Hanna Sarkkinen

Kollaja-suunnitelmia ei kannata kaivaa haudasta

Suomen ensimmäinen ympäristöministeri Matti Ahde (sd.) loi koskiensuojelulain, joka on vuodesta 1986 alkaen pitänyt Suomen viimeisiä valjastamattomia koskia suojassa. Sen myötä myös Kollajan allas on jäänyt rakentamatta. Silti Pohjolan Voima ajaa hanketta kuin käärmettä pyssyyn vuosikymmenestä toiseen.

Vauhti on taas kiihtynyt. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuskin otti tammikuussa Natura-lausunnossaan myönteisesti kantaa altaan puolesta, vaikka asian esitellyt viranhaltija jätti poikkeuksellisesti eriävän mielipiteen lausuntoon.

Peli Kollajan altaan rakentamisen ympärillä on lopetettava välittömästi. Olen samaa mieltä kuin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Martti Korhonen, jonka mielestä allashankkeet ovat vanhanaikaista energiapolitiikkaa, jota voimayhtiöt ajavat juoksupoikinaan tietyt virkamiehet ja poliitikot. Kollajan rakentaminen tuhoisi peruuttamattomasti alueen ekosysteemiä, virkistyskäyttöä ja vaikuttaisi negatiivisesti Iijoen kalakantoihin.

On selvää, että sähkö ei tule töpselistä. Jo käytössä olevia vesivoimaloiden koneistoja uusimalla ja näin niiden hyötysuhdetta parantamalla saadaan käytössä olevasta vesivoimasta irti enemmän. Lisäksi Pyhäsalmen kaivokseen tulevaisuudessa kaavailtu pumppuvoimalaitos on myönteinen hanke, joka tuottaisi luontoarvoja tuhoamatta huomattavasti enemmän säätövoimaa kuin Kollajan allas. Kollaja lisäisi vesivoiman tuotantoa Oulun yliopiston optimistisen arvion mukaan prosentilla vuodessa ja koko Suomen energiantuotantoa maksimissaan 2 promillea.

Toteutuessaan Kollajan altaan työllisyysvaikutukset olisivat melko pienet ja rajoittuisivat rakentamisaikaan, ja se saattaisi vähentää matkailualalta työpaikkoja pitemmällä aikavälillä. Zombin lailla aina vain uudestaan haudasta nouseva Kollaja-suunnitelma roikuttaa alueen ihmisiä löyhässä hirressä. Onkin valitettavaa, että nyt allassuunnitelmat on saatu juntattua Pohjois-Suomen keskustavetoisten maakuntaliittojen yhteiseen hallitusohjelmalobbauspaperiin.

Kollajan altaan rakentamisen sijasta on panostettava hajautettuun energiatuotantoon. Kylien, kerrostalojen, maatilojen ja pienten tuotantolaitosten tulisi voida tuottaa itse tarvitsemaansa lämpöä ja energiaa biomassoilla, maalämmöllä, aurinkoenergialla ja tuulivoimalla. Pienten tuottajien pitää voida myydä tuottamaansa sähköä kannattavasti verkkoon. Pientuotanto ja bioenergia voi kehittyessään työllistää huomattavan paljon pohjoispohjalaisia. Tarvitaan myös suurisuuntaisempia voimalaitoksia kuten tuulivoimapuistoja, geotermisiä voimalaitoksia ja yhdistettyjä sähkön ja lämmöntuotantolaitoksia, joiden polttoaineena ovat kotimaiset biomassat ja jätteet.

Iijokivarteen ei kaivata uutta koskisotaa, vaan alueen pitkäjänteistä kehittämistä ilman jatkuvaa soutamista ja huopaamista Kollajan ympärillä.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdossa to 11.12 ja Iijokiseudussa pe 12.12.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Säätövoimaa havitellaan luultavimmin Pyhäjoen tulevalle ydinvoimalalle; jo nyt käynnisää olevat ydinvoimalat tarvitsevat lukuisia hiili- ja vesivoimaloita tasaamaan tuotannonvaihteluitaan. Ilmeisesti ne silti lasketaan hiilineutraaleiksi, ja uraanikin kai louhitaan, jalostetaan ja kuljetetaan ja loppusijoitetaan hiilineutraalisti ja ympäristöystävällisesti? Jo nyt on Iijoen vesi tummanruskeaa, kiitos rakentamisen ja turvetuotannon, ja mereen virtaa valtavat määrät humusta rehevöittämään Perämerta. Kollaja-hanke irrottaisi vielä reippaasti lisää saasteita entisen kuorman jatkoksi, ennen kaikkea elohopeaa. Toki monen keskustalaisen isännän takapihalla ruostuva kaivuri ja kasettirekka kokisi hetkellisen renessanssin, jos tämä monomaanisesti ajettu hanke jyrättäisiin läpi. Tässäkin tapauksessa on havaittavissa se, että laki ei ole minkään arvoinen, jos tarpeeksi vahva eturyhmä haluaa sen kaataa. Työn illuusiohan on yleisin harhautus, jota tällaisessa operatiossa käytetään. Valmista voimalaitosta ohjailee yksi mies Helsingin valvomosta, ja leijonanosa tuotoistakin sujahtaa tämän "muita elättävän" metropolin pääkonttoripalatsiin. Jäljelle jää jokunen tekohengityksellä pyörivä Hiace-yrittäjä ja parin tilallisen uusi lypsykone. Kiitos ei.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ei.
Fennovoiman säätökapasiteetti on olemassa jo.

Ydinvoima tekee tasaisesti sähköä, tuotanto ei juurikaan vaihtele. Se ei siis tarvitse kylkeensä muuten säätövoimaa, kuin huoltojen ajaksi. Nekin yleensä ajoitetaan kesään, jolloin kulutus on vähäistä ja ei tarvitse joka reaktoria langalla.

Säätöä kaipaa edelleen tuulivoima + aurinkovoima.
"Suomessa suunnitellut vesivoiman tehonnostot riittävät kattamaan vuoteen 2020 mennessä kaavaillun tuulivoimarakentamisen tuoman säätövoiman"
- Tuulivoimayhdistys Ry

"Suomen tuulivoimakapasiteetti on tänä päivänä noin 450 MW. Hallituksen linjausten mukaan tuulivoimaa rakennetaan lisää vuosikymmenen loppuun mennessä noin 2 500 MW. Säätövoimaa tarvitaan lisää myös siksi, että nykyisin säätövoimana käytettävää lauhdevoimaa poistuu markkinoilta runsaasti lähivuosina. Säätövoima on arvokkainta sähköä ja sen hankkiminen ulkomailta on kallista, mikä heikentää vaihtotasetta.

Kollajan tekojärvi vastaisi noin kolmasosaa tuulivoimalle asetetun 2 500 MW:n lisärakentamisen edellyttämästä säätövoimantarpeesta."
http://www.kollaja.fi/vesivoima

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kollaja toimisi aivan mainiosti säätövoimana tuulivoimalle ja ei yksi pato enää missään tuntuisi, jos vaihtoehdoksi laitetaan sitten toimivat kalaportaat Kollajalle saakka.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Kalaportaat ovat viherpesua.

Nyky-Suomessa on monta ongelmaa liittyen kalaportaisiin, jota ei julkisuudessa huomioida. Koska se ei kiinnosta ketään, sana kalaporras riittää kaikille.
Siellä takana on kumminkin ongelmia portaiden suunnittelussa, ne ei aina toimi. Toinen, tärkeä asia, on vesi. Voimalat eivät halua juoksuttaa vettä portaisiin. Sehän on setelien repimistä.
Ja sitten se pahin ongelma, smoltit. Smoltit on lohen ja taimenen vaellusikäisiä poikasia. Valmistautuessaan vaeltamaan, ne tavallaan tulee murkkuikään, ne tekee kasvupyrähdyksen, hopeoituu, ja niiden hormonitasapaino muuttuu. Silloin on aika lähteä alas. Ne vaan ei alas mennessä löydä sitä porrasta, vaan menevät turbiinien läpi. Raatoa tulee. Riippuen turbiinirakenteesta, francis tai kaplan, niitä kuolee joko paljon tai hyvin paljon. Epävirallisten kokeiden perusteella Suomessa 4 voimalaa ja ensimmäistäkään ei ole enää tullut alas.
Tätä pitäisi selvittää enemmän.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eikös verkko ole keksitty?

Kalaportaasta pitää tehdä paremmat. Ei mitään saa jos ei funtsi. Seteleiden repimistä pitää välttää, mutta ei se ole kalojen kustannuksella.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #7

On, mutta smoltit on niin pieniä, että ohjaavan verkon pitää olla todella tiheää. Tulva aika ja tiheä verkko ei oikein toimi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8

OK, sitten ei voi mitään, jos ei tosiaan voi mitään. Kas kun turpiiniin sopii tulvat ja kalat?

Miten olisi liikennevalot, ja suojatiet portaikkoalueelle? Eli vesi koukkaisi kalaportaan suun kautta! Eräänlainen hajulukon ja katiskan nielun risteytys.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #9

:) :)

Turpiini on valitettavan kaikkiruokainen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset