Hanna Sarkkinen

Metsähallituslain valmistelu paljastaa suuremman ongelman

Eduskunta hyväksyi Metsähallituslain viime viikolla. Perusteluna koko suurelle muutokselle esitettiin, että EU:n kilpailuneutraliteetti vaatii Metsähallituksen osittaista yhtiöittämistä. Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen (vas.) kysyi asiaa kilpailuasioista vastaavalta komissaarilta, joka vastasi jo joulukuussa, että EU ei vaadi Metsähallitukselta mitään tiettyä yhtiömuotoa.

Tämän jälkeen hallituksen perustelut muuttuivat, nyt syynä olikin kuulemma huhtikuussa voimaan astuva hankintadirektiivi. Yritimme vedota asiantuntijoiden lausuntoihin siitä, että hankintadirektiivi ei kosketa valtion oman metsäomaisuuden käyttöä.

Koska hallitus ei halunnut kuunnella näitä asiantuntijoita, kysyi Merja komissaarilta asiasta vielä uudemman kerran. Vastaus tuli eilen, viisi päivää lain hyväksymisen jälkeen. Komissaari sanoo:

 

   ”Komissiolla ei ole minkäänlaisia tietoja siitä, että metsähallituksen nykyinen organisaatiorakenne olisi julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien vastainen.”

 

Peruste siitä, että yhtiöittäminen olisi tehtävä kiireellä hankintadirektiivin takia on siis sekin keinotekoinen. Hallitus keksi itse itselleen EU-pakon saadakseen läpi oman tavoitteensa Metsähallituksen uudelleen organisoimisesta.

 

Miksi vastaus piti hakea kiertotietä?

Ihmettelin jo lain käsittelyn aikana, miksi Suomi ei ollut notifioinut yhtiörakennetta etukäteen Euroopan komissiolta. Yleensä tällaisissa isoissa asioissa näin tehdään. En kuitenkaan saanut vastauksia, vaikka kuinka yritin asiasta kysellä.

Suomen hallituksella on varmasti rivimeppiä suorempi yhteys Euroopan komissioon, mutta siitä huolimatta komission kanta saatiin selville vasta, kun Merja Kyllönen teki kirjallisen kysymyksen komissaarille.

Nyt kun komission vastaus sitten saatiin, ihmetyttää etukäteisen notifioinnin puute vieläkin enemmän. Mitä Suomen hallitus halusi saavuttaa Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämisellä? Miksi hankintadirektiiviä käytettiin yhtiöittämisen keppihevosena? Selvästikään tarve organisaatiomuutokselle ei tullut EU:sta.

 

EU:ta käytetty tekosyynä myös muulloin

Eu:sta tulee joskus aidosti huonoa ja Suomeen sopimatonta lainsäädäntöä. Joskus kyse on kuitenkin siitä, että Suomi tekee itse huonoa lainsäädäntöä ja syyttää siitä EU:ta tai ylitulkitsee EU-sääntelyä. On koomista, että hyvin usein EU:n tulkitaan kieltävän tai vaativan jotain asiaa vaikka muissa maissa näin ei tehdä. Suomi myös valvoo EU-sääntelyn toteutumista joskus liiankin pilkuntarkasti, erityisesti maataloustuottajat tuntevat tämän nahoissaan.

Eduskunta käsittelee parhaillaan EU:n arvopaperiasetuksen tuomista kotimaiseen lainsäädäntöön. Tämän prosessin yhteydessä on jo kolmesti saatu pysäytettyä valtiovarainministeriössä ja erityisesti Kokoomuksessa muhiva into tuoda hallintarekisteröinti Suomeen. Myös hallintarekisteröinnin sallimista on yritetty perustella EU:lla, vaikka Suomella on nimenomaan poikkeussääntö oman avoimen osakeomistuksen säilyttämiseksi.

Myös hankintalakia ollaan uudistamassa vastaamaan EU:n direktiiviä. Tässäkin tapauksessa Suomi vetää omaa ihmeellistä linjaansa. Esimerkiksi vammaisten palveluasumista ei kaikissa muissa maissa katsota julkiseksi hankinnaksi, mutta Suomi haluaa jostain syystä näin tulkita. Tämä tulkinta johtaa pahimmillaan siihen, että palveluasumista tarvitsevat ihmiset joutuvat muuttamaan usein ja jopa jakamaan huoneen aina uuden ihmisen kanssa.

Ennen joulua yritimme kaataa hallituksen lainvalmistelun heikkoa tasoa koskevalla välikysymyksellä. Kimmoke oli valtiovarainministeriön ja ministerin toilailut arvopaperiasetuksen kanssa. Silloin hallitus lupasi, että lainvalmistelun taso tulee parantumaan. Mutta erityisesti Metsähallituslain käsittely on osoittanut, ettei parannusta ole tapahtunut.

 

Mitkä ovat motiivit?

Suomessa suhtaudutaan EU-sääntelyyn kohtalonomaisena asiana, johon ei voi vaikuttaa ja jolle ei voi mitään. Asioihin ei usein edes yritetä riittävästi vaikuttaa. Suomi toimeenpanee EU-sääntelyä paavillisemmin kuin paavi itse, kenties vain puhtaan herranpelon ja uskalluksen ja luovuuden puutteen vuoksi.

Tarkkuus ja sääntöjen noudattaminen on hyvä asia, mutta Suomessa tuntuu järjenkäyttö ja joustavuus unohtuvan liian usein. Usein syynä on kuitenkin se, että Suomessa käytetään kuvitteellisia tai ylitulkittuja EU-säännöksiä perustelemaan kansallista politiikkaa. Omia tavoitteita tai ideologiasia päämääriä perustellaan keksityllä tai liioitellulla EU-pakolla. EU:ta käytetään siis keppihevosena omien tarkoitusperien ajamiseen.

Hallituksen motiiveja Metsähallituslain muutoksessa voi vain arvailla. On esitetty veikkauksia, että valtion metsät ja erityisesti Ylä-Lappi halutaan voimakkaamman metsätalouden ja muun talouskäytön piiriin ja että taustalla on halu heikentää luontopalveluiden roolia Metsähallituksessa.

Arvopaperiasetuksen osalta arvaileminen ei ole edes kovin vaikeaa. Perusporvarihallituksen taustajoukoissa lienee paljon rikkaita, jotka mielellään piilottavat tiedot omistuksistaan. Hankintalain kohdalla taustalla lienee halu avata hoivapalveluja ja muita julkisia palveluita monikansalliselle kilpailulle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tämä hallitus on mustaa mustempi.

Käyttäjän PenttiUntinen kuva
Pentti Untinen

Tarkistin asian maa- ja metsätalousministeriön sivuilta ja näin siellä sanotaan; Metsähallituksen lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EUn vaatimuksia jne. Saako ministeri puhua palturia joutumatta vastaamaan puheistaan?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Saa puhua. Muutkin kuin keskustalaiset jotka aina pettävät kuten tässä valtion metsäasiassakin. Luulisi vanhoja maalaisliittolaisia hävettävän.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

"Valtiontukisääntöjä sovelletaan yleensä yrityksiin eli julkisiin tai yksityisiin yhteisöihin (riippumatta niiden yhtiömuodosta ja organisaatiorakenteesta), jotka tarjoavat palveluja tai tavaroita tietyillä markkinoilla. Suurin osa Metsähallituksen toimista muodostuu palvelujen tarjoamisesta metsiin liittyvillä markkinoilla, ja näin ollen siihen sovelletaan valtiontukisääntöjä. Tämä merkitsee sitä, että valtiolla on oikeus tarjota näitä palveluja Metsähallituksen kautta, mutta se ei saa soveltaa etuuskohtelua Metsähallitukseen tai muihin tahoihin eikä suosia mitään tahoa (Metsähallituksen kautta). Näiden sääntöjen tarkoituksena on välttää kilpailun vääristyminen metsänhoitoa koskevilla markkinoilla, kuten hakkuutoiminnassa. Unionin oikeudessa kyseisiltä tahoilta ei vaadita erityistä yhtiömuotoa tai organisaatiorakennetta."
- Yllä koko lainaus Margrethelta. Metsähallitus ei voi liikelaitoksena mennä konkurssiin. Koska tämä on etuuskohtelua ja suosimista, puun myynnin organisaatio ei voi olla nykyisessä muodossa, mistä EU on huomauttanut tielaitostakin.

YLE aiheesta:
" 7. Miksi laki ylipäätään tehdään? Vaatiiko EU jotain?

EU ei ole vielä varsinaisesti uhkaillut Suomea asiassa, mutta EU-säännöt ovat muutoksen syynä.

Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hakkaa metsiään ja myy puitaan samoilla markkinoilla kuin yksityiset yritykset.

EU:n kilpailulainsäädännön mukaan tällainen toiminta valtion liikelaitoksilta ei ole hyväksyttävää. Valtion liikelaitokset eivät voi mennä konkurssiin, ja niillä on veroetu yritysten maksamiin yhteisöveroihin verrattuna. EU-pelisääntöjen mukaan tämä vääristää kilpailua.

EU:n komissio määräsi vuonna 2007 Suomen puuttumaan Tieliikelaitoksen toimintaan samasta syystä. Tieliikelaitos muutettiin vuonna 2008 valtion omistamaksi osakeyhtiö Destiaksi.

Myös Ilmailulaitos, Varustamoliikelaitos ja Luotsausliikelaitos on yhtiöitetty Finaviaksi (2010), Arctia Shippingiksi (2010) ja Finnpilot Pilotageksi (2011). Esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt on kuitenkin edelleen valtion liikelaitos, koska se ei toimi avoimilla markkinoilla vaan tuottaa palveluja vain valtiolle.

Komissio ei siis määrää hakkuutoiminnan yhtiöittämistä, mutta nykytilakaan ei ole EU:n sääntöjen mukainen. Osakeyhtiöittäminen on poliittinen ratkaisu.

Osakeyhtiö-tytäryhtiön perustaminen ei ole ainoa mahdollisuus, mutta selkeitä vaihtoehtojakaan ei ole esitetty.

Järjestely tosin takaa, että maiden ja vesien omistus pysyy valtiolla, koska uusi tytäryhtiö hoitaa vain käytännön työt."
http://yle.fi/uutiset/tasta_kiistellyssa_metsahall...

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Hyvää selvittelyä. Samaa epäilin itsekin, että mitään EU-sääntöä ei ole. Valehtelua, jonka motiivit ovat hämärän peitossa.

Tulee mieleen Fortumin sähköverkkojen myynti kiireellä... Senkään taustat ei ole selvät.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kts. Markku Kiikerin kirjoitus metsähallituslain muuttamisesta.
(Markku Kiikeri on oikeustieteen tohtori, eurooppaoikeuden yliopistonlehtori ja tutkija, dosentti, lakimies ja vapaa kirjoittaja.)

- Suomen olemassaolevan lain muuttaminen ilman komission vaatimusta, ilman poikkeuksien kysymistä ja viittaamatta perustamissopimusten kilpailuoikeutta koskeviin säännöksiin on siis tullut niin sanotusti "omasta päästä".

http://markkukiikeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2148...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Paljonko valtio on myynyt metsämaitaan?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Maapohjan myymisestä en tiedä mutta tämä tuulivoimahankkeiden myyminen vuokramaalle on kaikista vahingollisin tapa, romut jää rahastuksen jälkeen maanomistajan vastuulle.

"Fortum ja Metsähallitus myyvät Kuolavaara-Keulakkopään ja Joukhaisselän tuulivoimahankkeensa englantilaiselle sijoitusrahastolle. Kohteet sijaitsevat Kittilän ja Sodankylän alueella".
http://yle.fi/uutiset/fortum_ja_metsahallitus_myyv...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kaunista tekstiä, samaa mieltä. Mutta miksi ollaan päästetty itsemme tilanteeseen jossa raha on se joka määrää, puhuu, vaatii, ajattelee ja hallitsee?

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Tai, mitä voitas tehä nyt? Siittä mulla ainaki on nyt hyvä mieli, että äänestin tätä Hanna Sarkkista.

Toimituksen poiminnat