Hanna Sarkkinen

Kun raha vähenee, periaatteet ratkaisevat


Tänään eduskunnan käsittelyssä oleva kehityspoliittinen selonteko on periaatteessa hyvä. Sanat ja teot ovat kuitenkin ristiriidassa.

Selonteon mukaan Suomen tavoite kehitysyhteistyön määrärahoiksi on edelleen 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, mutta totuus on, että hallituksen leikkurin jälkeen kehitysrahoitus jää 0,39 prosentin tasolle. Tämä on häpeällisen vähän ja täydellisessä ristiriidassa virallisen tavoitteen kanssa.

Kehitysyhteistyöhön on osunut todellinen Sipilän moukari. Viime vuonna päätettiin 43 prosentin leikkauksista kehitysrahoitukseen. Näiden leikkausten päälle hallitus päätti vielä tämän kevään kehysriihessä saksia kehitysyhteistyöstä pois 25 miljoonaa euroa lisää vuosittain.

Herää kysymys, miten kehityspoliittisen selonteon tärkeitä tavoitteita naisten asemasta, demokratiasta, kehitysmaiden talouskehityksestä, ihmisoikeuksista ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä edistetään kehityspolitiikan keinoin, kun rahaa ei ole.

Hallitus päätti panostaa yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumentteihin ja rahoitusyhtiö Finnfund sai jättipotin. Finnfund tekee osaltaan erittäin tärkeää työtä kehitysmaiden talouksien vahvistamiseksi. Se ei voi kuitenkaan ikinä täysin korvata järjestöjen tekemää ja valtioiden kahdenvälistä pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä.

***

Vähentyvien resurssien aikana Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavien painopisteiden toimeenpano ja aito sisäistäminen on tärkeämpää kuin koskaan. Yritysvetoisen rahoituksen ja toisaalta humanitaarisen rahoituksen osuus koko kehitysrahoituspotista on kasvanut.

Suomen nykyisessä, muuttuneessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää seurata ja varmistaa, että yritysyhteistyönä tehtävät hankkeet ja käytetyt rahat noudattavat Suomen kehityspolitiikan painopisteitä, ihmisoikeusperustaisuutta sekä rahan käytön ja raportoinnin läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.

Finnfundin ympärillä on viime aikoina kuohunut. Finnfund on yksi kiistellyn Agua Zarcan vesivoimahankkeen rahoittaja Hondurasissa. Hankkeen vaikutuksia ympäristöön ja alkuperäiskansojen oikeuksiin on arvosteltu. Finnfund päätti jäädyttää hankkeen rahoituksen toistaiseksi sen jälkeen, kun patohanketta vastustaneet lenca-alkuperäiskansaan kuuluvat aktivistit Berta Cáceres ja Nelson García murhattiin.

Päätös oli oikea eikä Hondurasin tapahtumia voi painaa villaisella, sillä kehityspoliittiset periaatteet koskevat myös Finnfundia ja Suomen antamaa yritysvetoista kehitysrahoista. Hondurasin tapahtumat pakottavat pohtimaan, missä, miten, kenen kanssa ja millä kriteerein yritysvetoisia hankkeita toteutetaan ja miten niitä valvotaan.

Lenca-valtuuskunta vierailee tällä viikolla Euroopassa esitelläkseen Hondurasin tilannetta eurooppalaisille rahoittajille ja päättäjille. He käyvät myös Suomen eduskunnassa.

***

Parantamisen varaa on myös humanitaarisen avun kohdentamisessa. Suomen kehityspolitiikan painopiste naisten ja tyttöjen aseman parantamisesta ei näy riittävästi humanitaarisessa rahoituksessa.
 
Humanitaarisissa kriiseissä kaikki siviilit kärsivät, mutta naiset ja tytöt joutuvat kantamaan raskaimman taakan. Konflikteissa naisiin kohdistuva seksuaalinen ja muu väkivalta lisääntyy. Raiskaus on yksi sodankäynnin väline. Seksitautien ja suunnittelemattomien raskauksien määrä lisääntyy kriisitilanteissa. Kolme viidestä äitiyskuolemasta tapahtuu kriisien yhteydessä.

Usein kuitenkin seksuaali- ja lisääntymisterveys nähdään kriisitilanteessa ja humanitaarisessa avussa toissijaisena kysymyksenä. Olisi äärimmäisen tärkeää, että avustustoimet tunnistaisivat sukupuolisidonnaisia uhkia ja tarpeita. Naisten ja tyttöjen aseman parantamisen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden huomioimisen tulisi näkyä myös Suomen antamassa humanitaarisessa avussa. Jos näitä asioita ei kriisitilanteessa oteta vakavasti, sivuutetaan puolen väestönosan elintärkeät tarpeet.

***

Rahan vähentyessä on silti asioita, joita Suomi voi tehdä kehittyvien maiden tukemiseksi. Paras kehitysteko Suomelta ja muilta länsimailta olisi veroparatiisien lakkauttaminen ja kansainvälisen kaupan rakenteiden muuttaminen oikeudenmukaisemmiksi.

Kehittyvistä maista pakenee paljon enemmän laittomia pääomavirtoja veroparatiiseihin kuin mitä niille ikinä annetaan kehitysrahoitusta. Toivottavasti Panama-papereiden vanavedessä Suomi ja muut länsimaat tarttuvat toimeen. Suomi voisi myös jakaa arvokasta osaamista verotusjärjestelmästä. Mikään yhteiskunta ei voi kehittyä ilman toimivaa ja luotettavaa hallintoa.

Kaikessa kansainvälisessä toiminnassa Suomen tulee tukea rauhaa sekä konfliktien ratkaisua ja ennaltaehkäisyä. Sotilaallisesti sitoutumattomana maana Suomella on luonteva rooli kansanvälisten suhteiden edistämisessä. Kansainvälisen oikeudenmukaisuuden ja rauhan edistäminen politiikassa ei maksa mitään.

--

 

Kirjoitus on julkaistu 27.4.  Kepa ry:n Kehitystä ja politiikkaa -blogissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kun ei ole varaa on virallista tavoitetta syytä tarkistaa alaspäin, niin ei tarvitse hävetä. Mistä sinä ottaisit varat 0,7% tavoitteen toteuttamiseksi?

Minä en pidä toteutettuja säästöjä häpeällisinä koska ymmärrän, että valtion taloutta on hoidettava tulot ja menot tasapainossa ja velaksi eläminen on loputtava. Kun säästöjä etsitään niin oikea kohde on juuri mm kehitysvarat, joilla ei ole oikeastaan koskaan saatu kummoisia parannuksia aikaan yhdessäkään maassa, joihin rahojamme on vuosikymmeniä rahdattu...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Kun säästöjä etsitään niin oikea kohde on juuri mm kehitysvarat, joilla ei ole oikeastaan koskaan saatu kummoisia parannuksia aikaan yhdessäkään maassa, joihin rahojamme on vuosikymmeniä rahdattu..."

Noin kategorisen väitteen esittäminen vaatii kyllä jonkinlaisia todisteita. Minäpä väitän, että Suomen kehitysapukohteista löytyy kyllä esimerkkejä onnistuneistakin kohteista. Samalla se pistää kuitenkin kysymään, miksi tulokset jossain muualla ovat niin heikkoja, ja kyseenalaistaa niihin kohteisiin tehtyjen panosten ja toimien tehokkuuden.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"jää 0,39 prosentin tasolle. Tämä on häpeällisen vähän ja täydellisessä ristiriidassa virallisen tavoitteen kanssa."

Päinvastoin, tämä on häpeällisen paljon, 0% olisi oikea taso niin kauan kun meillä on omiakin köyhiä ja syrjäytettyjä pilvin pimein. Omat ensin, muut sitten ,jos on varaa. Nyt ei ole.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Vasemmistoaatteesta sanoisin, että aate aatteena, mutta minulle se ei ole koskaan istunut, koska siinä aatteessa välitetään enemmän muista kuin oman maan köyhistä. Minulle on aina oma kansa lähempänä ja sitten vasta muut....

Toimituksen poiminnat