Hanna Sarkkinen

Karu arvovalinta ja piittaamattomuutta

…eli tarina siitä, kun hallitus kehitysmäärärahoja leikkasi.

Kirjoitin viime viikolla blogissani siitä, kuinka sama rahasumma voidaan käyttää monella tavalla (järkevästi tai vähemmän järkevästi) ja kritisoin hallituksen lyhytnäköistä linjaa elinkeinotukien jaossa. Jatkan nyt samalla teemalla, mutta käsittelen tällä kertaa hallituksen päättämiä kehitysyhteistyöleikkauksia ja niiden kohdennuksia.

Hallituksen päätös leikata kehitysyhteistyömäärärahoista noin 40 % on jo yksinään kestämätön tilanteessa, jossa kehitysyhteistyön tarve on selkeämpi kuin pitkään aikaan. Kestämätön on myös tapa, jolla leikkaukset toteutetaan. Vaikka hallitus tekeekin jättileikkaukset, olisi se voinut halutessaan toteuttaa samansuuruiset leikkaukset paljon järkevämmällä ja inhimillisemmällä tavalla. On selvää, että kehitysyhteistyötä pitää uudistaa ja sen vaikuttavuutta parantaa, mutta näin massiivisia leikkauksia ei voi naamioida uudistamisen kaapuun.

Erityisesti kansalaisjärjestöjen tekemään kehitystyöhön suunnattua rahoitusta ollaan supistamassa tuntuvasti. Vuonna 2015 siihen käytettiin 114 milj. euroa. Vuoden 2016 budjetissa siihen varataan enää 65 milj. euroa. Näin voimakas kertaluonteinen leikkaus tulee johtamaan järjestöjen toiminnan ja hankkeiden keskeytymiseen sekä kumppanien kanssa solmittujen sopimusten rikkomiseen – puhumattakaan laajoista vaikutuksista toiminnan kohdemaissa. Osa jo saavutetuista tuloksista menetetään ja projekteihin käytetty raha menee osittain hukkaan, kun projekteja ei voida saattaa loppuun eikä tuloksia vakiinnuttaa.

Samaan aikaan hallitus on päättänyt antaa kehitysmaiden yritystoimintaa rahoittavalle Finnfundille mittavan lisäpanostuksen. 130 miljoonan lisäpääoma on paljon suurempi, kuin Finnfund itse pyysi. Finnfundin tekemä työ on tärkeää, mutta se ei kuitenkaan voi ikinä täysin korvata ns. perinteistä ja järjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä, erityisesti kaikkein hauraimmissa maissa. Ulkoasiainvaliokunta toivoikin yksimielisessä lausunnossaan, että osa suunnitellusta Finnfundin pääomakorotuksesta suunnattaisiin kansalaisjärjestöjen leikkausten lievittämiseen sekä Suomelle tärkeiden YK-järjestöjen rahoituksen turvaamiseen. Samaa ovat esittäneet kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt.

Ulkoasiainvaliokunnan ehdotus ei kuitenkaan hallitukselle kelvannut, vaan järjestöjen rahoituksen jättileikkaus pysyy muuttumattomana ja Finnfundille annetaan enemmän rahaa kuin se edes haluaa. Hallitus ei suostunut siihen, että sama rahasumma jaettaisiin järkevämmin.

Hallitus myös kieltäytyi kansalaisjärjestöjen toiveesta sille, että niille osoitettavat leikkaukset jaksotettaisiin järkevämmin. Eli siten, että ensimmäisinä vuosina leikattaisiin vähemmän ja myöhemmin enemmän. Tällä mallilla olisi kesken olevat projektit voitu saattaa paremmin loppuun ja kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksen kielteiset vaikutukset minimoida, vaikka leikkaussumma koko budjettikaudelta säilyisikin samana.

Valtavat leikkaukset kehitysyhteistyöhön ovat hallitukselta karu arvovalinta, mutta leikkausten äärimmäisen huono toteutustapa taitaa vain osoittaa huonoa valmistelua, osaamattomuutta ja piittaamattomuutta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset