Hanna Sarkkinen

Ruokahävikkiin on puututtava

Laitoimme muutaman eri puolueista olevan kansanedustajakollegan kanssa liikkeelle lakialoitteen ruokahävikin vähentämiseksi. Kiitos aloitteellisuudesta erityisesti demarien Ilmari Nurmiselle!

Ruokaa päätyy roskakoriin monessa eri kohdin elintarvikeketjua. Suurin yksittäinen hävikin aiheuttaja ovat kotitaloudet, mutta paljon hävikkiä syntyy myös teollisuudessa, kaupassa ja ravintoloissa. Yhteensä roskiin heitetyn ruoan määrä on noin 10–15% kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta, noin 400 miljoonaa kiloa. Sen arvo on vuosittain noin 500 miljoonaa euroa, ja summan maksaa lopulta kuluttaja.

Tein jo viime kesänä toimenpidealoitteen ruokahävikin vähentämiseksi. Olen iloinen, että nyt tehtiin lakialoite isommalla porukalla. Lakialoitteen on nyt allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, joten se saanee asiallisen käsittelyn täysistunnossa ja valiokunnissa.

Esitämme, että myynnistä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet on luovutettava voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakelua varten. Tämä elintarvikelain lisäys koskisi kunnallisia toimipisteitä, kauppoja, leipomoita ja vastaavia tuotteita myyviä yrityksiä. Ne voivat halutessaan myös itse huolehtia jakelusta.

Esimerkiksi Ranskassa tällainen laki jo on, mutta Suomessa ollaan tähän saakka oltu kauppojen vapaaehtoisen toiminnan varassa. Hyvät kokemukset hävikkiruuan jakelusta kannattaa nyt ottaa laajemmin käytäntöön.

Suuri ruokahävikin määrä on ongelma ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Ruoan tuotanto aiheuttaa lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Ruoan tuotanto kuormittaa ympäristöä myös muilla tavoilla, esimerkiksi 3/5 Suomen vesistöjä rehevöittävästä kuormituksesta syntyy ruuantuotannosta.

Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen kuormittavat ympäristöä ja jos valmis ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Päästöjä syntyisi vähemmän, mikäli hyödyntäisimme tuotetun ruoan tarkemmin.

Roskiin heitettävän ruoan määrä on huolestuttavan suuri etenkin nyt, kun yhä useampi suomalainen taistelee toimeentulonsa kanssa ja joutuu hankkimaan ruokansa leipäjonoista. Sipilän hallitus tulee vain kasvattamaan leipäjonoja, kun hallitus leikkaa jo ennestään riittämätöntä sosiaaliturvaa. Globaalisti aliravitsemus ja ruuan puute on yhä suuri ja polttava ongelma. Samaan aikaan kaupoissa heitetään vuosittain miljoonia kiloja syömäkelpoista ruokaa lukittuihin roskalaatikoihin. Yhtälö on kestämätön ja syömäkelpoinen ylijäämäruoka pitää saada sitä tarvitsevien ulottuville.

Lakialoite auttaisi ruokajakeluvelvoitteen muodossa vähentämään kaupan ruokahävikkiä. Lisäksi meidän jokaisen tulee tarkkailla omaa jääkaappiamme, niin että emme turhaan jätä sinne ruokaa pilaantumaan. Työpaikkaruokalassa ruokaa kannattaa ottaa vain sen verran, kuin jaksaa syödä. Teollisuudella, kaupalla ja ravintoloilla on vastuuta ruokahävikin vähentämisessä, mutta niin myös meillä kaikilla yksilöillä. Yksilökäyttäytymiseen ei laeilla juuri pysty puuttumaan, mutta pienellä tiedostamisella ja suunnittelulla jokainen meistä voi vähentää ruokahävikkiä omalta osaltamme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yksinkertaisin keino olisi poistaa ruuan alennettu alv-kanta. Samalla valtio saisi lisätuloja joita voisi käyttää esimerkiksi palkkojen verotuksen keventämiseen.

Jos ruoka on liian halpaa (ilmaisesta puhumattakaan), sitä tuhlataan.

Hallitus ei muuten leikkaa perusturvaetuuksia. Toimeentulotukeen ei tehdä edes negatiivista indeksitarkistusta joten sen ostovoima nousee. Kaikista pienituloisimmat eli opiskelijat taas saavat merkittävän korotuksen asumistuen muutoksen kautta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Yhteensä roskiin heitetyn ruoan määrä on noin 10–15% kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta, noin 400 miljoonaa kiloa."

Tuo ei ole kovin paljon, kun ottaa huomioon, että siinä on sekä teollisuuden, kuljetusketjun, kaupan että kotitalouksien hävikki.

Jos tuo koko hävikki jaettaisiin kotitalouksille, niin henkeä kohti siitä tulisi siis noin sata kiloa vuodessa, eli noin kahdeksan kiloa kuukaudessa, eli noin 250 grammaa päivässä. Se edustaa desiä maitoa mukin pohjalla plus yhtä omenan raatoa plus yhtä kovaa leivänkannikkaa. Ei siis tarvitse fantasioida porukasta kippaamassa tuoreita Entrecote -pihvejä pihan roskapönttöön.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

En tiedä, miten nykyajan (vasemmistolaisia?) lapsia opetetaan. Itse olen 50-luvulla maatalossa oppinut, että ruokaa ei jätetä lautaselle. Silloin olen samalla oppinut, että sitä ei jää lautaselle, jos jo alunperin ottaa sen verran kuin aikoo syödä. Muutenkin toimivaa on syödä sen verran, että on tunne, että voisi ottaa lisää mutta ei ole pakko.

Tässä myös uskon vapaaehtoisuuteen enemmän kuin lakisääteiseen pakkoon. Tiedän yrityksiä, jotka järjestävät ylijäävän ruuan sopivalle jakelijalle ilman sen kummempia kuvioita. Jos siitä tehtäisiin pakollista, siitä tulisi luultavasti byrokraattista. Valitettavasti yritykset velvoitettaisiin raportoimaan, paljonko poistettavaa ruokaa on kertynyt ja mihin se on toimitettu. Niin kauan kuin toiminta on vapaaehtoista, se voidaan tehdä järkevästi niin, että valvonnasta ei tule pääasiaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ruisleipää "Jumalanviljaa", ei saanut panna pöydälle väärinpäin. Ruokaa ei joutanut roskiin säännöstelyaikana.

Janne Suuronen

Siis lisää lippuslappusia yrittäjille. Mutta sehän ei paljon omissa pilvilinnoissaan eläviä punavihreitä hörhöjä kiinnosta.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kommentoijat eivät ole tainneet olla leipäjonossa, eivätkä oikein tutustuneet lakeihinkaan.

Henry

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä on seisty sodanjälkeen leipäjonossa ostokupongit kädessä ja hyvää tekisi monelle nykyäänkin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

En ole.

Olen tutustunut 'lisäselvitysten' tekemiseen. Joskus olen ihmetellyt, miten niitä muuttumattomiakin papereita tarvitaan joka kuukausi uudet kappaleet...

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Hanna ja muut aloitteen tekijät, missä paikoissa kävittekö itse henkilökohtaisesti toteamassa hävikkiä? Vai luitteko vain ongelmasta lehdistä?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jäi vähän epäselväksi millä tavalla lakialoite vähentää kaupan hävikkiä?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Leipäjonojärjestely vuosituhannen alussa:
- Mitään papereita ei tehty. Kauppias antoi mitä antoi (reilu oli).
- Lihatiskin liha meni roskiin, koska leipäjonoon olisi pitänyt saada kylmäkuljetettuna ja perillä kylmätiskit ja what not...
- Viimeisen myyntipäivän jälkeisenä päivänä ei saa luovuttaa mitään 'leipäjonojärkkäreille'. [Eli tähän pitääsaada lakimuutos.] Seuraavan päivän ruokakin kelpaisi nälkäiselle aivan hyvin.

Pydän vielä muistamaan sen, että 40% meistä, jotka jonottavat siellä leipäjonossa ovat eläkeläisiä.
Miettikää sitä.

Nostan hattua Hurrille ja hänenlaisilleen auttajille, vapaaehtoisille jne.

Henry

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

No, eihän ongelma tuossa ole kuin se, mitä laki vaatii tai mitä se kieltää. Joten sieltä laista voisi vähän vähentää noita järjen käyttöä estäviä säännöksiä.

Sarkkisen puheenvuorosta taas sai sen käsityksen, että elintarvikealan toimijat velvoitettaisiin järjestämään nyt hävikkiin menevän tavaran jakelu.

On eri asia, tehdäänkö joku mahdolliseksi vai pakotetaanko johonkin. Pakko on aina huono motivaatio.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Blogisit kirjoitti kylläkin näin:
"Esitämme, että myynnistä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet on luovutettava voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakelua varten. Tämä elintarvikelain lisäys koskisi kunnallisia toimipisteitä, kauppoja, leipomoita ja vastaavia tuotteita myyviä yrityksiä. Ne voivat halutessaan myös itse huolehtia jakelusta."

Henry

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Ja kun tarjonta kasvaa, leipäjonot pidentyvät. Ja sitä käytetään taas tekosyynä potkia duunaria.

Jos leipäjonot johtuisivat köyhyydestä, niitä olisi jossain ihan muualla kuin Suomessa.

Sinänsä toki ruuan hävikin vähentäminen on hyvä päämäärä. Sitä voi vähentää esimerkiksi leikkaamalla tuotantotukia ja väljentämällä parasta ennen - normeja. Ja tietysti ainoa oikeasti tehoava keino on nostaa ruuan hintaa. Kukaan ei heitä mersuja ojaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #13

"On luovutettava" on eri asia kuin "voidaan luovuttaa". Se sisältää pakon.

Voidaan luovuttaa sisältää lievennyksen, joka implisiittisesti kertoo myös, että vastaanottaja vastaa sen jälkeen siitä, että jakelu tapahtuu asianmukaista huolellisuutta noudattaen. Mutta luovuttajalla säilyy oikeus olla luovuttamatta, jos vaikka epäilee, että vastaanottaja ei halua tai kykene hoitamaan osuuttaan. Sen sijaan elintarvikkeita ei edes voi luovuttaa sellaiselle taholle, joka aikoo tehdä niillä voittoa. Luovuttajan ei tarvitse perustella kieltäytymistään, joten hänen ei tarvitse myöskään perustella sitä yhdellekään viranomaiselle.

Pakotetussa vaihtoehdossa luovuttaja joutuu osoittamaan, että hänellä on perusteltu epäily vastaanottajan sopivuudesta. Vapaaehtoistilanteessa vastaanottajan on vakuutettava, että lopputyö hoidetaan asiallisesti. Toinen vaihtoehto perustuu pakkoon, toinen luottamukseen. Ei ole vaikea valita, kumpi on sekä parempi että joustavampi.

Olen maatalosta, josta vuosia myytiin maitoa merivartioasemalle. Keittäjä jätti illalla tiedon, paljonko maitoa hän tarvitsee. Ja haki aamulla töihin mennessään vastalypsetyn maidon. On varmaan yli 40 vuotta, kun tämä kävi mahdottomaksi. En kuullut, että henkilökunta olisi koskaan saanut maidosta vatsanpuruja. Mutta byrokraattiset määräykset voittivat luottamuksen...

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Itse muistan kun lihoja jms sai painon mukaan ostettua juuri sen verran kuin tarvi, nyt sinkuille ja suurperheille myydään samaa vakiopakattua tavaraa ylisuurissa maatumattomissa muovirasioissa.

Käyttäjän JuhaKetola kuva
Juha Ketola

Koska olen kolme vuotta ammatikseni vähentänyt hävikkiä kaupoissa, pidän itseäni jonkinlaisena alan asiantuntijana. Siispä kirjoitin oman kommenttini asiasta, kannattaa lukaista ja pohtia.

http://kauppavalmennus.blogspot.fi/2016/05/kaupan-...

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Jos kaupat pakotetaan antamaan ilmaiseksi pois maksamansa tavarat, kaupat todellakin puuttuvat hävikkiin; hankkivat ruokaa juuri niin paljon kuin menee ja mieluummin myyvät eioota kuin lahjoittavat pois. Kun ei tule ylijäämäruokaa, ei voi lahjoittaa vaikka laki määräisi.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän JuhaKetola kuva
Juha Ketola

Kaupat puuttuvat jo nyt hävikkiin niin tehokkaasti, kuin pystyvät. Jos hävikki halutaan poistaa kokonaan, poistuu samalla 90% valikoimasta. Jos syötyäsi et nuole lautasta puhtaaksi, tuotat prosentuaalisesti enemmän hävikkiä, kuin kauppa.

Käyttäjän KarinToivola kuva
Karin Toivola

Olen perustanut Vaasaan vapaaehtoisryhmän yli 2 vuotta sitten, ja tänä päivänä haemme 46 vapaaehtoisen voimin päiväysruokaa 24 kaupasta. Toimitamme ruoan suoraan apua tarvitseville- vanhuksille, sairastaville ja lapsiperheille. He kun eivät pääse julkisiin ruokajonoihin, ja mielestäni ei ole kenenkään lapsen paikka olla pääasiassa päihdeongelmaisten kanssa hakemassa ruokaa.
Ruoka on väline, me viemme sitä, mutta samalla tulee vaihdettua kuulumisia. Se on välittämistä.
Yksi ihminen ei voi auttaa koko maailmaa, mutta jokainen maailmassa voi auttaa edes yhtä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset