*

Hanna Sarkkinen

Säästääkö Suomi itsensä suohon?

Suomen talouden ongelmana on kasvunäkymien ja työllisyyden paranemisnäkymien puute. Ongelmat ovat osittain rakenteellisia, mutta tiukka talouspolitiikka ja liika säästäminen pahentaa tilannetta. Rakenteellisia muutoksia tarvitaan, mutta nyt pitää uskaltaa myös elvyttää, eli investoida järkeviin infra- ja kehityshankkeisiin ja laittaa elpyminen näin vauhtiin.

Taloutta on lähdettävä elvyttämään, tarvittaessa vaikka historiallisen edullisella velkarahalla. AAA-maana, velan korko oli 2,29 % tammikuussa 2013. Nyt noin puolitoista vuotta tästä AA+ -maana korko oli viime viikolla 1,41 %. Suomen luottoluokitusta ei laskettu julkisen talouden velkaantumisen takia vaan heikkojen kasvunäkymien vuoksi. Vaikka pelottelu luottoluokituslaskulla on vauhdissa, esimerkiksi professori Sixten Korkman on sanonut, ettei luottoluokituksen laskulla ole merkitystä.

Elvytyskohteita löytyy. Pohjois-Suomessa kaivataan kipeästi rautateiden ja maanteiden kohentamista. Myös Perämeren alueen satamiin voitaisiin satsata. Pääkaupunkiseudulle taas pitäisi rakentaa vuokra-asuntoja. Lisäksi tarvittaisiin satsauksia esimerkiksi bioenergian, älyliikenteen, tietoliikenteen, vihreän teknologian ja terveysteknologian kehittämishankkeisiin sekä muiden kasvualojen hankkeiden, tutkimuksen ja koulutuksen tukemiseen.

Jos valtio investoisi tuntuvasti järkeviin hankkeisiin, monet yritykset saisivat urakoita, ihmiset saisivat töitä ja Suomen kilpailukyky paranisi. Myös muille yrityksille tulisi töitä kysynnän kasvaessa. Panostamalla infraan ja kasvualoihin luotaisiin pohjaa yritysten kasvulle ja uusille innovaatioille ja sitä kautta uusille työpaikoille ja kasvaville vientituloille. Julkinen sektori saisi osansa takaisin verotulojen muodossa ja valtion suhteellinen velkaantuneisuusaste lähtisi laskuun.

Taloustieteen professori Pertti Haaparannan mukaan leikkauspolitiikan jatkaminen olisi turmiollista. Leikkauspolitiikkaa on toteutettu jo pitkään euroalueella ja tulokset ovat kurjat: vienti on supistunut 16,5 prosenttia vuosien 2005 ja 2012 välillä. Samaan aikaan elvyttäneen USA:n vientilasku kyseisellä ajanjaksolla on ollut vain 2 prosenttia. Jos kaikki maat keskittyvät vain vähentämään velkaantumista ja leikkaamaan, ei työtä synny eikä talous elvy. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suosittelee Suomellekin elvytystä ja julkisten investointien tekemistä.

Valtionvelkaa ei tarvitse hysteerisesti pelätä. Professori Pertti Haaparannan mukaan Suomi voisi velkaantua jopa 100 % suhteessa BKT:hen, jos velka käytettäisiin viisaasti luoden uusia työpaikkoja ja sitä myötä verotuloja. Syntyneen myönteisen talouskehityksen jälkeen velkaa voitaisiin hoitaa pois hyvällä tahdilla. On myös huomioitava, että velkaelvytys voi pienentää julkisen talouden velkaantumisastetta kun BKT lähtee kasvuun.

Hanna Sarkkinen
Kansanedustajaehdokas (vas)

Kirjoitus julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 31.10.2014

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Mitä ei ole tehty: säästöjä.
Mitä on tehty: veronkorotuksia.

Mitä olisi pitänyt tehdä: menoleikkausten mahdollistamia veronalennuksia.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Veronalennuksia on annettu, yhteisöveroa on alennettu, pääomaverotusta on laskettu, arvonlisäveroa on alennettu. Myös tuloveroa on alennettu, varsinkin suurimpien tulojen osalta.
Veroalennuksilla ei kasvua synny. Kotimaisen kysynnän varaan emme voi talouttamme rakentaa. Kestävyysvajeemme johtuu siitä, että tuomme enemmän kuin tuotamme.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Taidan olla vasurin kanssa samaa mieltä. Jos pitää valita laitetaanko vero- ja velkaeuroja passiivisuuden edistämiseen korottamalla jatkuvasti sosiaalietuuksia vai investoidaanko VAIKKA SITTEN valtionyrityksillä, valitsen jälkimmäisen.

Sinänsä valtion on turha sijoittaa sijoitusmielessä, sillä kun on verotusmonopoli jolla se voi viedä vaikka 100% yrityksen kassasta.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Vallitseeko meillä sinun mielestäsi valtaisa työvoimapula, jota kaikki työttömät aktiivisesti välttävät jättäytymällä passiivisesti kotiinsa?

Onko sinulla vastaavasti näkemystä siitä, mitkä olisivat riittämättömän sosiaaliturvan vaikutukset Suomi-nimisen korttitalon työ- ja asuntomarkkinoilla?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sosiaaliturvan logiikka on minusta suurempi ongelma kuin sen taso. Tarveharkinta ja kustannusperusteisuus ovat epäoikeudenmukaisia ja kalliita tapoja.

Systeemi on kallis, kankea ja kannustaa passiivisuuteen. Taas tulee talvi ja kiinteistöhuoltofirmat eivät saa tarvitsemiaan tuhansia lumimiehiä hommiin koska se on työttömälläkin pelkkä taloudellinen rasite.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Pohjois-Suomessa kaivataan kipeästi rautateiden ja maanteiden kohentamista."

Eikös Risikko jo luvannut 200 miljoonaa rautatien rakentamineen norjalaisen Yaran kaivoksille jotta maaperämme rikkaudet saadaan halvemmalla Venäjälle jalostettavaksi. Meille jää hieno kuoppa maaperään, siitä voi rakentaa maailman suurimman maauimalan.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

"Leikkauspolitiikkaa on toteutettu jo pitkään euroalueella ja tulokset ovat kurjat: vienti on supistunut 16,5 prosenttia vuosien 2005 ja 2012 välillä."

Hmm. Hutkit tavallaan vähän ohitse. Kotimainen säästäminen ei aiheuta viennin supistumista. Viennin supistaminen aiheuttaa kotimaisen säästämisen tarpeen. Eli syy ja seuraus ovat sinulla tuossa väärin päin. Eikä tuota käännetä kotimaisilla elvytyspaketeilla. (korostan tätä kotimaisuutta sen takia, että siihen meillä on vaikutusvaltaa eri tavalla).

Taloudellinen rakenteemme on muuttunut sellaiseksi, että kotimaassa tapahtuva elvytys ei auta hirveän pitkälle. Olemme rakentaneet yhteiskuntaamme voimakkaasti viennin varaan ja nyt se on yskinyt vähän pidempään.

Mikael Kerokoski

Leikkausten jälkeen kulut ovat vain 20 miljardia suuremmat kuin 10 vuotta sitten. Toivottavasti ei leikata enempää.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tämän yhtälön ratkaisu taitaa nyt olla vähän vaikeampi, kuin tuossa kirjoituksessa esitetään.

Ensinnäkin, väite säästämisestä kaipaisi vähän perusteluja. Budjetit kun eivät ole pienentyneet.

Toiseksi, viennin väheneminen ei johdu kotimaisesta säästämisestä. Säästämistarpeen se kyllä synnyttää, kun tuontia ei enää pystytä maksamaan viennillä.

Kolmanneksi , valtio on nyt ottanut muutaman vuoden lisää velkaa keskimäärin 7 miljardin vuosivauhdilla. Onko siis niin, että nämä rahat on käytetty huonosti, kun tästä elvytyksestä ei ole syntynyt sitä kasvua. Kaikki velanotto ei ole elvytystä. Elvytystä on vain lainarahan käyttö kannattaviin investointeihin.

Neljänneksi. Nyt tapahtuneella luottoluokituksen laskulla ei todennäköisesti ole merkitystä lyhyellä aikavälillä. Jos luottoluokitus edelleen putoaa, se tulee vaikuttamaan myös korkotasoon. Sitä paitsi, kun velkamäärä kasvaa, myös velanhoitokulut kasvavat vaikka korkotaso ei nousisikaan. Tällä hetkellä yleinen korkotaso on historiallisen matalalla. On varauduttava myös siihen, että se aikanaan myös nousee. Nousevan korkotason ja kasvavan velkaantumisen yhdistelmä on erinomaisen epämiellyttävä. Joka ei tätä usko, voi kysyä kreikkalaisilta.

Viidenneksi. Lause "Suomi voisi velkaantua jopa 100 % suhteessa BKT:hen, jos velka käytettäisiin viisaasti luoden uusia työpaikkoja ja sitä myötä verotuloja" on syytä lukea muodossa "Suomi voisi velkaantua enemmän vain jos ..." Avainsana siinä on se jos, joka lähes automaattisesti unohdetaan. Onhan nimittäin niin, että jos jos ei tiellä ois, niin lehmätkin lentää vois.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hölmö kysymys. Vasemmistoliitto oli innolla mukana tukemassa hallituksessa Suomen kantaa ns. talouskurisopimukseen.

Nyt on EU:ssta 125 miljoonaa köyhää tai köyhyysriskissä olevaa ihmistä.

Ja nyt kysytään, tekeekö Suomi "Euroopat"?

Mitä vaihtoehtoja meillä on tämän talouskurisopimuksen nojalla?

Sampo Lehto

Kirjoitta Sarkkinen varmaankin kaiken järjen mukaan työskentelee sillä yksityisellä sektorilla, joka kustantaa nämä kaikki kunnalliset pelleilyt ym. joiden vuoksi Suomi on suossa..

Muutenhan koko kirjoitus on pelkkää sanahelinää..

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Mistähän säästöistä on kysymys?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

70-luvun lopussa lähti Ruotsissa, sosiaalidemokraattien vakaassa linnakkeessa, liikkeelle lausahdus:

"Levnadsstandarden i Sverige är numera så hög att ändast ett fåtal når upp till den".

Sama pätee nyt Suomeen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Blogisti osuu asian ytimeen: Suomi säästää itseään köyhyyteen, suohon. Tarkemmin täällä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Tehokkain metodi tässä itsensäköyhdyttämisessä on ollut veronleikkaukset ja julkisen talouden alasajo.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mitkä veronleikkaukset? Tuloveroprosentti on kasvanut ja progressio jyrkentynyt. Energia- ja polttoainevero noussut, samoin ALV joidenkin tuotteiden osalta, j.n.e. Kuntaverot ovat vuosi vuodelta nousussa. Verotus on köyhdyttänyt kansaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tässä tilastokeskuksen tietoa verotuksen kevenemisestä.

http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-03-07_...

Tässä taas kuvio verotuksen "oikudenmukaisuudesta", siitä, kuka niitä veroja oikein maksaa. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota alapäähänja siihen, miten yläpää hajoaa (tulosta lainsääänön sallimasta "verosuunnittelusta", josta toiset maksavat juristeille lähes "säästön" verran, toiset eivät):

http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploa...

Verotus ei köyhdytä tai rikastuta kansaa lantin vertaa. Koskaan. Suosittelen tutustumaan noihin antamiini sivuihin, "Kansantaloutta ilman kyyneleitä". Sieltä löytyy oikaisu moneen väärinkäsitykseesi.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Verotus ei voi köyhdyttää kansaa. Verorahaahan ei jätetä "makaamaan", vaan verotulot palautuvat talouteen ja tasaavat tuloeroja.
Verotulojen pienentäminen johtaa progression pienenemiseen ja siihen, että yhä suurempi osa pääomasta jää "makaamaan" tai siirtyy ulkomaille. Kummassakaan tapauksessa pääoma ei tuota mitään.

Käyttäjän remoronkainen kuva
Remo Ronkainen

Suomi velkaantuu jo nyt huimaa vauhtia eikä sillä oikeastaan tehdä muuta kuin ylläpidetä nykyistä hyvinvointivaltiota. Jos velkaa otettaisiin enemmän investointeihin, olisi kasvunäkymiäkin odotettavissa.

Eli kyllä meidän on pakko hillitä valtion kuluja, joka tarkoittaa leikkauksia. Kyse on siitä, mistä leikataan?
Se, että Suomi jatkaa samalla tavalla kuin tähän asti, ei ole kestävä tie.
Suomessa palkkakustannukset ovat nousseet ja samaan aikaan työn tuottavuus on pysynyt täysin samassa. Vienti ei vedä ja yritykset pelkäävät investointeja.

Suomesta pitää tehdä yrityksille ja sijoittajille houkuttelevampi paikka. Tämä on todellista kasvua, joka ei perustu vain ja ainoastaan vasemmiston ehdottamaan elvyttämiseen. Sitäkin tarvitaan, mutta se ei Suomen ongelmia ratkaise.

Pekka Kohonen

Esim. Nobelisti Paul Krugman on jo pitkään (viimeiset kolme-neljä vuotta) saarnannut tästä samasta asiasta. Eli leikkaukset eivät paranna talouskasvun edellytyksiä jos työvoima on alikäytöllä. Julkisen talouden leikkaukset periaatteessa vapauttavat työvoimaa ja panosta yksityisen alan käyttöön. Jos yksityisen alan tuottavuus on julkista korkeampi tämän pitäisi johtaa talouskasvuun. Mutta jos työvoima on alikäytöllä leikkaukset vain vähentävät kulutusta, mikä entisestään kurjistaa taloutta. Eli nyt olisi ollut todella hyvät mahdollisuudet tehdä kannattavia investointeja halvalla. Toinen on, että köyhät käyttävät suuremman osan tuloistaan kulutukseen kuin rikkaat (ja säästävät tai vievät maasta pois siitä pienemmän osan), eli antamalla lisää rahaa köyhille talous myöskin kasvaa nopeammin. Kolmas on, että euro itsessään on pahentanut euroopan ongelmia, koska valuuttojen arvot eivät vastaa kunkin maan tuottavuutta, eli valuutta on liian halpa saksalle ja liian kallis etelä-euroopalle. Suomelle se tosin voi olla optimaalisempi (tuottavuus saksan ja Etelä-Euroopan välimaastossa).

Suomella on kuitenkin lisäongelmia, joita monilla muilla mailla ei ole: 1) Suomi tuottaa investointitavaroita ja lamassa ei teollisuus ainakaan investoi, koska sen kapasiteetti on alikäytöllä; 2) Venäjän ongelmat; 3) elektroniikkateollisuuden ongelmat. Ruotsilla on jostain syystä monipuolisempi elinkeinorakenne: ehkä siksi, että se on saanut kehittää sitä rauhassa viimeiset pari-kolme sataa vuotta. Toisaalta 90-luvun alussa Suomi selvisi paljon pahemmastakin ongelmasta, vaikka sitä pahennettiinkin mikä ehdittiin myös silloin leikkauksilla (ehkä pakosta, jos velkaa ei yksinkertaisesti saanut, mikä ei pidä paikkaansa tänäpäivänä).

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Krugmaniltakin on jäänyt huomaamatta talouden "marssijärjestys": kasvu syntyy vain ja ainoastaan kysynnällä. Tarjonta ei luo kysyntää, ainoastaan kysyntä, ja nimenomaan maksukykyinen kysyntä, luo tarjontaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Krugmaniltakin on jäänyt huomaamatta talouden "marssijärjestys": kasvu syntyy vain ja ainoastaan kysynnällä."

Kai krugmankin tietää että kysyntää luo maksukykyinen asiakaskunta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kuntakokoja on kasvatettava, kuntien byrokratiaa ja hallintoa on purettava, valtuustokokoja pienennettävä. Jotta keskittymisellä saavutetaan säästöä, irtisanomisten on sallittava toteutua kuntapuolellakin. Julkistalouden hallinnosta on siirrettävä voimavaroja suorittavaan työhön, jota sitäkin julkistaloudessa on riittämiin.

Rautatieinvestointeja asumattomille seuduille en kannata. Investointien on oltava sellaisia, jotka luovat tuotantoa ja vientimahdollisuuksia. Kotimaiselle kysynnälle (esim. liikenneyhteydet) ei voida kasvua rakentaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tässä nyt ei ole lainkaan mietitty sitä, minkä takia meillä ylipäätään on Perslain takaama "kuntalaisten itsehallinto", mikä on Suomen kuntajärjestelmän tarkoitus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset