Hanna Sarkkinen

Sote-uudistuksesta tuli bisnesuudistus

Olen pitänyt esillä sote-uudistuksen tarpeellisuutta ja tärkeyttä. Tällä hetkellä kuilu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on liian suuri. Terveyskeskuksiin ei aina pääse ajoissa ja ihmisiä pompotellaan luukulta toiselle. Ihmiset ovat hyvin erilaisessa tilanteessa riippuen siitä, missä asuvat, ovatko työterveyden piirissä tai onko heillä varaa käyttää yksityisiä palveluita. Muutosta ehdottomasti tarvitaan, ja olen ollut surullinen siitä, että sote-uudistusta ei ole saatu vieläkään tehtyä.

On selvää, että palvelut on siirrettävä kuntia laajemmille hartioille, jotta jokaisella suomalaisella on samat mahdollisuudet pysyä terveenä ja saada tarvitsemaansa tukea tilanteen niin vaatiessa. Myös väestön ikääntyminen ja kustannuspaineet pakottavat uudistumaan. Sote-uudistuksen ajatus sosiaali- ja terveyspalveluiden saumattomasta yhteistyöstä on myös tärkeä, sillä usein ihminen tarvitsee tukea eri palveluista samanaikaisesti. Myös tietojärjestelmien yhteensovittaminen vaatii uudistusta.

Hallituksen linjaus siitä, että sote-palvelut kootaan muun vahvistettavan maakuntahallinnon yhteyteen on oikea. Sote-palveluista pitää päättää kansanvaltaisesti, ja demokraattisesti valittu maakuntatason hallinto hyvä paikka päättää niistä.

Valitettavasti nyt näyttää kuitenkin siltä, että sote-uudistus on lähdössä ihan sivuraiteille.

Yhtiöittäminen hyppäsi puskista

Uudistus lähti sivuraiteille jo siinä vaiheessa kun sote-järjestelmän remontin ohella päätettiin toteuttaa valinnanvapauden nimellä kulkeva palveluiden avaaminen kilpailulle. Tällä viikolla sote-juna kuitenkin syöksyi lopullisesti pois raitelta. Täytyy sanoa, että olen järkyttynyt hallituksen uusista sote-linjauksista ja olen alkanut epäillä koko uudistuksen mielekkyyttä. Yllättäen keskiviikon aikana kävi ilmi, että valinnanvapauden nimellä kulkevan palveluiden yksityistämisen lisäksi hallitus on päättänyt yhtiöittää julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tällaisesta ei ole ollut mitään puhetta aiemmin. Parlamentaarisen maakunta-uudistuksen seurantaryhmän jäsenenä kuulin tästä ensimmäistä kertaa keskiviikkona julkisuuden kautta.

Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli yksinkertaistaa ja sujuvoittaa palvelujärjestelmää. Integraatio oli uudistuksen avainsana. Nyt vaikuttaa siltä, että tavoite perusterveydenhuollon vahvistamisesta ja palveluiden integraatiosta on unohdettu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittäminen ja niin sanottu valinnanvapaus tuo mukanaan hyvin monia ongelmia. Palveluiden turvaamisen sijaan hallituksen tavoite näyttää nyt olevan ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden avaaminen monikansallisille suuryrityksille.

Hallituksen uusimmat linjaukset herättävät monia kysymyksiä:

  • Kuka pysyy perillä yhtiö- ja yritysviidakosta?
  • Miten palveluiden laatu voidaan varmistaa?
  • Miten palveluiden tasalaatuisuus voidaan taata kaikkialla Suomessa?
  • Miten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sekä perus- ja erikoissairaanhoidon integraatio voidaan toteuttaa yhtiöviidakossa?
  • Miten asiakas siirtyy palvelusta toiseen ja miten varmistetaan palveluketjujen toimivuus?
  • Miten asiakastietojärjestelmät saadaan yhteneväisiksi?
  • Miten julkinen yhtiö voi kilpailla hinnalla monikansallisten yritysten kanssa, kun nämä tunnetusti painavat hintojaan alas aggressiivisella verosuunnittelulla?
  • Kun suuryritykset ovat kilpailleet pienet kotimaiset tuottajat pois markkinoilta ja nostavat hintansa ylös, kuka maksaa laskun? (Tähän tiedän jo vastauksen: asiakkaat ja potilaat.)
  • Entä kuka maksaa laskun monimutkaistuvan järjestelmän aiheuttamista lisäkustannuksista? (Tähänkin vastaus jo on: veronmaksaja tai asiakas.)
  • Miten käy työntekijöiden työehdoille?
  • Miten estetään kustannusten paisuminen kun palveluketjut pirstoutuvat useisiin yhtiöihin?
  • Mitä tosiasiallista päätösvaltaa maakuntavaltuustoilla on, kun julkiset palvelut on piilotettu yhtiöihin?

Perussuomalaiset ovat pitäneet kovaa meteliä julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden puolesta. Timo Soini myhäili tiistai-iltana niin tyytyväisenä sote-päätökseen, ettei meinannut malttaa olla puhumatta aiheesta toimittajille. Miksi? Mitä tässä päätöksessä on sellaista, mihin Timo Soinin on syytä olla tyytyväinen? Ja miksi Keskusta suostui tällaiseen sote-yhtiöittämiseen, kun palveluiden heikentyminen kasvukeskusten ulkopuolella on todellinen uhka? Valinnanvapaushan ei todellisuudessa tule toteutumaan kuin suurimmissa kaupungeissa. 

Paluu alkuperäiseen tavoitteeseen

Nyt on kiireesti palautettava mieliin sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite: saada suomalaisille asiakaslähtöiset ja sujuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kustannustehokkaasti ja tasa-arvoisesti. Uudistuksen piti purkaa monikanavainen terveyspalveluiden rahoitus ja tehdä tietojärjestelmistä yhteensopivia. Tarkoitus oli, ettei ihminen huomaa, milloin hän siirtyy sosiaalipalveluista terveyspalveluihin, tai perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.

Tämä on todella tärkeää. Vain saumattomasti toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut voivat kaventaa terveyseroja Suomessa. Vain näin voitaisiin vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Jokaisen suomalaisen on saatava tarvitsemansa tuki riippumatta asuinpaikasta, iästä, työmarkkina-asemasta tai lompakon paksuudesta.

EU, EU, EU

Kaiken huipuksi hallitus perustelee yhtiöittämistä EU-pakolla. Taas! Miten monta kertaa hallitus kehtaa käyttää EU-korttia virheellisesti? Ei ole mitään syytä, miksi EU vaatisi yhtiöittämään julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Ei mitään!

Hallitus on jo yrittänyt tätä hallintarekisterin ja metsähallituksen kohdalla. On todella turhauttavaa ja huolestuttavaakin, että Vasemmiston MEP Merja Kyllösen on ilmeisesti jälleen kerran selvitettävä totuus EU:n vaatimuksista, kun Suomen hallitus käyttää EU-pelkoa omiin ideologisiin tarkoitusperiinsä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Kuka pysyy perillä yhtiö- ja yritysviidakosta?

Hän joka seuraa yritysmaailman toilauksia muutenkin.

- Miten palveluiden laatu voidaan varmistaa?

Ostaja eli maakuntavaltuusto asettaa laatukriteerit ja valvoo niitä.

- Miten palveluiden tasalaatuisuus voidaan taata kaikkialla Suomessa?

Eihän sitä pystytä nytkään takaamaan, mutta paremmin se onnistuu kun kilpailu toimii oikeasti.

- Miten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sekä perus- ja erikoissairaanhoidon integraatio voidaan toteuttaa yhtiöviidakossa?

Missä yhtiöviidakossa? Nythän se vasta viidakko on, kun joka kunta päsmäröi päällimmäisenä.

- Miten asiakas siirtyy palvelusta toiseen ja miten varmistetaan palveluketjujen toimivuus?

Aivan kuten asiakas siirtyy Prismasta Siwaan tai Lidliin.

- Miten asiakastietojärjestelmät saadaan yhteneväisiksi?

Kyllä sekin järjestyy, kun konsulttina on euro eikä kuntapäättäjät.

-Miten julkinen yhtiö voi kilpailla hinnalla monikansallisten yritysten kanssa, kun nämä tunnetusti painavat hintojaan alas aggressiivisella verosuunnittelulla?

Siitä johtuen hinnat tulevat edullisimmiksi kunnille, koska kilpailu painaa hinnat alas. Sehän on tämän uudistuksen koko juju.

- Kun suuryritykset ovat kilpailleet pienet kotimaiset tuottajat pois markkinoilta ja nostavat hintansa ylös, kuka maksaa laskun? (Tähän tiedän jo vastauksen: asiakkaat ja potilaat.)

Vastauksesi on oikein.

- Entä kuka maksaa laskun monimutkaistuvan järjestelmän aiheuttamista lisäkustannuksista? (Tähänkin vastaus jo on: veronmaksaja tai asiakas.)

Miten niin monimutkaistuu? Vastakysymys.

- Miten käy työntekijöiden työehdoille?

Ne muuttuvat julkiselle puolelle, eli pois kunnallisesta edunvalvonnasta, koska työnantaja on yhtiö eikä valtuusto.

- Miten estetään kustannusten paisuminen kun palveluketjut pirstoutuvat useisiin yhtiöihin?

Markkinat hoitaa.

- Mitä tosiasiallista päätösvaltaa maakuntavaltuustoilla on, kun julkiset palvelut on piilotettu yhtiöihin?

He määräävät laadun ja sen mitä palveluja suostuvat rahoittamaan.

Käyttäjän JuhaniKleemola kuva
Juhani Kleemola

Mitä väliä sillä potilaalle on mitä hoitavan lääkärin/sairaanhoitajan tilinauhan kohdassa "työnantaja" lukee? Eihän potilas sitä nytkään tiedä ja silti hoitoa saadaan.

On tämä poliitikkojen näpräily järkyttävää seurattavaa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Esittämiisi kysymyksiin annetaan vastaukset jo lukion yhteiskuntaopin Taloustiedon kursseilla jotka auttavat jo nuoria ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Kurssilla tutustutaan talouselämään yksityisen kuluttajan, yrityselämän, päätöstentekijöiden ja valtioiden näkökulmasta.

Tavallinen kansalainen pystyy jo elämänkokemuksellaan tekemään valintoja ja päätöksiä jokapäiväisessä elämässään ja ymmärtää kyllä mikä on kannattavaa. Ei teidän poliittikojen tarvitse niitä siellä eduskunnassa miettiä. Teette vain kansalaisten elämän vaikeaksi ideologianne synnyttämiin rajoituksiin. Se vasta kalliiksi tulee.

Pekka Pylkkönen

Jos julkinen on niin hyvä kuin se monen poliitikon mielestä on, niin mitä haittaa yhtiöittämisestä on? Julkinenhan vain voittaa kaikki muut toimijat joka tilanteessa.

Samat ihmiset meillä työskentelevät kaikilla sektoreilla. Toiset vaan osaavat organisoida asiat paremmin. Esimerkiksi Pohjolan Omasairaalan Ortopedi ottaa päivässä vastaan 21 potilasta ja HUSin kaveri 7. Ja tuskin kukaan haukkuu Omasairaalaa huonosta hoidosta.

Tänään luin myös Jorvin 'rokotusskandaalin' yhteydessä että HUSilla on yli 20.000 työntekijää ja puoli miljoonaa potilaskäyntiä vuodessa. Se tarkoittaa että yksi potilaskäynti vaatii melkein viidentoista henkilötyöpäivän panoksen. Se kuulostaa melko paljolta. Itsekin kävin viime vuonna kahdesti ja käynnit kestivät vartin.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Pari viimeisintä Kansanedustaja Sarkkisen blogia ovat olleet briljantteja! Niin myös tämä.

Vaikka kaikki (= media) toivovat Kansanedustaja Anderssonista PJ Arhinmäen seuraajaa, on nähtävissä Kansanedustaja Sarkkisen omaavan huomattavasti paremman uskottavuuspotentiaalin tulevia hallitusneuvotteluja silmälläpitäen IMHO.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset