yrityksille, sillä yhteiskuntavastuu-raportointivelvoite on joustava sillä tavoin, että raportoinnin laajuus ja yksityiskohtaisuus riippuu yrityksen asianmukaisesti arvioimista potentiaalisista ihmisoikeus- ja muista vaikutuksista. Raportointivelvoite ei siten aiheuta turhaa hallinnollista taakkaa niille yrityksille, jotka ovat asianmukaisesti perustelleet, ettei niillä ole merkittäviä ihmisoikeusvaikutuksia. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos yritys toimii lähinnä vain kotimarkkinoilla ja hankkii raaka-aineensa Suomesta.

Laki jäi vajavaiseksi myös alihankkijoiden osalta, sillä tuotteiden vastuullisuuden arvioinnin kannalta on olennaista tietää, missä olosuhteissa tuotteen alihankinta ja raaka-aine on tehty. Laki ei aseta vaatimuksia alihankkijoiden raportoinnin osalta. Suuret yhtiöt olisi pitänyt velvoittaa nimeämään riskiarvioinnin kautta tunnistamansa yritystoiminnan vaikutusten kannalta olennaiset tavarantoimittajat ja alihankkijat. Sekä monet suuryritykset että esimerkiksi YK:n ja OECD:n piirissä sovitut vastuunormit lähtevät ajatuksesta, että monikansallisilla konserneilla on viimekätinen vastuu koko arvoketjustaan.

Tälläkin hetkellä jotkin suuret suomalaisyritykset ilmoittavat keskeiset alihankkijansa ja tavarantoimittajansa vapaaehtoisesti. Globaalissa hankintaketjussa toimivien yhtiöiden alihankkijoita ja muita keskeisiä arvoketjuun kuuluvia toimijoita koskevat tiedot ovat tarpeellisia arvoketjuun liittyvien kielteisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseksi ja vastuun kohdentamiseksi ja arvioimiseksi arvoketjun toimijoiden välillä. Lisäksi tämän tiedon avulla viranomaiset kykenisivät esimerkiksi tehokkaammin jäljittämään ne tuotantopaikat, joista peräisin olevissa tuotteissa on havaittu tuoteturvallisuusriskejä. Tietojen avulla myös kuluttajat voisivat tietää, millaisissa olosuhteissa hyödykkeet on tuotettu, ja tehdä jatkossa vastuullisempia hyödykevalintoja.

Yritysten vapaaehtoisen harkintavallan sijaan kattavan vastuuraportoinnin ja ihmisoikeusriskikartoituksen tulisi olla lakisääteinen velvollisuus.

Nyt uudistetun kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisen ei tarvitse poikkeustapauksissa ilmoittaa tietoja, jos kirjanpitovelvollisen perustellun käsityksen mukaan tietojen julkistaminen aiheuttaisi vakavaa haittaa kirjanpitovelvollisen kaupalliselle asemalle. Lain ei pitäisi antaa yrityksille vapaita käsiä olla antamatta niille kiusallisia tietoja ilman perusteluvaatimusta. Kaupallisen aseman vaarantuminen ei ole riittävä peruste rajoittaa esimerkiksi yritysten vastuuta kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tähän sisältyviä riittävän huolellisuuden prosesseja raportointivaatimuksineen. Yrityksiä tulisikin velvoittaa antamaan selkeä ja perusteltu syy tietojen antamatta jättämiselle.

Esitin talousvaliokunnan käsittelyssä ja eduskunnan suuressa salissa yllä kuvaamani kaltaisia muutoksia kirjanpitolakiin. Valitettavasti esitykseni kaatuivat äänestyksessä. Kirjanpitolain muutos on toki askel oikeaan suuntaan, mutta suuryritysten toiminnan avoimuuden ja vastuullisuuden kannalta laki jäi aivan liian kunnianhimottomaksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Etkös Pekka huomannut että "velvoitteen ei voi katsoa aiheuttavan perusteetonta hallinnollista taakkaa monille yrityksille."

Oletan että tuollaiset syntyvät oman toimen ohessa sitten ja ilman mitään kustannuksia, joita tarvitsisi siirtää loppukäyttäjälle eli yleensä yksityiselle kuluttajalle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Haluaisin nähdä kuinka Hanna Sarkkisen firma selviytyy vaikkapa työsuojelutarkastuksesta. Joka sekään "ei aiheuta kohtuutonta hallinnollista taakkaa".

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #3

Työsuojelutarkastus ei tuota ongelmia,kun asiat on asianmukaisesti toteutettu heti alkuunsa. Toki ongelmia tulee,kun koitetaan kilpailla sillä ettei huolehdita kyseisistä asioista. Näin se useasti menee.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #5

Ainoastaan suurimmilla yrityksillä nuo asiat ovat prikulleen lain vaatimassa kuosissa. Säädökset ovat mielipuolisen yksityiskohtaiset. 99% firmoista ei edes tiedä kaikkia velvotteitaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #8

Kuten kirjoitin,JOS asiat olisi hoidettu heti kunnolla. Pienemmät firmat koittaa hakea jokainen kilpailuetua vähän luistamalla aina joka mahdollisesta paikasta. Tiedostaen ja tiedostamatta.

Enkä nyt moiti mitään vaan totean miten asian olen kokenut. Mikäli yritys laajentaa toimintaansa johonkin uuteen,niin olisi suotavaa ottaa selvää..meillä on tahoja miltä voi kysyä.Ymmärrän myös vielä senkin kuinka alentavaa se on yrittäjän kysyä apua joltakin.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Niin vasemmistoliiton kuin vihreidenkin mielestä yrittäjillä ei ole kuin hyvää aikaa täytellä turhanpäiväisiä papereita!
Joka ainoa tarpeeton kysely vie aikaa oikean työntekemiseltä tai sitten vähentää edelleen yrittäjän vähäisesta vapaa-ajasta. Pk- yrittäjällä kun ei juurikaan ole henkilökuntaa, joka ehtisi paneutua tähän pykäläviidakkoon.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos kaikki joutuu tekemään samat toiminnat,niin mikä ongelma? Ongelmaksi jää se,että kilpailu tahdotaan voittaa vähän lipsumalla pelisäännöistä tahi moraalista.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Siis kaikkien pitäisi turhanpäiväisiä toimenpiteitä.Muistelen, että hallitusohjelman mukaan tarpeettomia määräyksiä ja byrokratiaa piti vähentää, tainnut kyllä käydä päinvastoin. Ja jos opposition mukaan olisi toimittu , niin vielä paljon enemmän niitä olisi pitänyt saada.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #7

No kannatatko sitä markkinataloutta vai et? Jos kannatat,niin silloin sinun pitäisi kannattaa myöskin kuluttajan tietoisuuden lisäämistä eli yrityskentän läpivalaisua. Ei kuluttaja muuten voi valita tuotetta eettisin ja moraalisin perustein mikä kuitenkin pitäisi olla se ydin. JOS tahdotaan kuluttajavetoista markkinataloutta toteuttaa.

Jos tietty tarjontalähtöistä,niin paskaako sitä kuluttajille mitään kerrota. Niiden tehtävä on toimia velkakoneena joka ostaa sitä mitä tarjotaan. Tämä on nykypäivä. Näemmä kannatat tätä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tässäpä teille yritysvastuuta ja toimintaa Suomen malliin Talouselämästä 2016:
"Maaliskuussa liiketoimintakiellossa oli Suomen Asiakastiedon rekisterin mukaan ennätykselliset 1 189 henkilöä.Kun henkilö määrätään liiketoimintakieltoon, hänen tulisi viipymättä irtisanoutua kaikista vastuuasemistaan yrityksissä. Näin ei kuitenkaan läheskään aina tapahdu. Asiakastiedon selvityksen mukaan 880 yrityksellä on liiketoimintakiellossa olevia henkilöitä esimerkiksi hallituksessa, yhtiömiehinä tai toimitusjohtajana."

Samaan aikaan kun kansalaisten valvontaa tehostetaan eri tavoin, niin liiketoimintakiellon toteutumista ei valvota juuri ollenkaan. 74% liiketoimintakieltoon määrätyistä henkilöistä jatkaa yrityksissä vastoin lakia.

Tilaajavastuulaki edellyttää, että esimerkiksi alihankintasopimuksen valmistelun yhteydessä tarjoajayrityksen tietoja selvitetään perusteellisesti.
Jos selvityksen laiminlyö tai solmii sopimuksen yrityksen kanssa, jonka vastuuhenkilö on liiketoimintakiellossa, voi seurauksena olla jopa 15 000 euron laiminlyöntimaksu.

Tämä olisi ihan perusetiikkaa yritysten toiminnassa, eikä sekään toteudu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset