*

Hanna Sarkkinen

Sotesoppa jatkaa kiehumista

Hallitus julkaisi eilen 600 sivua tekstiä liittyen tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen. Vaikka tekstin määrä on päätähuimaava, niin tärkeimmät kysymykset jäävät vieläkin auki. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapausmalli ja sen toteutustapa ovat yhä vailla konkretiaa. Eilen kävi ilmi kuitenkin se, että hallitus pitää härkäpäisesti kiinni luomastaan sekavasta mallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Vapaus itse valita tarvitsemansa palvelut kuulostaa houkuttelevalta, mutta valitettavasti hallituksen kaavailema julkisten palveluiden yhtiöittämiseen ja laajaan valinnanvapauteen perustuva malli on moneen kertaan osoitettu asiantuntijoiden toimesta kalliiksi ja ongelmalliseksi.

Niin kauan kun valinnanvapausmalli on auki, on kaikki auki, sillä valittava malli määrittää paljolti tulevaisuuden palveluita, kustannuksia ja asiakasmaksuja. Hallitus ei vieläkään pysty esittämään kunnollista selvitystä siitä, miten valinnanvapaus toteutetaan ja rahoitetaan. Tosiasia kuitenkin on, että laaja valinnanvapaus tulee lisäämään kuluja. Samaan aikaan uudistuksella kuitenkin tavoitellaan kolmen miljardin säästöjä. Kysymysmerkiksi jää, miten tämä yhtälö voi toimia?

 

Bisnes-uudistus paisuttaa byrokratiaa

Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli palveluiden saatavuuden parantaminen, terveyserojen kaventaminen, palvelujärjestelmän yksinkertaistaminen ja sitä kautta menokasvun hillintä. Tavoitteena oli luoda saumattomia palveluketjuja, joiden avulla ihmiset voidaan hoitaa oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti ja samalla vähentää byrokratiaa. Tämä kaikki piti tehdä saattamalla palveluiden vastuu ja valta yksiin käsiin yksinkertaistamalla järjestelmää. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että uudistuksen myötä synnytetään entistä sekavampi palvelujärjestelmä.

Nyt hallituksen linjauksen mukaisesti suomalainen sosiaali- ja terveysjärjestelmä pirstotaan lukuisiin yhtiöihin ja yksityisiin yrityksiin. Eilisten linjausten mukaisesti maakuntahallintoon luodaan vielä erillinen julkinen palvelulaitos. Maakuntavaltuusto ei siis pääse suoraan päättämään sen vastuulle siirtyvistä julkisista sote-palveluista vaan palvelut kootaan ilmeisesti palvelulaitokseen, jonka alaisuuteen julkisten palveluita tuottavat osakeyhtiöt kootaan. Se siitä byrokratian purkamisesta! Se siitä demokraattisesta päätöksenteosta!

Vaikuttaa vahvasti silti, että tärkeän ja tarpeellisen uudistuksen alkuperäiset tavoitteet on täysin unohdettu ja uudistuksesta on tullut vain keino avata julkisia palveluita monikansallisten terveysyritysten temmellyskentäksi.

 

Potilas uudistuksen maksumieheksi

Sote-uudistukseen sisältyvä 3 miljardin euron kustannustason säästötavoite on sinänsä oikeansuuntainen, sillä ikääntyvän väestön olosuhteissa on kustannuskasvua välttämätöntä hillitä. Tavoite ei kuitenkaan ole sovitettavissa yhteen hallituksen linjaaman laajan valinnanvapausmallin ja sekavan palvelujärjestelmän kanssa.

Hallituksen linjausten mukaisesti maakunnille ei anneta omaa verotusoikeutta. Jatkossa maakuntien ja niiden järjestämien palveluiden rahoitus tulee valtiolta. Hallitus suunnittelee maakuntien rahoitusmalliin rahoitusleikkuria, jonka avulla aiotaan säästötavoite puskea läpi maakuntiin. Samaan aikaan hallitus kuitenkin suunnittelee soteen kustannuksia paisuttavaa laajan valinnanvapauden mallia. Pelkona on, että maakunnat joutuvat riittämättömän rahoituksen takia karsimaan sote-palveluita tai korottamaan asiakasmaksuja. Uudistuksen tulevat tavalliset ihmiset siis maksamaan terveyskeskusmaksuina ja/tai heikentyvinä palveluina.

Maakuntien tosiasiallinen liikkumavara on kyseenalainen, koska niillä ei ole verotusoikeutta eikä valtion riittämätön rahoitus juuri jätä liikkumavaraa palveluiden järjestämisessä. Itsehallinnon sisällöksi näyttää jäävän se, että maakunnat saavat valita, karsivatko ne palveluita vai itkevätkö ja karsivat.

 

Maakunnille ei tule todellista itsehallintoa

Maakunnille ei siis valitettavasti tule omaa verotusoikeutta ja niiden tehtäväkenttä jää melko rajatuksi, koska maakunnille ei anneta yleistä toimivaltaa. Samaan aikaan valtion normiohjaus erityisesti sote-palveluissa on vahvaa. Onkin kyseenalaista, voidaanko puhua ollenkaan maakuntien itsehallinnosta. Ilman omaa rahaa jää itsehallinnon sisältö väistämättä melko köyhäksi.

On typerää, että hallitus aikoo estää maakuntia ottamasta hoidettavakseen haluamiaan tehtäviä kuten esimerkiksi toisen asteen koulutusta. Jos maakunnan alueen kaikki kunnat haluavat antaa jonkin tehtävän maakunnan hoidettavaksi, sen pitäisi olla mahdollista. Esimerkiksi Kainuussa voisi kunnilla olla halua siirtää toisen asteen koulutus maakunnan hoidettavaksi. Hallitus ei kuitenkaan aio mahdollistaa tätä. Se on väärin, sillä maakunnille pitäisi mahdollistaa myös erilaisuutta.

 

Alkuperäiset tavoitteet eivät toteudu

Olen todella pettynyt hallituksen linjauksiin. Suomeen tarvitaan sote-uudistus, joka turvaisi palvelut kustannustehokkaasti ja tasoittaisi terveyseroja. Suomeen tarvitaan itsehallinnollinen maakuntataso, joka voisi hoitaa soten ja muut kunnille liian vaativat tehtävät demokraattisesti. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei tämä hallituksen sotesoppa turvaa palveluita, kavenna terveyseroja, luo itsehallinnollista maakuntaa, varmista demokratiaa saati hillitse kustannuksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Jo aivan arkijärjelläkin tajuaa, että esitetystä sote-mallista seuraa katastrofi.

Miksi poliittinen järki ei toimi samalla tavalla? Vastaus on tietenkin se, että puolueen etu menee aina kansalaisten ja maan edun edelle. Vasta totaalisen katastrofin ollessa edessä puolueet perääntyvät eduistaan.

Toivottavasti tämä luvassa oleva painajainen saadaan kaadettua ennenkuin sitä aletaan toteuttamaan.

+ Bonustehtävä: löytyykö maastamme edes yksi henkilö joka uskoo esitettyyn sote-malliin?

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Ihmisiä kiinnostaa raadollisesti kaiketi se mitä himmeli maksaa kullekin. ->

Ainakin se puolet vallasta karkaa maakunnan keskuskaupunkiin maakuntavaltuustoissa. Mikäli Iltalehden laskelmiin on uskominen näiden isojen keskuskaupunkien kunnallisverot laskevat kun taas monen pienemmän kunnan nousee. Esim. Varsinais-Suomessa keskuskaupunki Turun laskee kun taas Salon nousee. Moni muukin asia keskittyy yhä enemmän näihin ko. maakunnan keskuskaupunkeihin. Joko kyseessä on mystinen sattuma taikka jatkoa keskittämispolitiikalle.

Kova paine on kuulemma nostaa yhden jos toisenkin luukun palvelun hintaa. Myös kelakorvaukset voivat mennä joiltain osin.

Ei näytä kauhean loistavalta ratkaisulta jollei nyt asu vaikka Tampereella tai Helsingissä jossa siis kaiketi kunnallisveroprosentit laskevat. Mitenköhän Keskustan kenttäväki tämän nielee? Ja miten Orpo voi sanoa ettei verot nouse vai onko ko. kaikkien nähtävillä oleva lappu niin kryptinen , että vain VM:n virkamies osaa lukea sen 'oikein'?

VM vannoo : Sote-ratkaisu ei nosta veroastetta

mutta paria riviä myöhemmin

"Mahdolliset muutokset verotuksen tasossa hyvin pieniä
Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten verotuksen tasoon."

http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher...

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2969576/0...

kun taas :

Näihin kuntiin sote luo kovimmat kiristyspaineet kunnallisverolle - katso oman kuntasi tilanne

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016063021815374_u...

Saatavuudet sun muut jäävät sitten nähtäväksi.

Himmeliä vielä hiotaan mutta vaikea nähdä että mikään kiillotus saisi sitä loistamaan ensi versiossa marras- joulukuussa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Valinnanvapaus määrää kaikki Pohjois-Suomen synnytykset Ouluun näillänäkymillä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset