Hanna Sarkkinen

TTIP – vapaakaupan varjolla valtaa ulkomaisille sijoittajille

 

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen neuvottelupöydällä oleva vapaakauppasopimus TTIP on herättänyt julkisuudessa paljon keskusteluja, korkeita odotuksia ja suuria huolia. Erityisesti huomiota ja huolta on herättänyt kauppasopimukseen sisältyvä investointisuoja.

Euroopan komissio esittää nyt Yhdysvalloille uutta mallia TTIP-sopimuksen investointisuojaksi ja riitojenratkaisumenetelmäksi. Aiempi malli herätti laajaa vastustusta sekä Euroopan unionin kansalaisten keskuudessa että myös eduskunnassa. Komission uusi esitys sisältää uudenlaisen pysyvän investointituomioistuimen perustamisen, aiemmin ehdotetun välimiestuomioistuimen sijaan. Tämän tuomioistuimen jäsenet olisivat pysyviä. Komission nyt esittämä uusi ehdotus on monilta osin parempi kuin edellinen esitys.

Kuitenkin uudenkin investointisuojan ja riitojenratkaisumenetelmän virheellisenä periaatteena on ratkaista investointeja koskevat riidat muualla kuin kansallisissa tuomioistuimissa. Ei ole esitetty mitään kestävää perustetta sille, miksei sijoittajan ja valtioelinten välisiä ristiriitoja voitaisi ratkaista EU-maiden ja USA:n kansallisissa tuomioistuimissa. Erillisen riitojenratkaisumekanismin sisällyttäminen TTIP-sopimukseen ei ole perusteltua.

Katoaako päätösvalta?

Parannuksista huolimatta komission esityksessä investointisuojasta ja riitojenratkaisumekanismista perusongelma säilyy samana: ulkomaisen sijoittajan neuvotteluvoima vahvistuu olennaisesti suhteessa jäsenvaltioon ja kotimaisiin taloudellisiin toimijoihin. Amerikkalaisella sijoittajalla olisi oikeus haastaa valtio investointituomioistuimeen, mutta samaa oikeutta ei olisi valtioilla tai suomalaisilla ja muilla EU-sijoittajilla.

On tärkeää, että ehdotettuihin sopimusmääräyksiin on kirjattu oikeus legitiimiin julkisen edun nimissä tehtyyn sääntelyyn esimerkiksi terveyteen, työntekijöiden suojeluun, kuluttajansuojaan tai ympäristönsuojeluun liittyen. On kuitenkin ongelmallista, että ehdotettu järjestelmä antaa amerikkalaiselle sijoittajalle edelleen epävirallista valtaa vaatia sijoittajien näkökulman huomioimista viranomaistoiminnassa tai lainvalmistelussa – oikeustaistelun uhalla. Sijoittaja saa valtaa vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön ja viranomaistoimintaan, sillä viranomaiset todennäköisesti haluavat välttää kalliit ja hankalat oikeudenkäynnit.

Mekanismilla voi siis olla laajaa vaikutusta kansallisten viranomaisten ja lainsäätäjien liikkumavaraan tulevaisuudessa. Lisäksi menettely on yksipuolinen ja epätasa-arvoinen, kun valtio ei voi kannella sijoittajasta eikä kanneoikeus koske kotimaisia sijoittajia.

Hyvääkin on, mutta uhkat liian suuret

TTIP-sopimuksen suurin ongelma on sijoittajansuoja- ja riitojenratkaisumekanismi, mutta sopimukseen sisältyy muitakin kysymysmerkkejä ja uhkakuvia. Toki siihen sisältyy myös mahdollisuuksia. Hyvää sopimuksessa olisi se, jos esimerkiksi tuotestandardeja saataisiin yhdenmukaistettua siten, että esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa olisi sähkölaitteissa sama pistoketyyppi tai jos pienten yritysten viennin esteet madaltuisivat.

Neuvotteluissa ja sopimuksessa on kyse kuitenkin paljon muustakin kuin teknisistä vienninesteistä tai tullirajoista. Euroopan kansan ja lainsäätäjien tulee olla hereillä, ettei vapaakauppasopimuksen varjolla kavenneta demokraattista liikkumavaraa ja heikennetä työntekijöiden, kuluttajien ja ympäristön suojaa.

Investointisuojaa käsiteltiin talousvaliokunnassa pari viikkoa sitten. Valiokunnan suhtautuminen komission uuteen esitykseen investointisuojasta oli kohtalaisen positiivinen, joten päädyin jättämään lausuntoon eriävän mielipiteen yllä kerrotuilla perusteilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Hohoh ja huoh... Nytkö vasta heräät. Meni jo.

Antti Jokela

"Ei ole esitetty mitään kestävää perustetta sille, miksei sijoittajan ja valtioelinten välisiä ristiriitoja voitaisi ratkaista EU-maiden ja USA:n kansallisissa tuomioistuimissa. Erillisen riitojenratkaisumekanismin sisällyttäminen TTIP-sopimukseen ei ole perusteltua."

Maailmanlaajuisesti investointisopimuksia on tehty yli 2750 ja niissä on pääsääntöisesti käytössä kansainvälisen - siis ei kansallisen - lain mukainen sovittelu.

https://en.wikipedia.org/wiki/Investor-state_dispu...

EU:n ehdottamaa uutta riitojen ratkaisumekanismia on jatkossa tarkoitus käyttää unionin kaikissa vapaakauppasopimuksissa. Lienee selvää, ettei niissä kaikissa ole järkevää tavoitella kansallista käsittelyä. Toisaalta lienee hankala perustella kehittyville maille, miksi USA:n ja EU:n tuomioistuimet kyllä ovat luotettavia, mutta muiden maiden ei. Tässä menettelyssä USA ja EU kohtelisivat tasa-arvoisesti muitakin kuin toisiaan.

"Amerikkalaisella sijoittajalla olisi oikeus haastaa valtio investointituomioistuimeen, mutta samaa oikeutta ei olisi valtioilla tai suomalaisilla ja muilla EU-sijoittajilla."

Tämähän on valtioiden välinen sopimus, jossa yritys ei ole sopijaosapuoli. Kuitenkin Suomen valtio voi milloin tahansa haastaa kansalliseen oikeuteen maassa toimivan yrityksen. Suomalainen yritys voi kyllä haastaa oikeuteen Yhdysvallat, koska se taas on sopijaosapuoli.

Sopimuksen perusteella tosiaan suomalainen yritys ei voi haastaa Suomen valtiota eikä yhdysvaltalainen Yhdysvaltoja. Pitäisikö saada? Onko suurikin vääryys, kun täytyy käyttää kansallista raastupaa?

Uudessa sopimusehdotuksessa valtioille on jätetty laaja sääntelyoikeus (right to regulate), joten "turhien" oikeusjuttujen riski lienee kohtuullisen pieni.

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-15-5652_...

"On kuitenkin ongelmallista, että ehdotettu järjestelmä antaa amerikkalaiselle sijoittajalle edelleen epävirallista valtaa vaatia sijoittajien näkökulman huomioimista viranomaistoiminnassa tai lainvalmistelussa – oikeustaistelun uhalla."

Vapaakauppasopimuksia EU:lla on jo lähes 30, ja ainakin kahdeksan on neuvotteluprosessissa. Kaikissa on sama uhka. Irtisanotaanko ne kaikki? Ja kuten sanottua, laaja sääntelyoikeus on turvattu uudessa luonnoksessa.

https://en.wikipedia.org/wiki/European_Union_free_...

"Hyvää sopimuksessa olisi se, jos esimerkiksi tuotestandardeja saataisiin yhdenmukaistettua siten, että esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa olisi sähkölaitteissa sama pistoketyyppi..."

Ehkäpä ei. Yhdysvalloissa on kaiken lisäksi eri jännite ja verkkotaajuus. EU:ssakin on käytössä useita erilaisia pistokkeita ja rasioita, mm. Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, Tanskassa, jne.

https://en.wikipedia.org/wiki/AC_power_plugs_and_s...

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Antti, mitä hyötyä on vapaakaupasta?

Antti Jokela

Jos ekonomistit ovat yhdestä asiasta samaa mieltä, niin se on juuri vapaakauppa:

http://ew-econ.typepad.fr/articleAEAsurvey.pdf

Tämä kyseinen TTIP voisi laskelmien mukaan lisätä EU-alueen bruttokansantuotetta 0.5%, mikä tarkoittaisi 545 euroa vuodessa lisää nelihenkiselle perheelle.

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2013/march/t...

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

HaHa, älä viitsi. Ekonomistit ovat olleet kauan jos sitä mieltä että leikkauspolitiikka on ratkaisu Kreikan ja muidenkin välimerenmaiden talousongelmiin.
Omat päättäjät ovat seuranneet tätä politiikka sokeasti ja nyt saamme mekin nauttia tästä ekonomistien visiosta.
Samaanaikaan toiset ekonomistit ovat tyrmänneet leikkauspolitiikan koska se ei toimi ja kun katsoo ikkunasta ulos niin jälkimmäiset tuntuvat olevan oikessa.

Nyt valmisteilla olevan sopimuksen hyötyjä kun ei tiedä kukaan. Heikki Patomäen mukaan on esitetty varovaisia arvioita 0,5% mahdollisesta kasvusta. Luku on niin surkea luulisi jo hävettävän.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset