Hanna Sarkkinen

Ilmastotyö luo työtä

Olemme äärimmäisen tärkeän ja vakavan asian äärellä. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on aikamme suurin haaste, se on meidän elossa olevien sukupolvien vastuu tuleville sukupolville. Historiankirjoitus tulee arvioimaan meitä sitä kautta, miten tartumme tehtävään.

Arvioitaessa energia- ja ilmastostrategiaa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta ratkaisevaa on se, mikä on Suomen nettopäästövaikutus ilmakehään, eli hiilipäästöjen ja -nielujen kokonaissumma. Vaikka strategian aikajänne on vuoteen 2050 niin tosiasiassa meidän on saatava päästömme vähenevään radikaalisti jo paljon ennen sitä.

 

Metsät liian paljon vartijoina

Strategian suuri kysymysmerkki liittyy metsien käytön valtaviin paineisiin. On aivan oikein, että metsätalouden sivuvirtoja ja hakkuutähteitä käytetään energiantuotantoon ja liikennepolttoaineisiin, mutta missään nimessä metsiä ei kannata hakata energiakäyttöä silmällä pitäen ja tukki- ja kuitupuuta ei saa ohjata energiakäyttöön.  Tämä on olennaista sekä ilmastovaikutuksen että teollisuuden kannalta. Kansantaloutena meillä ei ole varaa ohjata korkeamman jalostusasteen teollisuuden raaka-aineita polttokattilaan eikä meillä ole varaa tehdä hiilinielusta päästölähdettä epäjärkevällä käytöllä.

Herääkin kysymys, että miksi hallitus haluaa tukea teollisuuden raaka-aineeksi kelpaavan tukki- ja kuitupuun energiahakekäyttöä? Tuki on 40% matalampi kuin teollisuudelle kelpaamattomalle puulle, mutta kannattaako teollisuuden raaka-aineen energiakäyttöä tukea ollenkaan? Lisäksi hallitus haluaa tarkastella Kemera-tukia energiaraaka-aineen, ei kestävän metsätalouden, näkökulmasta.

Ilmaston ja tehokkuuden kannalta on parasta, että metsätähteitä ohjataan korvaamaan fossiilisia polttoaineita ja turvetta sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, siten raaka-aineesta saadaan irti paras energia- ja ilmastohyöty. Sen sijaan liikennepolttoaineissa raaka-aineesta ei saada irti yhtä hyvää hyötysuhdetta, eikä korkean arvonlisän raaka-aineita – kuten mäntyöljyä – kannata ohjata tankkeihin. Pitkällä tähtäimellä onkin tehokkainta ja ympäristöystävällisintä sähköistää liikenne ja ohjata metsäteollisuuden sivuraaka-aineena syntyvä hake sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Liikenteen biopolttoaineet ovat tärkeä siirtymävaiheen ratkaisu, mutta lopulta liikenteen tulevaisuus on pääasiassa sähkössä.

 

Verkot älykkäiksi sekä sähkön että liikenteen osalta

Sähköautot voivat myös toimia merkittävänä tehoreservinä, sillä me tarvitsemme lisääntyvää kysyntäjoustoa sähkönkulutukseen. Sähköautojen akut toimivat kysyntää tasaavina elementteinä ja varavirran lähteinä vaihtelevan tuotannon olosuhteissa. Älykkäiden sähköjärjestelmien kautta me voimme saavuttaa merkittävää energiatehokkuutta ja kysyntäpiikkien tasaantumista sekä tasapainottaa vaihtelevaa tuotantoa. Tehoreservinä kannattaisi tukea myös Pyhäsalmen sulkeutuvaan kaivokseen suunnitellun pumppuvoimalaitos-hankkeen kaltaisia innovatiivisia sähkönvarastointitapoja. Älykkäistä sähköverkoista ja liikenteen sähköistämisestä puhutaan strategiassa, mutta konkreettiset uudet toimenpiteet jäävät vähälle. Ylipäätään strategian ongelma on se, että se tuntuu olevan lähinnä kokoelma jo päätettyjä linjauksia ja yleisiä (sinänsä hyviä) tahdonilmauksia ilman konkreettisia uusia työkaluja.

Liikenteestä puhuttaessa olennaista on myös pyrkiä vähentämään liikennetarvetta ja tehostaa liikennejärjestelmää. Tässä olennaista on lisätä joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä siellä, missä sille on realistiset edellytykset. Valitettavasti tähänkään ei ole strategiassa paljoa konkretiaa, vaikka tällä tiellä voitaisiin edetä esimerkiksi säätämällä työmatkapyöräilijöille kilometrikorvauksia, tukemalla kuntia ilmastoviisaan infran kehittämisessä tai säätämällä pääkaupunkiseudulle autonkäytön ruuhkamaksuja. Ylipäätään kuntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja energiaviisaan tulevaisuuden rakentamisessa on keskeinen. Kunnat tarvitsevat tähän ohjausta, kannustusta ja pakotusta. On esimerkiksi harmi, ettei eduskunta viime viikon käsittelyssä hyväksynyt hankintojen energiatehokkuusvaatimusten levittämistä kuntiin.

 

Uusiutuvaa, hajautettua energiaa

Meidän täytyy oppia ajattelemaan koko energiajärjestelmäämme uudella tavalla. Suurista keskitetyistä laitoksista siirrytään pieneen hajallaan olevaan energiantuotantoon. Jokaisella voi olla katolla aurinkopaneeli, tai suihkuvedestä voidaan ottaa lämpö talteen. Maatiloilla voidaan tuottaa energiaa lannasta tai nurmista. Teknisiä ratkaisuja on jo, mutta niiden yleistymiseksi tarvitaan vielä yhteiskunnan tukea.

Uusiutuvan energian paletin tärkeä osa on tuulivoima. Tuulivoiman edellinen syöttötariffi oli epäonnistunut, sillä sitä säädettäessä kukaan ei voinut arvata, että sähkön hinta laskisi näin alhaiseksi. Siksi tuulivoimayhtiöt ovat saaneet ylisuuria voittoja. Mutta tuulivoimaa täytyy lisätä edelleen, jotta voimme päästä eroon ilmastopäästöistä. Kannatan teknologianeutraalia ja mahdollisimman kustannustehokasta tukimuotoa uusiutuvalle energialle. Strategian suunnitelma tarjouskilpailusta kuulostaa järkevältä. Kuitenkin uusiutuvaa pitäisi lisätä vielä rohkeammin kuin mitä hallitus suunnittelee. Näitä askelia kannattaa ottaa harppauksin.

 

Sanahelinän sijaan konkreettisia toimia

Asuminen, liikenne ja ravinto ovat keskeiset asiat ilmastopäästöjen kannalta. Erityisesti kylmissä olosuhteissa asumisen rooli korostuu. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä asumisen energiatehokkuuden parantamiseksi ja kannusteita siihen. Olen esimerkiksi esittänyt, että kotitalousvähennystä pitäisi voida käyttää vanhojen asunto-osakeyhtiöiden energiaremontteihin, sillä vanhassa rakennuskannassa on paljon hyödyntämätöntä energiatehokkuuspotentiaalia. Parasta energiaa on se, jota ei tarvitse tuottaa, joten panokset energiatehokkuuteen ovat parhaita ilmastotekoja.

EU:n päästökauppa ei toimi riittävällä tavalla. Päästöoikeuksien hinnat ovat liian matalalla ja ilmaispäästöjä on liikaa. On tärkeää, että Suomi tukee päästökaupan korjaamista. Jos sitä ei saada korjattua, täytyy käyttöön ottaa hiiliverot. Tilanteessa, jossa Eurooppa vähentää päästöjään mutta osa maailmanmaista ei tee päästövähennyksiä, on vakavasti harkittava hiilitullien käyttöönottoa EU:ssa. Näin EU hinnoittelisi ulkomailla tuotetut päästöt, jos maat eivät sitä itse tekisi. Hiilitulli tasaisi eurooppalaisten ja muun maalaisten yritysten kilpailuolosuhteita ja painostaisi muuta maailmaa sitoutumaan päästövähennyksiin. Erityisen ajankohtaiset hiilitullit ovat nyt kun, kun USA:n presidentti Trump on uhkaillut maan irrottamisella Pariisin ilmastosopimuksesta. Tässä blogini hiilitulleista.

 

Työpaikat ja ilmastotyö tukevat toisiaan

Usein ympäristöasioiden huomiointi ja ilmastonmuutoksen vastainen työ nähdään riskinä työpaikoille ja vastakkaisena työllisyydelle. Kuitenkaan meillä ei ole vaihtoehtoja, sillä ilmastonmuutos on pysäytettävä. Kaikki työ, talous ja tuotanto on sopeutettava ilmaston reunaehtoihin. Suomen kyky sopeutua ilmastonmuutokseen on kuitenkin maailman mittakaavassa parasta luokkaa, eli me jos joku selviydymme myös tulevaisuudessa.

Rooman klubin arvion mukaan siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen voi luoda jopa 75 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Suomella on aito mahdollisuus luoda seuraavien 5–10 vuoden aikana kestävää hyvinvointia ja menestystä. Ilmastonmuutoksen vastainen työ ja työllisyys eivät siis ole toisilleen vastakkaisia asioita.

On kuitenkin huomioitava myös se, ettei työpaikkojen häviäminen ja syntyminen osuisivat samoille aloille. Mitä siis tapahtuu niille työntekijöille, joiden työpaikat häviävät? Onko heillä mahdollisuus kouluttautua uudelle alalle? Voiko hiilivoimalan hitsari siirtyä tuulivoimalan hitsariksi? Tarvitsemme vahvan sosiaaliturvan ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, etteivät nämä ihmiset jää vaille yhteiskunnan tukea. Ja meistä jokainen tarvitsee mielekästä tekemistä, joten jos palkkatyö häviää, niin tilalle on löydyttävä muuta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Voisiko blogisti vertailun vuoksi arvioida, paljonko fossiilisiin polttoaineisiin perustuva talous työllistää suomalaisia suorasti ja epäsuorasti? Ainakin koko teollisuutemme ja maataloutemme, palvelualat ja melkein koko julkinen sektori rahoituksen kautta.

Jos nyt työpaikkojen määrä on se autuaaksi tekevä asia.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kansanedustaja ei näe pienkoskiemme valjastamista energiakäyttöön tarpellisena, Puolet virtaamasta sähköntuotantoon jolloin puolet jää kaloille vapaaksi.

Höyryveturitkin kulkisivat hakkeesta tuotetulla häkäkaasulla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Tilanteessa, jossa Eurooppa vähentää päästöjään mutta osa maailmanmaista ei tee päästövähennyksiä, on vakavasti harkittava hiilitullien käyttöönottoa EU:ssa."

Tämä onkin hassu väite muuten, koska nyt meillä tilanne jossa Eurooppa kasvattaa päästöjään mutta Kiinan vähennykset kompensoivat niitä niin että globaalit päästöt ovat laskussa.

Mihin suuntaan Sarkkisen ehdottamien tullien sitten pitäisi toimia?

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Mikä siinä hiilessä on niin vaarallista muu kuin, että sitä ei ole Suomessa (samoin öljy, maakaasu)?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen
Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Miten tämä blogi kuulostaa saman toistolta tyhjän puheelta? Olen lukenut samanlaisen jossakin.

Edustajilta toivoisin, että pitää olla järki ja jalat tiukasti kiinni maassa. Valitettavasti muilla ne jalat liikkuu jossain pilven korkeudessa tajuamatta mitään realiteetteja.

Tuommoiset hössöttäjät laittaisin kylmästi sivuun, sillä Suomella ei ole varaa tuommoisiin unelmiin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Safety first! - tuulivoimaloiden terveysvaikutukset on hallitus päättänyt tutkia ennen kuin uusia tuulivoimaloita saa mihinkään rakentaa. Suuruudenhulluus valtasi liian nopeasti alan ja tuulivoimalat mitkä Suomeen on ostettu ulkomailta ovat maailman suurimmat maalle rakennettuja.

Jo aiemmin, ainakin 1979 alkaen on asiaan tutkimuksilla saatu vahvistukset, ja ne nykyiset kokemukset joita kentältä kuuluu ainoastaan tukevat aiempien tutkimusten tulosta. Suurten tuulivoimaloiden ominaisuus, matalataajuinen kapeakaistaisesti ja amplitudimoduloituneesti sykkivä paineaalto on terveydelle vahingollinen.

Suomen valtio rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia tukemalla teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden rakentamisia asutusten lähelle.
Nyt jo suuri kansanosa kärsii terveyshaittojen vaikutuksista joita tuulivoimalat aiheuttaa. Länsirannikolla on päässyt piru irti!

http://howgreenisthis.org/infrasound-low-frequency...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Sinänsä on totta, että siiryttäessä matalamman elintason hevostalouteen kaikille löytyy töitä ja minimi toimeentulo. Etelänreissut ja ilmastokokousreissut voidaan unohtaa. Palataan elämän peruskysymyksiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset