Hanna Sarkkinen

Jokin tässä mättää, jos nuoret eivät kelpaa edes työttömiksi työnhakijoiksi

Tänään käynnistyi eduskunnan syyskausi, ja ensimmäisenä asiana täysistunnossa oli uusi nuorisolaki. Suomen nuoriso on entistä moninaisempaa ja monikulttuurisempaa, joten on hienoa, että kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys on huomioitu uudessa laissa nuorisopolitiikkaa ohjaavana arvona. Myös nuorten osallisuus ja toimijuus ovat vahvasti läsnä lakiesityksessä. Nuoret pitää tunnistaa yhteiskunnallisina toimijoina eikä vain toiminnan kohteina. Nuorten kansalaisuutta tulee vahvistaa ja nuorten itsensä on päästävä osallistumaan erilaisen nuorisotyön ja -politiikan sisältöjen määrittelyyn.

Nuorisolakiesitys on pääosin hyvä. Olen kuitenkin huolissani Suomen nuorison kasvavasta eriarvoistumisesta. Kysymys kuuluu, että vastaako nykyinen nuoriso-, koulutus- ja sosiaalipolitiikka riittävästi nuorison eriarvoistumiseen?

Karuja lukuja nuorten eriarvoistumisesta

Suurin osa Suomen nuorisosta voi hyvin, mutta osa nuorista voi entistä huonommin ja ongelmat kasautuvat. Nuorten eriarvoistumisen lisääntymisestä kertoo muun muassa kasvava joukko toimeentulotuen varassa eläviä lapsiperheitä ja nuoria aikuisia. 1990-luvun laman jälkeen nuorisotyöttömyysaste jämähti selvästi korkeammalle tasolle kuin muun väestön, ja vuoden 2008 lopulla alkaneessa taantumassa nuorten työllisyystilanne heikkeni enemmän kuin muun väestön. Alle 25-vuotiaiden keskimääräinen tulotaso notkahti 1990-luvun alussa eikä ero muihin ikäryhmiin ole sen jälkeen juuri kaventunut.

Nuorten eriarvoistumiseen liittyy myös pahoinvoinnin periytyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaja tutkimus vuonna 1987 syntyneistä osoittaa, että lähes kolmella neljästä toimeentulotukea saaneella nuorella on toimeentulotukea saanut vanhempi ja että kolmasosalla psykiatrista hoitoa saaneella nuorella on niin ikään psykiatrisessa hoidossa ollut vanhempi. 

Nuorisobarometri 2012 osoittaa nuorten sosiaalisessa luottamuksessa tapahtuneen muutoksia heikompaan suuntaan. Nuorisobarometrin 2014 mukaan 55 prosenttia suomalaisnuorista on kokenut syrjintää jossain elämänsä vaiheessa. Nuorista 85 prosenttia on ollut todistamassa nuoriin kohdistuvaa syrjintää viimeisen vuoden aikana.

Syrjäyttävät käytännöt

Jotkin yhteiskunnan käytännöt ovat omiaan lisäämään nuorten taloudellista syrjäytymistä ja syrjinnän kokemuksia. Yksi räikeimmistä on alle 25-vuotiaiden ns. pakkohakuvelvoite ja sen erittäin tiukat tulkinnat. Lain mukaan alle 25-vuotiaalla on velvollisuus hakeutua koulutukseen, jollei hän ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä, tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Jos alle 25-vuotias jättää hakematta koulutukseen ilman pätevää syytä, hän menettää toistaiseksi oikeutensa työttömyysetuuteen. Ongelmana tässä ei ole se, että nuoria ohjataan koulutukseen, vaan viranomaisten absurdin tiukat tulkinnat pätevästä syystä olla hakematta kouluun.

Esimerkiksi eilen Yle uutisoi nuoresta, jolta evättiin pääsy työttömäksi työnhakijaksi ja oikeus työttömyysetuuteen. Kyseinen nuori oli ollut kotona hoitamassa lapsiaan. Lasten hoitoa ei kuitenkaan tulkittu päteväksi syyksi olla hakematta kouluun, joten nuorta ei hoitovapaan päätyttyä hyväksytty työttömäksi työnhakijaksi eikä häntä katsottu oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan. Viranomaiset eivät myöskään hyväksy esimerkiksi asepalvelusta tai voimassaolevaa työsuhdetta hyväksyttäväksi syyksi olla hakematta vähintään kolmeen opiskelupaikkaan. Eli myös työssäkäyvä nuori on velvoitettu jatkuvasti hakemaan kouluun ja jos hän ei hae, niin työttömäksi jäädessään häneltä evätään työttömyyspäiväraha.

Näin luodaan tulottomia nuoria ja sosiaalitoimen asiakkaita. Näin nuorille luodaan kokemuksia ikään perustuvasta syrjinnästä ja viranomaisten mielivallasta. Nuoria syrjäyttävä ja tulottomuuteen ajava käytäntö on vastoin nuorisotakuun tavoitteita pitää kaikki nuoret mukana yhteiskunnassa. Ei siis riitä, että meillä on hyvä nuorisolaki, vaan myös muun politiikan ja viranomaiskäytänteiden pitää olla nuorisoystävällisiä tai ainakin kohdella nuoria muuhun väestöön nähden tasa-arvoisina kansalaisina. Sosiaaliturva siis todellakin kaipaa tältä osin korjaamista ja selkeyttämistä.

Kaksi konkreettista parannusta nuorisolakiin

Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Syrjäytymisen inhimillisiä kustannuksia ei voi edes laskea. Etsivä nuorisotyö on eräs tehokas keino tunnistaa ja auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Hyvin toteutettu etsivä nuorisotyö maksaa itsensä takaisin. On hyvä, että toimintamalli on yleistynyt ja otettu käyttöön eri puolilla maata. Valitettavasti uudessakaan lakiesityksessä kuntia ei kuitenkaan velvoiteta järjestämään etsivää nuorisotyötä. Tältä osin lakia pitäisi täsmentää eduskuntakäsittelyssä. Näin varmistettaisiin nuorten alueellinen tasa-arvo ja yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeän ja kustannustehokkaan palvelun jatkuminen joka puolella Suomea.

Toinen tärkeä lisäys lainsäädäntöön olisi nuorten maakunnallisen osallistumisen väylien turvaaminen. Kuntalaki velvoittaa kuntia turvaamaan nuorten osallistumisväyliä ja järjestämään nuorisovaltuustoja, mutta se ei jatkossa riitä, kun iso osa kuntien tehtäviä siirtyy maakuntien hoidettavaksi. On pidettävä huolta, että myös maakunnan tasolla nuorten osallistuminen varmistetaan maakunnallisella nuorisovaltuustolla tai vastaavalla järjestelyllä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Olen samaa mieltä -- Jokin tässä mättää, jos nuoret eivät kelpaa edes työttömiksi työnhakijoiksi.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Se on kapitalismi mikä mättää. Tästä piittaamatta Vasemmistoliiton johto on mukana kapitalismin pelastamisen talkoissa?

Käyttäjän henrikheino kuva
Henrik Heino

Kapitalismi tosiaan tekee työskentelyn niin tehokkaaksi, että voimme elättää kaikki kansalaisemme ilman että kaikkien täytyy olla töissä.

Mutta tähänkin löytyy ratkaisu, ja se on tietysti kommunismi. Voimme hakea mallia esimerkiksi Pohjois-Koreasta, jossa kapitalismin puute on tehnyt tuotannon erittäin tehottomaksi. Siellä kaikkien on pakko painaa niska limassa duunia, jotta pysyisi edes hengissä. Siellä ei ole työttömyyden ongelmaa.

Käyttäjän TeijoLahtinen kuva
Teijo Lahtinen

Sivuseikka, mutta en puhuisi monikulttuurisuudesta tai kulttuurien moninaisuudesta, kun ei niitä täällä Suomessa oikeasti ole montaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En ole vasemmistolainen, vasemmistoliittolaisuudesta puhumattakaan, mutta kun sosiaalisia turvaverkkoja ja niitä ylläpitäviä virastoja sekä viranomaisia on olemassa, niin olet aivan oikeassa siinä, että tuollainen kyykyttämislähtökohta pitäisi tyystin lopettaa. Ne virastot ovat palveluvirastoja ja työttömäksi työnhakijaksi pitäisi jopa kannustaa sellaisia, jotka työn tarpeessa ovat.

Käyttäjän JoukoLahti kuva
Jouko Lahti

Onkohan syynä siihen, että peruskoulun jälkeen (18 vuotiaana) ei saa mennä kortistoon (siis hakemaan töitä) SE, että kun ihmiset käyvät koulua, he myös ottavat VELKAA ja täten ovatkin mukavasti nalkissa PANKILLE ja isolle RAHALLE jota nämä meidän nytkin vallassa olevat päättäjät vain ja ainoastaan kumartaa?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Itse te vasemmistoliittolaisetkin olette olleet tätä järjetöntä byrokratiaa rakentamassa, joten ei pitäisi heitellä kiviä lasitalossa, vaan pyrkiä korjaamaan selvät ja järjettömät ylilyönnit selventäen käytännöt ja lainsäädäntö kohtuullisemmalle tasolle.

Hallituksen lupaamat normienpurkutalkoot antavat silti odottaa...

Jyrki Paldán

Vasemmistoliitto ajaa ainoana eduskuntapuolueena vastikkeetonta ja byrokratiavapaata perustuloa, jolla voi elää. Kyllä ne byrokratianrakentelijat tässä kontekstissa löytyvät ihan toisista puolueista.

Käyttäjän IiroOrava kuva
Iiro Orava

Juuri näitä korjauksiahan vasemmisto yrittääkin tehdä. Lisäksi vasurit yrittävät estää hallitusta tekemästä lisää kammottavia päätöksiä joiden seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Harmi vaan, että hallitusta ei kiinnosta muut kuin omatoletukset. Hitot mistään asiantuntijoista.

Käyttäjän AmirZuhairi kuva
Amir Zuhairi

Ja aiheeseen liittyen vielä, kun lukiolainen valmistuu ylioppilaaksi, silloin ei ole valmistunut ammatillisesta koulutuksesta. Mikäli ylioppilas jää ilman töitä tai opiskelupaikkaa, ylioppilas ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, vaan odotusaika olisi 6kk, syynä ainoastaan se, ettei lukio ole ammatillinen koulutus. Itsellä kävi onni ja sain työharjoittelupaikan, ja säästyin vaivalta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset