*

Hanna Sarkkinen

TTIP:n hyödyt kyseenalaisia

Kävin tänään taas ulkoministeriön lukuhuoneessa tutustumassa EU:n ja USA:n välillä neuvoteltavan vapaakauppasopimus TTIP:n neuvotteluasiakirjoihin. Pitkällisten avoimuusvaatimusten jälkeen neuvottelupapereihin tutustuminen on avattu nyt jäsenmaiden kansanedustajille. Tosin meidänkin asioihin perehtyminen on tehty vaikeaksi, kun papereita saa käydä lukemassa vain tarkkaan rajattuna ajankohtana ulkoministeriön asiaan varatussa lukuhuoneessa. Paperit ovat englanniksi, joka myös hieman hankaloittaa tiedonsaantia. Tilanteemme on kuitenkin paljon parempi kuin kansalaisilla, joiden tiedonsaanti on lähinnä tietovuotojen varassa. Me kansanedustajat emme tosin saa puhua tai kertoa lukemastamme julkisuudessa ja tämäkin kirjoitus nojaa vain jo julkisuudessa olleisiin tietoihin.

TTIP:ssä ei ole kysymys vain vapaakaupasta, eli kaupan esteiden ja tullien poistamista. Kyse on poliittis-kaupallisesta sekasopimuksesta, joka menee syvälle demokraattisen päätöksenteon alueelle määrittelemällä uudelleen sääntelyn reunaehtoja ja luomalla uudenlaista oikeuskäytäntöä. Kyse ei ole tavallisesta kauppasopimuksesta, jonka EU voisi hyväksyä jäsenvaltioiden puolesta. Jäsenvaltioille jää kuitenkin tässä pelissä vain lopullisen sopimuksen hyväksyminen, itse neuvottelut käy komissio.

 

Suojellaanko sijoittajia vai ympäristöä, työntekijöitä ja kuluttajia?

TTIP:n yksi ongelmallisin kohta on siihen sisältyvä investointisuoja ja sen riitojenratkaisumekanismi. Sopimuksen investointisuojan ja riitojenratkaisumekanismin avulla Yhdysvaltain suuryritykset ja -sijoittajat voisivat haastaa valtion erilliseen riitojenratkaisuelimeen, mikäli ne katsovat valtion estäneen niiden voitontavoittelua. Mekanismi voimistaisi suuryritysten valtaa suhteessa valtioihin ja myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla ei ole varaa kalliiseen riitojenratkaisuun.

Eduskunnan käsitellessä asiaa kyseenalaistettiin laajasti tarve tällaiselle kansalliset oikeusasteet ylittävälle riitojenratkaisulle. Kritiikkiä ovat esittäneet myös lukuisat oikeusoppineet.

Euroopan unioni on neuvotteluissa aivan oikein sillä kannalla, ettei nykyistä ympäristöä, työntekijöitä ja kuluttajansuojaa koskevaa sääntelyä saa heikentää. Oleellisempaa on kuitenkin kysyä, voidaanko lakeja tulevaisuudessa parantaa? Jos yksittäinen hallitus purkaa hyvinvointivaltiota, voivatko äänestäjät enää päättää toisin ja valita eduskunnan, joka rakentaa sitä uudelleen? Miten helposti uutta (yritysten voitontavoittelua rajaavaa) työntekijöiden, terveyden ja ympäristön suojaksi tarvittavaa sääntelyä voidaan laatia TTIP:n oloissa?

Sopimusta arvioitaessa ei voi lähteä vain nykyisen sääntelyn ja julkisten palveluiden turvaamisesta, vaan demokraattisen päätöksenteon liikkumavarasta.

 

Työllisyys voi parantua – todennäköisesti heikentyy

TTIP:tä perustellaan sillä, että se hyödyttäisi eurooppalaisia yrityksiä ja se lisäisi sitä kautta työpaikkoja Eurooppaan. Tietovuodot ovat paljastaneet, että sopimus tulisi todennäköisesti velvoittamaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita, muttei lainkaan Yhdysvaltain osavaltioita. Sopimusta neuvotteleva Yhdysvaltain liittovaltio vaikuttaa haluttomalta ja kyvyttömältä sisällyttämään osavaltion tekemiä julkisia hankintoja vapaakaupan piiriin. Näistä lähtökohdista on mahdotonta päästä tasapuoliseen lopputulokseen ja sopimuksen hyödyt eurooppalaisille yrityksille jäävät kyseenalaisiksi.

Uusia työpaikkoja ja vientiä on perusteltu optimistisilla selvityksillä, jonka mukaan EU:n talouskasvu olisi sopimuksen myötä 0,5 % suurempaa. Suomelle komission selvitys lupaa kuitenkin keskimääräistä vähemmän, vain 0,3 %.

Todellisuudessa vaikutus voi olla myös negatiivinen. Komission selvityksen sektorikohtaisessa analyysissä suurimmat häviäjät ovat Suomelle tärkeitä aloja. Metalliteollisuudessa työttömyyden arvioidaan lisääntyvän lähes kautta linjan, pahimmillaan 7,5 % ja terästeollisuudessakin 2,6 %. Suomessa ei paljoa lohduta, että potentiaalisimpien voittajien tekstiili- ja nahkateollisuuden kasvu voisi lisääntyä 1,5 – 2,2 % Työttömäksi jäävät suomalaiset metallimiehet tuskin työllistyvät italialaisiin vaatetehtaisiin.

Tarpeettomia kaupan esteitä on syytä purkaa ja vapaa kauppa voi parhaimmillaan hyödyttää kaikkia. On kuitenkin kysyttävä, mikä on turhaa sääntelyä, kuinka pitkälle demokratiaa ollaan valmiita kaventamaan ja kuka lopulta on sopimuksen voittaja? Näyttää siltä, että TTIP pyrkii kaupan esteiden purkamisen nimissä heikentämään demokratiaa ja vahvistamaan suuryritysten valtaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Jukka Laine

Jos haetaan pelkästään taloudellista etua itäraja pitäisi avata ja pysyä nykyisessä avoimessa läntisessä taloudessa. Suomi tarvitsee työvoimaa veronmaksajiksi ja investointeja. Niitä ei Saksasta tai Ruotsissa tänne synny.

TTIP-sopimus toimisi päinvastoin ja lisäisi kauppasodan riskejä nykyisten Venäjä vastaisten pakotteiden tavoin mikä heikentää Suomen taloutta olennaisesti. TTIP-sopimus lisäisi luultavasti teollisuuden katoa Suomesta.

Ylipäätään kansallisen päätäntavallan vähentäminen entisestään, kuten on tapahtunut velkaantumisen myötä ja suuryritysten vallan kasvattaminen heikentää suomalaisten asemaa. Varsinkin jos korporaatiot estävät pienten yritysten halut yrittää ja kasvaa Suomessa kuten tapahtui Lipposen-Niinistön hallitusten aikana.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

TTIP ei ole kuin yksi keino lisää millä poistetaan loppu suveneriteetti vasallivaltioilta!

Onpa "fantastista" kun ollaan "niissä pöydissä missä päätetään"!

En yhtään ihmettele että kansat lähtee eroäänestelemään!

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Kiitos selkeästi esitetystä yhteenvedosta vaikeaselkoisesta asiasta.
Veikkaanpa, että vastustuksesta huolimatta tämä sopimus syntyy. Sellainen on tämä markkinavoimien vallassa puhaltava ajan henki.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Eilisessä Helsingin Sanomissa oli juttu "Saksan johtavan taloustieteilijän" Hans-Werner Sinnin Suomen vierailuullaan sanomasta. Kannattaa lukea. Siinä oli mm. tälläinen kohta:
"Esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus TTIP on Sinnin mukaan käytännössä haudattu, jos Britannia lähtee unionista. "

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

TTIP on todellakin haudattu, vihdoin ja viimein. Brexitistä tulee olemaan muutakin hyötyä koko Euroopalle. Suomessa kirjoittelu Brexitistä on ollut hävyttömän yksisilmäistä ja tosimedian valheellista tiedottamista. Toisaalta eihän toimittajilta edellytetä taustojen tuntemista puhumattakaan asiantuntemuksesta. TTIP sopimus olisi vähentänyt jokaisen valtion itsemääräämisoikeutta. Nyt näytetään sellainenkin Vietnamin sodan pitkittäjä ja sotarikollinen kuin Henry Kissinger kaivetun esiin katakombistaan narisemaan Brexitin kauhuista.

Käyttäjän JukkaLampinen1 kuva
Jukka Lampinen

Vapaaseen kauppaan pitää pyrkiä, mutta sopimuksen pituus on varmaankin tuhansia sivuja.
Mitä siihen tavallinnen kansalainen voisi sanoa, on vai luotettava neuvottelijoihin.
Tärkeämpää ehkä on se, että jos maailman laajuinen pyrkimys on vapaaseen kauppaan, niin kehitys tekee kauppaliitto EU:un tarpeettomaksi.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Komissaari Katainen perusteli TTIP-sopimusta mm.sillä ,että pienyritykset hyötyvät. Ihan hyvä vitsi sinänsä, mutta komissaarin suusta kuultuna se pitää ottaa vakavasti. Ei voisi olla kauempana totuudesta. Niinhän se taitaa olla, että" sen lauluja laulat kenen leipää syöt."
Kaikki kaupan vapautumiseen tähtäävät sopimukset antavat nimenomaan globaaleille suuryrityksille lisää vapaata metsästysmaata.
Tuotanto sijoitetaan sinne, missä alimmat työvoimakustannukset.Verot maksetaan sinne , missä yritysverotus on alhaisin. Niinpä kasvavista voitoista on hyvä maksaa kunnon bonukset johdolle ja muhkeat osingot omistajille.
Jos tähän vielä onnistuvat lobbaamaan investointisuojapykälän, monet valtiot saattavat joutua todella kallisiin oikeudenkäynteihin. Niissä yleensä vahvempi voittaa.
Kaikki kynnelle kykenevät vastustakaa tälläista sopimusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset